Missä vaiheessa tajusit että tapailet epävakaata?

Vierailija kirjoitti:

Onko epävakaata vai jotain muuta - se että epäilee että kaikki liittyy itseen? Nettikeskustelut koskevat itseä jne. Näkee monet asiat merkkinä jostain, vähän kuin taikauskoa siis.

Harhainen selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Tapaisimme joitain kuukausia niin ettei välillämme ollut seksiä eikä edes kamalasti muutenkaan läheisyyttä.

Tapaisimme oli muutenkin säännöllisen epäsäännöllistä eikä juuri koskaan erotessamme ollut vielä tarkalleen tietoa milloin näemme seuraavan kerran. Yleensä viikon tai kahden sisään.

Sitten kun viimein harrastimme seksiä ja aamulla erosimme kuten aiemminkin aloin saada kummallisia viestejä jossa minua syytettiin suunnilleen hyväksikäytöstä ja pari tuntia myöhemmin vuolaita anteeksipyyntöjä.

Tätä viestirumbaa jatkui sitten päiviä (hän ei halunnut puhua puhelimessa) Ja kun sitten lopulta tavattiin käyttäytyi kun koko viestittelyä ei olisi tapahtunut,

Todella tuttua. Ei saa sovittua seuraavaa tapaamista, luulee usein, että käytän häntä hyväksi ja juurikin tuo että "ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut" jos on ollut jotain viestittelyä tms. Se vaan häviää jotenkin tapahtumista.

Vierailija kirjoitti:

Ristiriitaisuus aivan kaikessa. Ääripäät mielipiteissä ja itsensä kanssa ristiriidassa. Välillä mietin, tekikö hän sitä tahallaan. Ilmeisesti ei itse kuitenkaan huomaa sitä, eikä näin ollen tee tahallaan.

Monesti myös ajatellut, että tuon teki tahallaan, mutta siutten kun katsoo olemusta ja hänen olemusta niin nämä puoltaa että se vaan tuli ilman tahallisuutta. Tässä oppii melkoiseksi kehon kielen mestariksi.

Vierailija kirjoitti:

Susan2019 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Susan2019 kirjoitti:

Tunnetilojen nopeat vaihtelut, masentunut ja ahdistunut yksin ollessa tai voimakkaan stressin alaisena, jopa psykoottinen ja sekava hetkittäin. Pahin oire on kun riitaantuu hyvin nopeasti ihan mitättömistäkin asioista ja saattaa olla kaksikin viikkoa täysin tuohtunut asiasta. Jättää joka riidan päätteeksi, tai siis en itse käsitä niitä edes riidaksi, koska syyt on ihan olemattomia (kerrot ikävästäsi, kutsut kaverin kahville, huomautat jostain pikkuasiasta, kysyt missä joku tavara on). Kasvokkain sujuu paremmin kun toista voi lukea, mutta yksinolo ja puhelinkontaktiin jääminen nostaa oireet monta potenssia ylöspäin.

Puheet ja teot ei oikein täsmää, isoja ristiriitaisuuksia ja ajatus katkeilee ja vastailee omituisesti kysymyksiin. Hyvin typerä ihmissuhteissa ja raha-asioissa. Ei halua itselleen mitään hyvää vaan torjuu hyvät teot ja sanat. Äiti on tärkeä. Tärkeämpi kuin tyttöystävä tms. Netissä seurailee naisia. Hyvin intensiivinen tunne-elämä joka suuntaan, erityis erityisherkkä kaikille ärsykkeille, uhriutuu jos häntä moittii ja raivostuu. Ei siis tylsä tyyppi.

Tutulta kuulostaa.

Paljon allergioita. Tykkää käyttää rahaa esim ulkona syömiseen ja merkkituotteisiin. Seuraa naisia somessa ja pyrkii keskusteluihin heidän kanssaan.

Ei usko, jos kehutaan. Vaikea ottaa vastaan myönteistä palautetta siis. Ensiksi epäilin narsistiksi, mutta viimeksi mainittu ei oikein istu kuvaan.

Sama. Epäilin ensin narskupiirteiksi, mutta ei kaikki täsmää. Ei oo niin hullu ja katuu joitain typeriä tekoja tai sanomisia. Pelkää joskus, että aiheuttaa trauman esim lapselleen. Osaa olla myös hyvin ihana ja rakastettava ja selkeästi joskus äitiä vailla. Muutu siinä sitten hetkessä rakastajasta äidiksi...huoh.

Ja tuhlaat elämäsi tuollaiseen ihmiseen?herää jo pahvi.Tuo ihminen vetää sut mukanaan epävakauteen ja elämäsi menee pilaalle.

Kyllä hereillä ollaan ja katsotaan päivä kerrallaan....

Vierailija kirjoitti:

Kokee että voi itse päättää, kuka ja minkälainen kunakin hetkenä on. Että se ei niin kuin vaikuta ihmissuhteisiin mihinkään, jos yhtäkkiä vaihtuu empaattisesta vihaiseksi ilman mitään syytä. Ajattelee että kanssaihmisten pitää vain sietää hänen jatkuvasti muuttuvaa käytöstään ja mielialojaan, ja siitä ei ole syytä mitenkään pahastua.

Sitä en vaan tajua, että miten tällainen töissä pärjää? Tälläkin noin 15 alaista ja vastuuta kuitenkin.