41v ja raskaana!
hei siskot,
viimeinen asia mita tanaan kuvittelin tekevani oli kirjoittaa talle palstalle. Olin nimittain vakaasti sita mileta etta vaihdevuodet ovat iskeneet. Miehen painostamana ostin sitten testin ja nyt tuijotan vielakin epauskoisena niita kahta viivaa!! Mina olen 41 v! Edelliset lapset ovat 12 ja 14v! Olen kylla tosi iloinen etenkin kun tama on mieheni eka mutta pelottaa kaikki riskit mita ikani tuottaa vauvalle. Ja miten mina jaksan raskauden kun tuota painoakin on kertynyt.. Onko muita " ikaihmisia" taalla? Suokaa anteeksi ettei ole noita Suomen kirjaimia asun USA:a. Onko muuten kukaan raskaana taalla?
Kommentit (9)
jo raskausviikoilla 29! Kuvittelin että näin vanhalle tulee varmaan kaikki ongelmat, kun hoidoista lähtien on saanut jatkuvasti kuulla ikään liittyvistä mahdollisista riskeistä.
Pahimmat vaivat ovat olleet lähinnä hengästyminen, kun olen lähtenyt liian nopeasti liikkeelle ja hetkittäinen närästys, jos olen erehtynyt taivuttelemaan itseäni esim. kenkiäni sitoessa. Toisinaan on tarvinnut käydä vessassa yölläkin ja silloin on valvotuttanut.
Kiloja on tullut 4 lähtöpainosta, mutta kun ylipainoa oli valmiiksi jo inasen, ei tuo määrä ole rasittanut paikkoja. Olen liikkunut entiseen tapaan, tosin vauhtia jo hiljentäen. Ruokavalioni muuttui terveellisemmäksi, kun viini jäi kuvioista ja kun kaikki ylimakea, ylisuolainen ja paistetun ruoan haju inhotti.
NP- ja rakenneultrassa kaikki näytti olevan hyvin, joten en mennyt edes kaupungin tarjoamaan lapsivesipunktioon.
No, vielä on H-hetkeen aikaa, ja ongelmia kerkiää toki tulemaan, aika näyttänee. Tähän saakka raskaus on kuitenkin mennyt mainiosti ja tulokasta odotetaan enemmän kuin hartaasti!
Onnea raskaudestasi ja oikein mukavaa ja leppoisaa odotusta sinulle ja miehellesi!
...vaan kummalekin raskaudesta. Minä olen nyt 42 ( täytän tammik. 43)ja tyttö täytti juuri vuoden. Raskaus sai alkunsa ICSI:llä, koska munasoluni olivat niin kovakuoriset, että siittiöt eivät päässeet sisälle. Kaikki meni hyvin. Tyttö terve. Emme halunneet mitään kokeita, punktioita yms. Verikoe otettiin ja koe tietenkin ikäni puolesta näytti, että punktioon pitäisi mennä, mutta lääkärini sanoi, että nauti raskaudestasi, mahd. lapsivesipunktion tuoma keskenmenoriski on suurempi, kuin saada vammainen lapsi.
Koko raskaus meni hienosti, painoa kertyi vain 7,5 kg koko aikana ja lapsi painoi 3250 g.
Sektio kuitenkin tehtiin, koska niin halusimme, tosin lapsikin kyllä oli väärinpäin, mutta lääkäri ehdotti silti normaalia synnytystä. Emme antaneet periksi, huomioon ottaen ikäni yms, esim ICSI ja vauvan perätila. Riskit olisivat mielestämme olleet liian suuret. Leikkauksesta toivuin muutamassa päivässä.
Onnea paljon kummallekkin ja ottakaa rauhallisesti. Jos teillä on jotain kysyttävää , vastaan kyllä mielelläni. Sain niin paljon tukea tältä palstalta oman raskauteni aikana. Sitä paitsi minulla olisi nyt toinen haaveissa, mutta saa nähdä...
