Ärsyttääkö, jos suunnitelmasi muuttuvat äkkiä
Olin menossa kirjastoon ja kauppaan kun kirjaston lähellä vastaan tuli iäkäs nainen rollaattorilla. Hän pysäytti mut ja pyysi apua. No kysyin tietty minkälaista apua. Hän oli menossa terveyskeskukseen ja halusi saattajan. Voi hitto, mietin. Tervari on puolen kilsan päässä vastakkaiseen suuntaan ja meinasin jo kieltäytyä kiireeseen vedoten. Aattelin sitten, että mikä kiire mulla on ja sitten mentiin. Siinä sitten kyselin, miksei hän mennyt taksilla, ei kuulemma käynyt. Hän oli jo kävellyt pitkän ylämäen yksinään ja vissiin väsytti. Ehdotin hänelle vastaisuudessa vapaaehtoistyöntekijöiden apua. Sanoi pistävänsä korvan taakse.
Aluksi kyllä ärsytti, mutta siinä matkalla juteltiin mukavia ja jäi ihan mukava fiilis tuosta tapaamisesta. Suunnitelmat nyt vähän muuttui, mutta so what. Kun mulla kerran sattui olemaan aikaa.
Tää nyt oli mun esimerkki. Mites teillä, tuleeko ärräpäitä kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan?
Kommentit (4)
Luulen että mulla olisi käynyt samalla tavalla, että pistää toki ärsyttämään, mutta jos lähtee hommaan mukaan niin siitä voikin saada hyvän mielen. Olen viime vuosina suunnitellut asioita vähän löyhemmin eikä kaikki suunnitelmien muutokset ota niin päähän kuin ennen.
Ei minua tuollaiset muutokset haittaa. Jos olisi ollut kiire johonkin, olisin soittanut taksin ja vaikka maksanut sen itse. Mutta sitten suunnitelmien viimetingassa peruminen on kyllä ikävää. Tai peruminen ylipäätään, ellei ole esim. sairastumisesta tms. johtuvaa.
Normaalisiti ärsyttää mutta kyllä jäin vanhuksen viereen ambulanssia odotteleen, kun vanhus oli liukastunut jäisellä tiellä. Myöhästyin bussista ja töistä ja sain pomolta moitteet.
nosto