Miksi kattila on pyöreä?

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on niin kiire vastaamaan, että aloitusviestin olennaisia asioita jää sisäistämättä. Aloittaja sanoi ihan ensimmäisenä lauseenaan: "Voisihan se olla nelikulmainen ja pyöristetyillä nurkilla"

Ja ihmiset vastasivat kuin kyse olisi terävistö nurkista. Joku oli jo miettimässä, miten tällainen terävänurkkainen kattila hitsataan, ja toinen sanoi että sieltä nurkista on vaikea sekoittaa puuroa. Itselläni on nelikulmaisen mallisia pyöristettykulmaisia uuniastioita, eikä niissä näy olleen mitään hitsausta (metalliset) ja ihan mainiosti saa sieltä pyöreästä kulmasta sekoitettua.

Minä puhuin kahdesta eri valmistusmenetelmästä, stanssauksesta, jolla kattilat yleensä tehdään (ja ne teräksiset uunivuuatkin, kuten myös esimerkiksi tiskialtaat) ja sitten pohdin sitä, että neliskulmaisen kattilan voi tehdä myös hitsaamalla (voi pyöreänkin, ei siinä mitään). Stanssattu kappale tehdään niin, että on sen kappaleen muotoinen muotti, ylä- ja alaosa, siihen väliin laitetaan pelti ja hydraulipuristimella se pelti sitten lyödään/venytetään sen muotin mukaiseksi. Tässä se pelti paikoitellen venyy hyvinkin paljon, ja muodonmuutokset (venyminen) aina aiheuttaa pieniä heikennyksiä siihen materiaaliin. Ja vaikka stanssattaessa nurkat ovat käytännössä aina pyöreitä, niin ne ovat aina aiheuttamassa heikompia kohtia tuotteeseen. Kuten erikseen mainitsin, niin uunivuokien käyttötapa on erilainen, ja se mahdollistaa sen, että niiden ei tarvitse olla kovin tasalaatuista materiaalia. Stanssaamalla ei kuitenkaan pystytä tekemään teräväkulmaisia kappaleita, koska ne kulmat repeävät helposti sen venytyksen aikana.

Tottakai kattilan valmistuksessa on monia muitakin vaiheita, ja lämpökäsittelyillä saadaan näitä muodonmuutoksen aikana syntyneitä jännityksiä/materiaalin haurastumista jne korjattua.

Ja hitsaussauman saa kyllä viimeistelyllä katoamaan käytännössä katseelta kokonaan, sen voi havaita esim. ultraäänellä eli voi hyvinkin olla, että jossain tuotteessa on käytetty hitsausta, mutta se ei vain näy.

Minusta ei ole luokkahitsariksi, joten en kehu itseäni, vaan muita.

Mutta miksi teollisuudessakin käytettävät kattilat ovat pyöreitä? Koska se on ruuanvalmistuksen kannalta paras muoto, ruoka kuumentuu siellä tasaisesti, sitä on helppo sekoittaa (tällä on merkitystä,  vaikka se kuullostaakin kummalliselta - suuressa mittakaavassa sekoittaminen tehdään koneellisesti ja silloin on mekritystä sillä, onko astiassa nurkkia vai onko se pyöreä). Itseasiassa sekoitettavat nestemäiset tuotteet valmistetaan varsin usein pyöreissä astioissa (maalit esimerkiksi), jotta voidaan varmistaa tasainen sekoittuminen koneellisesti.

Vierailija kirjoitti:

"Yksi vaihtoehto on tietenkin hitsata neliskulmainen kattila, mutta hitsaussaumat ovat todellakin aina heikompia tai hauraampia, joten hitsattu kattila on herkempi hajoamaan/syöpymään/ruostumaan kuin pyöreä hitsaamaton kattila."

Mitä hitsaamista pyöreäkulmainen astia vaatii?

Ei vaadi, mutta se VOIDAAN tehdä hitsaamalla.

