Olenko lapsellinen? Pahoitin mieleni seuraavasta.

Sain kukkakimpun ja kortin. Tarjoilusta en enää jaksa muistaa, oliko se työpaikka vai minä itse, joka tarjosin. Sympatiat ap:lle. Kyllä mulle olisi tullut todella paha mieli, jos olisi vaan sanottu että heippa.

Ihmettelin myös hieman miksen saanut mitään, mutta paketteja tulikin sitten kun ilmoitin vauvasta ja lähetin kuvia. En jatka ä-loman jälkeen samassa paikassa.

Tästä minä sitten vedinkin herneet nenään!

Meillä jäi aika monta naista äitiyslomalle viimeisen vuoden aikana ja kaikki en vauvat saivat jonkun lahjan.

Minä olen vauvani kanssa käynyt 3 kertaa ainakin työpaikalla syntymän jälkeen enkä ole lahjaa saanut. Täytyy myöntää, että paha mieli tuli, ei voi muuta sanoa. Mutta en minä heidän lahjojaan kaipaa, enkä ole menossa edes takaisin, mutta sitä en heille kerro kuin vasta kun on " aika" eli kolme vuotta olen lomalla ja sitten otan lopputilin.

eikä vauvan synnyttyä yhtään mitenkään. Sen sijaan kun vauva oli 3kk, soittelivat, josko olisin tulossa piankin takaisin, tarvittaisiin.. Tuli fiilis,että vauva ei todella ollut tervetullut asia. No enpä mene enää ko. paikkaan töihin, en viihtynyt niin muutenkaan. Mielestäni ap ei pahoittanut mieltään aivan turhasta. Toivottavasti nyt tajuaisivat muistaa sitten kun vauva syntyy..

lähtijää. Sitten kun vauva on syntynyt lähetetään lahja. Eli ihan normaali käytäntö.

muistamisia poisjääville opettajille, äitiyslomalle jäävälle keittäjälle, ym. Vain minulle ei annettu edes sitä korttia, saati sitten että kukaan olisi toivottanut hyvää lomaa tai muutenkin kommentoinut sitä, etten syksyllä jatka normaalisti. Osa näistä muistetuista kylläkin jatkoi seuraavana syksynä aivan normaalisti, työsuhde vain katkesi kesän ajaksi, koska olivat sijaisia.



En ilmoittanut vauvan syntymästä kuin muutamalle työkaverille aivan yksityisesti. Tosi pitkän ajan kuluttua vauvan syntymästä sain sitten kortin ja pienen paketin työkavereilta, johon vastasin yksinkertaisesti laittamalla lapsen nimellä kiitoskortin koululle.



Niin ja minulla on siis virka, olkoonkin, että sitäkin ollaan " varaamassa" jo toiselle, koska en kuulemma enää tule takaisin... =( Työni olen mielestäni aina hoitanut moitteettomasti.

synnärille lähettipalvelun kautta ihanat kukat. Ja vielä ekana jouluna äitiysloman aikana lapselle ekat kengät. Ihan niin paljon ei olis työkavereiden kyllä tarvinnut muistaa, mutta tuntui kyllä hyvälle.



Sen olen huomannut, että näitä yhteislahjoja yleensä organisoi tietyt tyypit ja muut ei tajua havahtua näihin asioihin ollenkaan - niinpä teilläkin on voinut olla niin, että lahjamoottori on ollut kiireinen eikä siksi hommaa ole hoidettu perinteiseen tapaan. Itse olen aika aktiivinen hommaamaan lahjoja, mutta mullakin on monta kertaa käynyt niin, että olen havahtunut viime hetkellä ja hommannut lahjan ison joukon puolesta. Eli täpärälle on jäänyt muistaminen, vaikka kaikkien tarkoitus on ollut hyvä. Työpaikoilla ihmiset myös väsyy, jos vähän väliä tulee lahjakeräyksiä, voihan se olla, että ovat sopineet jo muistavansa sitten kun vauva syntyy. Jotkuthan ajattelee, että tuottaa huonoa onnea antaa vauvalahjoja etukäteen.



Nokka pystyyn vaan, laita tekstari töihin, kun lapsi syntyy - se on kuitenkin hauska uutinen, saat sitten potkarit tai ei. Ja onnea mun puolesta!

(määräaikainen sopimus) eli olivat samalla myös läksiäiset. Myös vauvaa on muistettu noissa kahdessa paikassa vauvan syntymän jälkeen. Ekasta paikasta tuli työkaveri jopa sairaalaan käymään (kysyttyään ensin voiko tulla) ja oli tuomisia niin äidille kuin vauvallekin työporukalta. Toisessa muistivat kortilla ja tosiaan tuolla yhdessä eivät mitenkään ja kyllä se pahalle tuntui. Kuitenkin kun kaikkiin muihin kissanristiäisiin aina kerättiin kolehtia ja itse esim. osallistui yhden läksiäislahjaan vaikka en ollut ko. ihmistä koskaan edes tavannut. Tuo paikka josta käytiin sairaalassakin tervehtimässä on muistanut myös seuraavia lapsiani vaatelahjalla (tosin mies on siellä töissä nyt mutta kuitenkin.)