Ihme jeesustelua aina kuka tuhlaa vähiten rahaa ruokaan, kahviin, vaatteisiin ym.

Jos kaikki ihmiset olisivat todella säästäväisiä niin meillä olisi vielä paljon enemmän ihmisiä työttömänä koska kellään ei olisi enää varaa palveluihin, esim kahviloissa käyntiin. Olen itse sitä mieltä, että jos varaa on, niin elämästä kannattaa nauttia, eipä niitä rahoja kukaan saa hautaan mukaansa...

Itse nautin kahviloissa käymisestä ja hyvästä ruoasta, tulee välillä tilattua ravintolaruokaa ym. Toisaalta vaatteita ostan vain harvoin ja tarpeeseen

Vierailija kirjoitti:

Minä saan alapeukkuja kun kerron että meidän 4 hengen perheessä ruokabudjetti on 400e.

Syytäkin alapeukuttaa, kun pidät selkeästi lapsiasi nälässä. 

Oisko tää näitä jotka marjastaa, sienestää, metsästää ja kalastaa hulluna, ja sittenkin saavat vielä muilta lihoja yms.?

Myös pikkulasten perheessä ruokakulut on helposti pienemmät kuin teini-ikäisten lasten perheessä. Esim 3-vuotias lapsi syö aika paljon vähemmän kuin 15-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tuhlailustanne. Tässä yksi. Ostin vispipuuron n. 4,50€ kaupan keittiön tekemä, ei niitä valmis Saarioinen höttöä.

Ei oo kuule mitään höttöä. Höttöä on housuissas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alle 200e kuussa ruokaan ja tarvikkeisiin, yhden henkilön talous.

Nokitan: 500€/kk ruokaan ja tarvikkeisiin yhdeltä henkilöltä. Ei onneksi tarvitse käyttää elämää kituuttamiseen. 

Millaista on kituuttaminen? Se ei ilmeisesti ole sama kuin taloudellisesti tarkka ihminen. Vaikka itse teen alusta asti ruokani ja yksi harrastuksistani on säilöminen ja puutarha/kasvimaa, en katso kituuttavani ollenkaan. Kummallista kun taloudestaan tarkkaa huolta pitäviä ihmisiä ikäänkuin halveksitaan ja pilkataan nykyään. Nämä superkuluttajat ja kaikenlaisten erinomaisten palvelujen käyttäjät luulevat olevansa jotenkin hienompia ihmisiä? Eivät osaa ajatellakaan, ettei meitä kaikkia edes huvita mennä aperitiiveille baareihin ja jatkuvasti jonnekin ravintolaan syömään. Itselläni on senverran eläkettä, että voisin mennä vaikka joka päivä ravintolaan syömään mutta kun ei kiinnosta tippaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jeesustelua"? Miksi käytät Vapahtajan nimeä lähimmäisesi haukkumiseen?

Toisaaltaan Jumalakin puhuu itsestään armollisena ja sitten välillä tuhoaa miljoonia ihmisiä vain loukatun egon takia.

Erittäin outo käsitys. Jotain ymmärretty väärin.

Vierailija kirjoitti:

Minä saan alapeukkuja kun kerron että meidän 4 hengen perheessä ruokabudjetti on 400e.

Syytäkin alapeukuttaa, kun pidät selkeästi lapsiasi nälässä. 

Oisko tää näitä jotka marjastaa, sienestää, metsästää ja kalastaa hulluna, ja sittenkin saavat vielä muilta lihoja yms.?

Itse en marjasta tai sienestä saati kalasta kovinkaan paljon-autoton kaupunkilainen ei oikein voi-mutta kahden hengen ruokakulut/kk ennen koronasekoilua ja tätä keinotekoista inflaatiota olivat 100-150euroa/kk. Joka päivä lihaa sisältävä ruoka, kasviksia, hedelmiä, juureksia, maitotuotteita. Leivät, piirakat ja pullat leivoin itse. Eipä auta enää köyhänkään säästämiskeinot tässä tilanteessa jossa elämme; pelkän vehnäjauhonkin hinta kaksinkertaistunut, jopa kolminkertaistunut, puhumattakaan sokerista, hiivasta, maidosta ja muista peruselintarvikkeista ja kansa mukisematta vain maksaa :( 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis v.. tuttaa ihmiset jotka tarjoilee vanhaa ruokaa toisille tai ostaa lahjaksi jonkun 1€ vaatteen uff:stä lapselle. Ei kyse edes köyhistä ihmisistä.

Näinpä. Ymmärtäisin jos yhdessä nuukailtaisiin ja tehtäisi "hävikkiruokaa". Ja jos ei olisi kun tuo 1 euro niin laittaisin sen vaikka lapsen säästöpossuun. Uffilta kun ei 1 eurolla mitään saa. 

Minä löysin kerran Uffin tasarahapäivillä Diorin merkkivaatteen. Siitä on kyllä jo monta vuotta, joten en tiedä, tekeekö siellä tuollaisia löytöjä enää.

Sinänsä säästäväisyys ja hyvä taloudenpito on hyveinä todella vanhoja. Nykyään ne on vähän kuin vastaiskuja kulutuskulttuurille, joka on muuttunut jossain määrin hullummaksi. Myöskin kun tavallaan kaikkea on mahdollista saada, alkaa kilpailu tai ylpeily aineettomilla asioilla, joita ei kaikilla todellakaan ole. Suomalaisessa kulttuurissa on kyllä myös vähän sisäänrakennettuna kaikenlaisen "turhuuden" halveksunta, koska ne eivät ole usein järkeviä tai pakollisia. Ihminen on kuitenkin aina ollut myös nautinnonhaluinen ja kauneutta kaipaava elukka.

Tässäkin minusta tärkeintä olisi se kuuluisa kohtuus eli kaikenlainen "tylsä" tasa-painottelu. Jos kahvittelu päivittäin tuo nautintoa ja siihen on varaa, tee sitä halutessasi. En itse ainakaan jaksa enää kokea huonoa omatuntoa nautinnoistani. Minulla on niihin varaa, ja vaikka monelle ne ovat turhakkeita, minulle ne eivät ole.

Jostain syystä pihiydestä on tullut ylin hyve. Vaikka kaikki menee konkkaan ellei kukaan tuhlaa mihinkään.