Vierailija kirjoitti:

https://i5.walmartimages.com/asr/a7929338-0d21-47aa-a910-9d7296e06fdc.f…

Siinä esim. kattila, jossa aloittajan mainitsemat pyöristetyt kulmat.

Siitä ap tilaamaan jääkaapillinen noita.

No minäpä kuule kerron sulle.

Kattila ruokailuastiana simuloi ruukkua, joka on ensimmäinen ihmisen kehittämä ruokailuastia. Ruukuista alettiin tehdä pyöreitä silloin, kun dreija keksittiin noin 7000 vuotta sitten. Dreijan keksiminen teki ruukkujen valmistamisesta sekä helpompaa että nopeampaa kuin niiden tekeminen käsin. Siksi kattilat ja muut astiat ovat pyöreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpompi sekoittaa kulmista olisi vaikeampi sekoittaa puuroa. Irrotettavat kahvat olisivat kyllä hengenvaarallisia.

Kyllä silloin on haasteita jossain ihan muualla, jos ei puuroa pysty sekoittamaan kulmikkaassa astiassa.

No mietipä nyt kun vaikka sekoitat nestettä kattilassa; pyöreässä soljuu nätisti, neliskanttisessa törmää seiniin ja loiskuu yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on niin kiire vastaamaan, että aloitusviestin olennaisia asioita jää sisäistämättä. Aloittaja sanoi ihan ensimmäisenä lauseenaan: "Voisihan se olla nelikulmainen ja pyöristetyillä nurkilla"

Ja ihmiset vastasivat kuin kyse olisi terävistö nurkista. Joku oli jo miettimässä, miten tällainen terävänurkkainen kattila hitsataan, ja toinen sanoi että sieltä nurkista on vaikea sekoittaa puuroa. Itselläni on nelikulmaisen mallisia pyöristettykulmaisia uuniastioita, eikä niissä näy olleen mitään hitsausta (metalliset) ja ihan mainiosti saa sieltä pyöreästä kulmasta sekoitettua.

Minä puhuin kahdesta eri valmistusmenetelmästä, stanssauksesta, jolla kattilat yleensä tehdään (ja ne teräksiset uunivuuatkin, kuten myös esimerkiksi tiskialtaat) ja sitten pohdin sitä, että neliskulmaisen kattilan voi tehdä myös hitsaamalla (voi pyöreänkin, ei siinä mitään). Stanssattu kappale tehdään niin, että on sen kappaleen muotoinen muotti, ylä- ja alaosa, siihen väliin laitetaan pelti ja hydraulipuristimella se pelti sitten lyödään/venytetään sen muotin mukaiseksi. Tässä se pelti paikoitellen venyy hyvinkin paljon, ja muodonmuutokset (venyminen) aina aiheuttaa pieniä heikennyksiä siihen materiaaliin. Ja vaikka stanssattaessa nurkat ovat käytännössä aina pyöreitä, niin ne ovat aina aiheuttamassa heikompia kohtia tuotteeseen. Kuten erikseen mainitsin, niin uunivuokien käyttötapa on erilainen, ja se mahdollistaa sen, että niiden ei tarvitse olla kovin tasalaatuista materiaalia. Stanssaamalla ei kuitenkaan pystytä tekemään teräväkulmaisia kappaleita, koska ne kulmat repeävät helposti sen venytyksen aikana.

Tottakai kattilan valmistuksessa on monia muitakin vaiheita, ja lämpökäsittelyillä saadaan näitä muodonmuutoksen aikana syntyneitä jännityksiä/materiaalin haurastumista jne korjattua.

Ja hitsaussauman saa kyllä viimeistelyllä katoamaan käytännössä katseelta kokonaan, sen voi havaita esim. ultraäänellä eli voi hyvinkin olla, että jossain tuotteessa on käytetty hitsausta, mutta se ei vain näy.

Minusta ei ole luokkahitsariksi, joten en kehu itseäni, vaan muita.