Voi kun kiva kuulla, etta muiden yli 40 v. raskaudet ovat menneet hyvin. Ystavani sisko sai juuri luomuvauvan 47 v iassa. Ainoa ero aikaisempiin raskauksiini on, etta olen tosi vasynyt ja haluan nukkua 12 tunnin yo unia. Tutkimuksiin kantamme on sam kuin sinulla. Mieheni on laakari ja han sanoi ihan samaa. Riski saada vammainen lapsi on paljon pienempi kuin keskenmenon riski. Sitapaitsi kuka mina olen sanomaan ettei Down lapsella olisi oikeus syntya tahan maailmaan. Hehan ovat mita aurinkoisempia ja herttaisimpia ihmisiajotka eivat todellakaan itse nayta karsivan vammastaan. Joten jos Jumala antaa raskauden jatkua niin otan ilolla vastaan mita tulee.
niin ajattelin itsekin, että jos lapsella olisi jokin vamma, niin kaikki pitää ottaa vastaan. Olisihan se tietysti ollut suuri pettymys, ja huoli lapsen tulevaisuudesta olisi varmasti ollut suuri. Mutta kaikilla asioilla on taipumus järjestyä.
Kun lapsi alkaa potkuttelemaan masussasi tomerasti, niin huomaat, että kaikki sujuu ihan hyvin.
Minä olin koko raskauden ajan niin positiivisella mielellä, enkä edes pahemmin enää ajatellut mitään negatiivisia mahdollisuuksia. Välillä kävi mielessä, että mitenkä sitä tällä iällä jaksaa, mutta kaikki on mennyt hyvin. Tyttö on nukkunut täydet yöt melkein alusta asti. Tietenkin on niitä kränäpäiviä, mutta tottakai, se kuuluu asiaan. Ja asiat ovat menneet ihan omalla painollaan. Se lapsi niin vaan kuuluu nyt meidän elämäämme. Huomaat sen sitten itsekkin, elämä oli ihan kivaan ennen vauvaa, mutta nyt se on luxusta, ihan tosi!
.. onhan sinulla jo lapsia, että tiedät kaikki nämä jutut muutenkin, mutta haluan vain valaista omalta osaltani asiaa kun kyse on näinkin kypsällä iällä aloitetusta lapsenhankinta" projektista"
Hei Pipa, kiitti neuvoista. Otan kiitollisena kaikki vastaan silla kun poikani ovat 12 ja 14 v niin suurin osa jutuista on unohtunut. Tanaan lapioin sisaani porkkanakeittoa ja luulin olvani super terveellinen kunnes muistin etta eikos minun pitanyt varoa suuria A vitamiinmaaria. Heti soittamaan miehelle (lekuri) joka ystavallisesti yritti selittaa etta hanella on muutama muukin potilas kuin hysteerinen raskaana oleva vaimo. On muuten tosi kiva kirjoittaa Suomeksi huomaan etta olan unohdella sanoja..
sitä porkkanakaittoa murehdi. Minä olin vain tarkka noissa maksaruoissa. Niitä en syönyt odotusaikana, mutta porkkanoita ja omenoita meni paljon. ja suklaata, vaikka se neuvolassa kiellettiin. Meinasivat että tulee ylisuuri vauva, mutta ei vaikuttanut lapsen kokoon, ihan normaali 3-kiloinen tuli.
Hassua muuten, tyttö tykkää omenoista yli kaiken, olisikohan osaa tuolla minun omenan syömiselläni raskausaikana. ( joka aamu hän taapertaa jääkaapille ja sanoo: ottaa, ottaa, kun tietää siellä olevan omenoita ) Huh, ei vielä varmaan kannata antaa hänen maistaa suklaata. kyllä neuvolassa kertoivat, että lapsi mieltyy kohdussa tiettyihin makuihin, mitä äiti on syönyt
voih naan jo sieluni silmin pienen tyttosi. Minakin haveilen vahan tytosta kun on 2 poikaa ennestaan. Ne kaikki vaaleanpunaiset mekot ovat niin luttania. No ei pitaisi valittaa kun kerran on vauva masussa tytto tai poika samapa tuo.
: )