Voisitko seurustella ihmisen kanssa, joka ei harrasta mitään

Olen tapaillut erästä tyyppiä pari kuukautta. En tiedä, miksi jotenkin särähti korvaan, kun mies sanoi minulle ihan yhtäkkiä pötköttelessämme, että "Kylläpä on hyvä, että sullakin on harrastuksia".

Sanoin vaan, että "Okei? Mitä tarkoitat"
Mies siihen, että "Kyllähän ne harrastukset tuo ihmiseen mielenkiintoa ja särmää, en voisi olla sohvaperunan kanssa, jolla ei oo mielenkiintoa mihinkään. Sinä sentään urheilet ja soitat pianoa. Ne on hienoja harrastuksia."

Itse mietin itseäni, että olen kyllä 70% sohvaperuna, joka joskus käy salilla kerta kaks viikkoon ja ränkytän ehkä tunnin pianoa viikossa ja osaan pari biisiä ulkoa, joten en voi sanoa olevani sen kummempi harrastelija. Sohvaperunaksi enemmän itseni lasken ja mukavuudenhaluiseksi loikoilijaksi.

Jotenkin sitten en tiedä miksi, mutta särähti korvaan. Kuvitteleeko hän olevan minun joku maestro liikunnanihme, mitä en ole ja olen sen kyllä sanonut.

En ole itse kenenkään ihmisen kanssa (seurustele tai ystävä) hänen harrastustensa vuoksi vaan sen takia, että jos on kivaa yhdessä ja ihminen harrastaa mitä harrastaa.

En tiedä, teinkö kärpäsestä härkäsen, mutta aloin miettimään liikoja. Sanotteko te koskaan puolisoillenne noin, että "Hyvä kun sulla on hienoja harrastuksia."