Mutta miksi teollisuudessakin käytettävät kattilat ovat pyöreitä? Koska se on ruuanvalmistuksen kannalta paras muoto, ruoka kuumentuu siellä tasaisesti, sitä on helppo sekoittaa (tällä on merkitystä,  vaikka se kuullostaakin kummalliselta - suuressa mittakaavassa sekoittaminen tehdään koneellisesti ja silloin on mekritystä sillä, onko astiassa nurkkia vai onko se pyöreä). Itseasiassa sekoitettavat nestemäiset tuotteet valmistetaan varsin usein pyöreissä astioissa (maalit esimerkiksi), jotta voidaan varmistaa tasainen sekoittuminen koneellisesti.

Niin, niin, mutta pystytkö todistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on niin kiire vastaamaan, että aloitusviestin olennaisia asioita jää sisäistämättä. Aloittaja sanoi ihan ensimmäisenä lauseenaan: "Voisihan se olla nelikulmainen ja pyöristetyillä nurkilla"

Ja ihmiset vastasivat kuin kyse olisi terävistö nurkista. Joku oli jo miettimässä, miten tällainen terävänurkkainen kattila hitsataan, ja toinen sanoi että sieltä nurkista on vaikea sekoittaa puuroa. Itselläni on nelikulmaisen mallisia pyöristettykulmaisia uuniastioita, eikä niissä näy olleen mitään hitsausta (metalliset) ja ihan mainiosti saa sieltä pyöreästä kulmasta sekoitettua.

Minä puhuin kahdesta eri valmistusmenetelmästä, stanssauksesta, jolla kattilat yleensä tehdään (ja ne teräksiset uunivuuatkin, kuten myös esimerkiksi tiskialtaat) ja sitten pohdin sitä, että neliskulmaisen kattilan voi tehdä myös hitsaamalla (voi pyöreänkin, ei siinä mitään). Stanssattu kappale tehdään niin, että on sen kappaleen muotoinen muotti, ylä- ja alaosa, siihen väliin laitetaan pelti ja hydraulipuristimella se pelti sitten lyödään/venytetään sen muotin mukaiseksi. Tässä se pelti paikoitellen venyy hyvinkin paljon, ja muodonmuutokset (venyminen) aina aiheuttaa pieniä heikennyksiä siihen materiaaliin. Ja vaikka stanssattaessa nurkat ovat käytännössä aina pyöreitä, niin ne ovat aina aiheuttamassa heikompia kohtia tuotteeseen. Kuten erikseen mainitsin, niin uunivuokien käyttötapa on erilainen, ja se mahdollistaa sen, että niiden ei tarvitse olla kovin tasalaatuista materiaalia. Stanssaamalla ei kuitenkaan pystytä tekemään teräväkulmaisia kappaleita, koska ne kulmat repeävät helposti sen venytyksen aikana.

Tottakai kattilan valmistuksessa on monia muitakin vaiheita, ja lämpökäsittelyillä saadaan näitä muodonmuutoksen aikana syntyneitä jännityksiä/materiaalin haurastumista jne korjattua.

Ja hitsaussauman saa kyllä viimeistelyllä katoamaan käytännössä katseelta kokonaan, sen voi havaita esim. ultraäänellä eli voi hyvinkin olla, että jossain tuotteessa on käytetty hitsausta, mutta se ei vain näy.

Minusta ei ole luokkahitsariksi, joten en kehu itseäni, vaan muita.

Mutta miksi teollisuudessakin käytettävät kattilat ovat pyöreitä? Koska se on ruuanvalmistuksen kannalta paras muoto, ruoka kuumentuu siellä tasaisesti, sitä on helppo sekoittaa (tällä on merkitystä,  vaikka se kuullostaakin kummalliselta - suuressa mittakaavassa sekoittaminen tehdään koneellisesti ja silloin on mekritystä sillä, onko astiassa nurkkia vai onko se pyöreä). Itseasiassa sekoitettavat nestemäiset tuotteet valmistetaan varsin usein pyöreissä astioissa (maalit esimerkiksi), jotta voidaan varmistaa tasainen sekoittuminen koneellisesti.

