Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Erimielisyys kaverin kanssa, en kuitenkaan koe tehneeni mitään väärää
27.02.2023 |
Meillä on kaverin kanssa viime viikolla alkanut erimielisyys eräästä asiasta, missä en kuitenkaan koe tehneeni mitään väärää.
Olemme tunteneet tämän kaverin kanssa ekaluokilta asti, mutta välillä ei olla oltu vuosiin tekemisissä keskenämme, koska aikoinaan mentiin eri kouluihin ja asuttiin eri paikkakunnilla. Nyt kolmekymppisenä tutustuttiin uudelleen yhteisten kaverien kautta joitain vuosia sitten.
Tämä tilanne mistä nyt on kyse, alkoi viime viikolla, kun puheenaiheissa sivuttiin vanhempia. Kerroin että kävin isäni luona, joka asuu muualla. Kaveri alkoi ihmetellä, että miten niin asuu, eikö se ole jo kuollut. Tietysti silloin tajusin itse, että kaveri tarkoittaa pikkuveljeni isää, joka tosiaan on kuollut. Samalla tajusin, että kaveri ei taida tietää, että minulla on eri isä. Asia ei tosiaan ole ollut edes mikään salaisuus, vaan olen ihan lapsenakin käynyt isäni luona. Kuitenkin, kaverilleni nyt oli jostain syntynyt varmaan alunperinkin käsitys, että minulla ja veljellä olisi sama isä.
Tämän keskustelun jälkeen kaveri kuitenkin lähetteli myöhemmin viestejä joissa kyseli, että miksi en ollut kertonut asiasta ja että miksi olen salannut asiaa häneltä. Mutta, kuten jo sanoin, en varsinaisesti salaillut asiaa koskaan. Ehkä en vaan silloin ala-asteella puhunut asiasta hänen kanssaan. Nyt kuitenkin tilanne on se, että kaveri on loukkaantunut, kun olen hänen mielestään valehdellut ja salannut asioita häneltä. Minusta taas on hyvin epäreilua, että hän syyttää minua tästä. Vastasin viesteihin oman näkemykseni tilanteesta, mutta hän ei ole vastannut niihin mitään.
Mitä siis tällaisessa tilanteesta voi tehdä?
Kommentit (35)
Et ole tehnyt mitään väärää. Jos kaverisi ei halua tämän takia olla kanssasi enää tekemisissä, ei sille varmaan paljoa ole tehtävissä, hän tekee omat päätöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että en tosiaan ihan satavarman tarkasti muista, mitä olen juuri tämän ihmisen kanssa keskustellut 90-luvun ja 2000-luvun vaihteessa, mutta muistaakseni sanoin lapsena kavereille yleisesti meneväni isän luokse isän kanssa johonkin. Olen siis puhunut omasta isästäni isänä.
Enkä edes kutsunut veljen isää isäksi, tai muuta sellaista, mistä olisi voinut saada väärän käsityksen.
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Heivaat tuollaisen kaverin. Ihan pimeä tyyppi. Uskallan taata että tulevaisuudessa ihmeellisiä loukkaantumisia tulee lisää.
Ei meillä ole aiemmin tai mitään muita riitoja ollut, ja muuten kaveri on mukava tyyppi.
Ehkä siksikin tämä ihmetyttää.
Jotenkin aina yhtä huvittavaa, nainen ei koskaan tee mitään väärää ja on aina vain kaikella tapaa täydellinen mutta jostain syystä naiset ovat jatkuvasti riidoissa jonkun kanssa ja vielä yleisemmin se joku toinen on nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Mitäs jos jollakulla on kaksi isää?
Meneekö tilanne ihan jumiin?
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Meillä ainakin lapset kaveeraa keskenään, eikä kaverin vanhempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Mitäs jos jollakulla on kaksi isää?
Meneekö tilanne ihan jumiin?
Minusta on outoa ettei noin tärkeää asia ole voinut kertoa. Onhan tuo nyt aika iso asia sinun elämässäsi.
Jos toinen ei muista kaikkia höpinöitäsi 25 vuotta sitten, niin eipä ole kovin ihmeellistä. Sinäkin voisit tietenkin hieman avata asioitasi ja selkeyttää epäselviä juttuja.
