Miten paljon kumppanin yhteiskuntaluokka vaikuttaa puolisovalintaasi?

Olen duunari, kumppani myös. Ymmärrämme toisiamme myös työn kautta.

Aika paljon. En voisi kuvitella että minulla ja vähävaraisella duunarimiehellä olisi paljoakaan yhteistä.

Ei ollenkaan. Mutta komea pitää olla.

Minulla oli rima siinä, että pitää olla ylioppilas. Sen jälkeen sitten mikä vaan järkevä opiskelu tehty tai meneillään.

Tää silloin nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon. En voisi kuvitella että minulla ja vähävaraisella duunarimiehellä olisi paljoakaan yhteistä.

Nainen kun kommentoi niin framille nousee jälleen raha.

Ei ollenkaan, mutta jos tällä on tapana luokitella ihmisiä niin kuulisin mielelläni tästä piirteesta mahdollisimman pian ettemme hukkaa turhaan aikaa toisiimme.

Mä olen duunari ja eksät ovat duunareita. Samoin mun nykyinen mies.

Ei vaikuttanut yhtään. Duunarimiehelleni kelpasi maisteri puolisoksi.

Mieheni ansiot ovat kohtuulliset, hieman suuremmat kuin minulla.

Suoraan eivät vaikuta, en mieti ihmisten yhteiskuntaluokkia käytännössä lainkaan. Sen sijaan käytöstavat ja arvomaailma vaikuttavat erittäin paljon ja näissä luokka on suuri taustavaikuttaja. 

Edellytän akateemista loppututkintoa. Duunari ei kiinnosta seksuaalisesti.

Akateemisena haluaisin kyllä myös akateemisen miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon. En voisi kuvitella että minulla ja vähävaraisella duunarimiehellä olisi paljoakaan yhteistä.

Nainen kun kommentoi niin framille nousee jälleen raha.

Kysyttiin sosioekonomisesta taustasta. Raha on osa sitä. Olen köyhistä oloista ponnistanut jonkinlaiseen varallisuuteen, ja arvostan vakavaraisuutta myös miehessä. Pidän tätä fiksuna. Sinä saat tykätä ihan mistä itse haluat.

 "Yhteiskuntaluokka" ei ole se sana, jota itse ensimmäisenä käytän miettiessäni, mikä on "edellytys" kumppanille. Mutta kun mietin asioita, jotka ovat itselleni tärkeitä, kyllä koulutus (joka ei välttämättä korreloi sosioekonomisen aseman kanssa - on korkeakoulutettuja pätkätyöläisiä ym.) on ehdottomasti asia, jolla on merkitystä. Itse korkeakoulutettuna ja paraikaa tutkijakoulutuksessa olevana arvostan akateemisia taitoja, kuten kirjoitustaitoa, monipuolista kielitaitoa (su+ru+en lisäksi vähintään 2 muuta kieltä), kykyä ja kiinnostusta käydä kiinnostavia yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevia keskusteluja; sitä, että lomamatkalle mennään kaupunkiin tutustumaan kulttuurikohteisiin, ei Kanarialle. Jotenkin on hyvin vaikea kuvitella, että minulla voisi synkata riittävän monella tasolla (niin monta tasoa, joita kumppaniksi ryhtyminen vaatii) sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole noita samoja kiinnostuksenkohteita minun kanssani tai joka ei esimerkiksi arvosta sitä, mitä teen työkseni ja millaisiin asioihin käytän vapaa-aikaani. Sukulaisia, tuttavia, kavereita ja ystäviä minulla on monilta eri aloilta, enkä vaadi, että kanssani olevat olisivat lainkaan kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. Päinvastoin on kiinnostavaa keskustella ihmisten kanssa, joilla on aivan toisenlaiset kiinnostuksenkohteet ja arkipäivän puuhat niin työn kuin vapaa-ajan osalta kuin itselläni. Kun juttelee eri alojen työntekijöiden (olipa se ns. suorittavaa porrasta tai asiantuntijatyötä) kanssa saa myös konkreettista ainesta miettiä esim. yhteiskunnan kokonaistoimivuutta vaikkapa niiltä kannoilta, joita media nostaa esiin. Toisaalta taiteilijoiden kanssa keskustellessa oppii aivan toisenlaisia katsantokantoja ihmisenä olemiseen ylipäätänsä, ja niissä keskusteluissa eivät mitkään akateemiset yhteiskuntateoriat paina pätkääkään. Vaikea tietenkään tietää, millaisista asioista minkäkin "yhteiskuntaluokan" edustajat keskustelevat kumppaninsa kanssa, mutta itselleni olisi aika kamalaa olla suhteessa, jossa keskustelut pyörivät vain arkielämän ja lomakohteiden sekä (tosi-)tv-ohjelmien parissa ja poliitikkojen haukkumisen piirissä tai sukulaisista ja tutuista juoruamisessa. Niissä ei ole mitään vikaa sinänsä, ja usein tunnen mainitunkaltaisten sukulaisteni elävän huomattavasti mukavampaa elämää kuin itse (vaikuttaa siltä, että kovin paljoa oman pienen elämän ulkopuolista ajattelua heillä ei ole ja he ovat oikein tyytyväisiä siihen), mutta on hyvin vaikea ajatella, että itselleni se riittäisi.

Eli kyllä, "yhteiskuntaluokalla" sikäli kun se korreloi ihmisen kiinnostuksenkohteiden kanssa, on aivan ratkaiseva merkitys puolison valinnassa.

Ei vaikuta. Me ollaan oltu yhdessä 16- ja 17-vuotiaista saakka, eipä sillon tiedetty mitä meistä tulee isoina.

Kyllä se vaikutti. Halusin puolison, jolla on samankaltainen keskiluokkainen perhetausta kuin minulla ja yliopistokoulutus. Sellaisen myös sain.

Vaikuttaa aika paljon. En haluaisi, että mies olisi minua paljon rikkaampi tai köyhempi tai älykkäämpi tai tyhmempi.

Jossain kohtaa asiasta tulisi kuitenkin ongelma. Paras, että voidaan elää sillä elintasolla mikä minulla on ilman , että kummankaan tarvitsee elättää toista. Yhteiselämä ja keskustelut sujuvat myös parhaiten kun ollaan suurin piirtein yhtä älykkäitä. Nyt minulla on tämä tilanne , molemmat ollaan akateemisia ja varakkaita. Aiemmin olen seurustellut duunarimiehen kanssa, alussa oli intohimoa, mutta kun se haihtui, huomattiin että ei oikeastaan viihdytty toistemme seurassa.

Sanotaan nyt näin, että en kestäisi elää kovin "luokkatietoisen" ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon. En voisi kuvitella että minulla ja vähävaraisella duunarimiehellä olisi paljoakaan yhteistä.

Mutta hän on kumppanisi!?

https://youtube.com/shorts/beNxMYK-7QQ?feature=share

No se vaikuttaa ihan sillä tavalla, että minulla on huomattavan paljon enemmän yhteistä ihmisen kanssa, jolla on samantyyppinen tausta ja elämänkokemuksia ja elämäntyyli.