Niin, niin, mutta pystytkö todistamaan.

Ei, nyt on sinun vuorosi todistaa, että sekoittamista vaativa ruoka on yhtä helppo, ellei helpompi, valmistaa kulmikkaassa kattilassa kuin pyöreässä.

Uunivuokia on pilvin pimein neliskanttisia - mutta kuinka paljon sekoitat niitä uuniruokia sen kypsymisen aikana?

Koska saviasiatkin on voitu valaa vain pyöreiksi. Kupit, kipot ja mukitkin on pyöreitä.

Voithan kokeilla takoa oman kulmikkaan kattilan ja sitten pestä sen puhtaaksi kulmiaan myöten 😅

Vierailija kirjoitti:

No minäpä kuule kerron sulle.

Kattila ruokailuastiana simuloi ruukkua, joka on ensimmäinen ihmisen kehittämä ruokailuastia. Ruukuista alettiin tehdä pyöreitä silloin, kun dreija keksittiin noin 7000 vuotta sitten. Dreijan keksiminen teki ruukkujen valmistamisesta sekä helpompaa että nopeampaa kuin niiden tekeminen käsin. Siksi kattilat ja muut astiat ovat pyöreitä.

Dreija on muuttunut sorviksi. Sorvaamalla on helpoin suoristaa, hioa ja oikaista kattilan pohja ja reunat.

Eikä mitään nykykattilaa tehdä pelkästään pelti- tai alumiinilevystä prässäämällä, vaan kaikkiin laitetaan monikerrospohja, jonka valmistus on myös helpompi ja halvempi tehdä pyöreänä.

Siksi jos kattilat olisi neliskulmaisia, niin joku tajuaisi kuitenkin tehdä niistä pyöreitä. Vähän sama asia kuin että miksi taloissa ei ole ikkunoiden tilalla lasiovia, varsinkin venäjällä säästettäisiin näin monet ikkunalasit.

Pyöreässä kattilassa on puuro ja keitto helppo pyöräyttää, neliskanttisessa pitäisi kiinnittää erityishuomiota nurkkiin, johon helposti jämähtäisi massaa. Uunivuokaa olen joskus kyllä käyttänyt hellalla, reseptin niin vaatiessa. Mutta kyse ollut uuniruuasta, eikä aineksia ole liikuteltu uunivuuassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on niin kiire vastaamaan, että aloitusviestin olennaisia asioita jää sisäistämättä. Aloittaja sanoi ihan ensimmäisenä lauseenaan: "Voisihan se olla nelikulmainen ja pyöristetyillä nurkilla"

Ja ihmiset vastasivat kuin kyse olisi terävistö nurkista. Joku oli jo miettimässä, miten tällainen terävänurkkainen kattila hitsataan, ja toinen sanoi että sieltä nurkista on vaikea sekoittaa puuroa. Itselläni on nelikulmaisen mallisia pyöristettykulmaisia uuniastioita, eikä niissä näy olleen mitään hitsausta (metalliset) ja ihan mainiosti saa sieltä pyöreästä kulmasta sekoitettua.