No jos tyyppi nyt kuitenkin vatvoo jotain vanhaa asiaa, niin anna vatvoa, se on hänen ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Meillä ainakin lapset kaveeraa keskenään, eikä kaverin vanhempien kanssa.
No me lapsena puhuttiin myös vanhemmista kavereille.
Kyllä minäkin ihmettelisin, että mitä ihmettä, että miten näin iso juttu on jäänyt tajuamatta. En siis suuttuisi mistään, mutta ihmettelisin ääneen, että kaikkea kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen ei muista kaikkia höpinöitäsi 25 vuotta sitten, niin eipä ole kovin ihmeellistä. Sinäkin voisit tietenkin hieman avata asioitasi ja selkeyttää epäselviä juttuja.
No jos tyyppi nyt kuitenkin vatvoo jotain vanhaa asiaa, niin anna vatvoa, se on hänen ongelmansa.
Nimenomaan on ihan normaalia ettei muista. Ei ole normaalia suuttua siitä ystävälle että oma pää prakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Mitäs jos jollakulla on kaksi isää?
Meneekö tilanne ihan jumiin?
Minusta on outoa ettei noin tärkeää asia ole voinut kertoa. Onhan tuo nyt aika iso asia sinun elämässäsi.
Millä tavalla siitä olisi pitänyt kertoa?
Olen kuitenkin puhunut isästäni isänä, ja ainakin yleisesti kertonut kavereille käyneeni hänen luonaan jne. Tietty kaikille ei tästäkään huolimatta ole ilmeisesti tullut asiasta tietoa. Olisiko ehkä pitänyt järjestää joku yleinen tiedotustilaisuus aiheesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on vain tekosyy ottaa etäisyyttä. Jos hän oikeasti haluaisi olla kanssasi tekemisissä, ei tuo vaikuttaisi väleihinne mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Mitäs jos jollakulla on kaksi isää?
Meneekö tilanne ihan jumiin?
Minusta on outoa ettei noin tärkeää asia ole voinut kertoa. Onhan tuo nyt aika iso asia sinun elämässäsi.
Millä tavalla siitä olisi pitänyt kertoa?
Olen kuitenkin puhunut isästäni isänä, ja ainakin yleisesti kertonut kavereille käyneeni hänen luonaan jne. Tietty kaikille ei tästäkään huolimatta ole ilmeisesti tullut asiasta tietoa. Olisiko ehkä pitänyt järjestää joku yleinen tiedotustilaisuus aiheesta?
Ei kai hyvälle kaverille kotiasioista kertominen ole mikään yleinen tiedotustilaisuus?
En tiedä, päteekö oma elämänkokemukseni keneenkään muuhun, mutta kerron silti. Peruskouluaikana on ollut vaihtelevasti kavereita omilta ja rinnakkaisluokilta, ja joidenkin kanssa saatettiin olla ihan hyviäkin kavereita. Sitten jossakin kohtaa osa kavereista vain "jäi pois", mentiin eri kouluihin, eikä pidetty yhteyttä, joskus ehkä heistä sai kuulla jos joku kaveri oli jäänyt pitämään yhteyttä heihin tai muuten mutkien kautta kuultiin. Samaan aikaan osa peruskoulukavereista jäi ihan pysyviksi ystäviksi vuosikausiksi.
Eli ihan normaalia, noin sen pitääkin mennä. Mutta olen huomannut, että kun olen törmännyt 30+--vuotiaana noihin vanhoihin peruskoulu- tai lukioaikaisiin kavereihin, on saattanut olla todella hauskaa nähdä ja juttua ja muisteloita on riittänyt ja on ihan ihmetellyt ja harmitellut, miksei silloin vuonna nappi ja neppari enää pidetty yhteyttä.
Kunnes tapahtuukin jotain sellaista, jota ns. vanhojen, koko ajan elämässä olleiden ystävien kanssa ei tapahdu: se uudelleen löydetty kaveri tekeekin oharin; osoittautuu siipeilijäksi; haluaa jotakin aivan yllättäen; käyttäytyy sellaisella tavalla, jolla muut elämässä olevat ystävät eivät käyttäydy.