Minä puhuin kahdesta eri valmistusmenetelmästä, stanssauksesta, jolla kattilat yleensä tehdään (ja ne teräksiset uunivuuatkin, kuten myös esimerkiksi tiskialtaat) ja sitten pohdin sitä, että neliskulmaisen kattilan voi tehdä myös hitsaamalla (voi pyöreänkin, ei siinä mitään). Stanssattu kappale tehdään niin, että on sen kappaleen muotoinen muotti, ylä- ja alaosa, siihen väliin laitetaan pelti ja hydraulipuristimella se pelti sitten lyödään/venytetään sen muotin mukaiseksi. Tässä se pelti paikoitellen venyy hyvinkin paljon, ja muodonmuutokset (venyminen) aina aiheuttaa pieniä heikennyksiä siihen materiaaliin. Ja vaikka stanssattaessa nurkat ovat käytännössä aina pyöreitä, niin ne ovat aina aiheuttamassa heikompia kohtia tuotteeseen. Kuten erikseen mainitsin, niin uunivuokien käyttötapa on erilainen, ja se mahdollistaa sen, että niiden ei tarvitse olla kovin tasalaatuista materiaalia. Stanssaamalla ei kuitenkaan pystytä tekemään teräväkulmaisia kappaleita, koska ne kulmat repeävät helposti sen venytyksen aikana.

Tottakai kattilan valmistuksessa on monia muitakin vaiheita, ja lämpökäsittelyillä saadaan näitä muodonmuutoksen aikana syntyneitä jännityksiä/materiaalin haurastumista jne korjattua.

Ja hitsaussauman saa kyllä viimeistelyllä katoamaan käytännössä katseelta kokonaan, sen voi havaita esim. ultraäänellä eli voi hyvinkin olla, että jossain tuotteessa on käytetty hitsausta, mutta se ei vain näy.

Minusta ei ole luokkahitsariksi, joten en kehu itseäni, vaan muita.

Mutta miksi teollisuudessakin käytettävät kattilat ovat pyöreitä? Koska se on ruuanvalmistuksen kannalta paras muoto, ruoka kuumentuu siellä tasaisesti, sitä on helppo sekoittaa (tällä on merkitystä,  vaikka se kuullostaakin kummalliselta - suuressa mittakaavassa sekoittaminen tehdään koneellisesti ja silloin on mekritystä sillä, onko astiassa nurkkia vai onko se pyöreä). Itseasiassa sekoitettavat nestemäiset tuotteet valmistetaan varsin usein pyöreissä astioissa (maalit esimerkiksi), jotta voidaan varmistaa tasainen sekoittuminen koneellisesti.

Yksi pieni korjaus, menetelmä on syväveto. Kuvaus on muilta osin ihan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Sanni16kerava kirjoitti:

Koska hellan levyt on pyöreitä.

Miksi hellan levyt on pyöreitä?

Koska induktiovirta ajautu ulos liian tiukassa kurvissa ja aiheuttaa kokille sähköiskun. 😁

Ihan hyvä että ovat pyöreitä, ei pysty kanttakaan pudottamaan kattilaan.

Mäkkäristä saa neliömutoon pakattua safkaa

Fysiikka jäi suorittamatta peruskoulussa? Vinkki: sekoitusliike ja pyörre.

Ja hei: kattiloita ei tungeta jääkaappiin. Ylimääräinen ruoka pannaan kannellisiin rasioihin jääkaappiin tai pakastimiin. Kattilat pestään käytön jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Uunissa voisi muun kuin pyöreän muotoinen pata olla aivan ok.

Minulla on, padan ja vuoan välimuoto. Löytyi kirppikseltä.

Muinaiset valmistustekniikat? Pata on helppo takoa ensin levyksi ja taivuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpompi sekoittaa kulmista olisi vaikeampi sekoittaa puuroa. Irrotettavat kahvat olisivat kyllä hengenvaarallisia.

Kyllä silloin on haasteita jossain ihan muualla, jos ei puuroa pysty sekoittamaan kulmikkaassa astiassa.

Sullakin on haasteita luetun ymmärtämisessä. Kommentoija oli kirjoittanut "olisi vaikeampi sekoittaa", ei että "ei pysty sekoittamaan". Ihan eri asiat.

Varmaan jo pelkästään valmistamisen takia. Otappa vaikka A4 kokoinen paperi ja koita miten saat sen nopeiten sellaiseen muotoon, ettei tarvi kun pohja lisätä. Veikkaan että menee hetki siinä taittelemisessa.