Sitten tulee se väistämätön tajuaminen: siihen on olleet todennäköisesti erittäin hyvät syyt, että tuon ihmisen kanssa ei ole päätynyt olemaan yhtäjaksoisesti ystävä/kaveri. Vaikka nuoruudessa ei olisi tapahtunut mitään sellaista ikävää, joka olisi saanut ajattelemaan, että ei olla kaverin kanssa ihan samoilla aaltopituuksilla, ikään kuin joku "intuitio" olisi toiminut jo silloin teininä. Eli että kyse ei olisikaan vain siitä, että tiettyjen kavereiden kanssa on ystävystynyt ja kasvanut aikuiseksi yhdessä ja tunnetaan siksi toisemme, vaan myös siitä, että joidenkin ihmisten kanssa ne "arvomaailmat" eivät alunperinkään ole kohdanneet - mutta niin, ettei sitä ole tietoisesti tajunnut silloin teininä (kun en itse ainakaan ole edes tiennyt, mitä sana "arvo" tai "arvomaailma" tarkoittaa...).
Kun tätä on tapahtunut useamman kerran, että on tavannut vanhan tutun ja ilahtunut ja riemastunut kun onkin löytänyt yhteyden johonkuhun entisen elämän ihmiseen, ja sitten on koittanut jonkunasteinen pettymys, niin olen tullut varovaisemmaksi. En enää niin riemumiellä ehdota uutta tapaamista ja tarjoa majapaikkaa entiselle tutulle, en ainakaan kovin äkkiä.
Siihen, että joidenkin kanssa ei ole kaverustunut aiemmin, lienee ollut hyvä syy, ja se sama syy saattaa estää kaverustumisen myös aikuisiällä.
En tiedä, onko tästä ap:lle mitään hyötyä, mutta tällaisen havainnon olen tehnyt omassa elämässäni, ja ap:n maininta siitä, että kyse on vanhasta kaverista joka on löytynyt uudelleen, herätti minut kertomaan tämän stoorin.
Tai sitten hän ei vaan muistanut, että veljelläsi on eri isä kuin sinulla, ja nyt hävettää niin, ettei halua olla kanssasi tekemisissä. Kuvittelee ehkä, että se olit sinä, joka tuossa mielensä pahoitti. Onhan kyseessä kuitenkin asia, joka on jollekin vastaavassa tilanteessa olevalle arka aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo vähän outoa, ettei kaverisi tiedä isääsi. Kyllä minäkin varmaan ihmettelisin, että mitä ihmettä kuka se isä nyt onkaan.
Mitäs jos jollakulla on kaksi isää?
Meneekö tilanne ihan jumiin?
Minusta on outoa ettei noin tärkeää asia ole voinut kertoa. Onhan tuo nyt aika iso asia sinun elämässäsi.
Millä tavalla siitä olisi pitänyt kertoa?
Olen kuitenkin puhunut isästäni isänä, ja ainakin yleisesti kertonut kavereille käyneeni hänen luonaan jne. Tietty kaikille ei tästäkään huolimatta ole ilmeisesti tullut asiasta tietoa. Olisiko ehkä pitänyt järjestää joku yleinen tiedotustilaisuus aiheesta?
Ei kai hyvälle kaverille kotiasioista kertominen ole mikään yleinen tiedotustilaisuus?
Ihmettelinkin, että millä tavalla siitä olisi pitänyt kertoa.
Kuitenkin, kuten jo aiemmin sanoin, kerroin kavereilleni esimerkiksi, että olen koulusta perjantain pois, koska menen isän luo, tai että pääsiäissuunnitelmista puhuttaessa kerroin että menen pääsiäisenä isän luo, tai että en ollut viikonloppuna luistelemassa, koska olin isän luona.
Tietty on olemassa periaatteessa mahdollisuus, että juuri tämä kaveri ei koskaan juuri silloin ollut mukana näissä tilanteissa.
Keksi syyn, että voi ottaa etäisyyttä. Ei viihdy kanssasi ja tuskin sinäkään tämän episodin jälkeen hänen kanssaan.
Alue: Aihe vapaa
Heivaat tuollaisen kaverin. Ihan pimeä tyyppi. Uskallan taata että tulevaisuudessa ihmeellisiä loukkaantumisia tulee lisää.