Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten kuljit kouluun, kun suoritit kansakoulua/peruskoulua/oppikoulua/lukiota?
24.02.2023 |
Muistellaanpas kouluaikojamme tältä osin, että milläpä menit opinahjoihisi?
Miten pitkä oli koulumatkasi suuntaansa?
Kuinka kauan päivittäin kului koulumatkoihin aikaa?
Kerro myös, mitä kaikkea tapahtui koulumatkojesi aikana vuosien varrella?
Kommentit (74)
Ala-asteella oli 3 luokalle asti koulukuljetus 3-4km päässä olevalle koululle. Sen jälkeen pyörällä, kunnes 15-vuotiaana sain mopokortin ja kuljin kesät talvet kylälle (n. 4km) skootterilla, josta lähti linja-auto kaupunkiin lukioon (20km). Lukio-aikoina loppuvaiheessa kuljin välillä myös autolla, kun kävin ennen koulua töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Ala-aste: kävelin, noin kilometri suuntaansa. Kerran törmäsin tyyppiin, joka yritti kaapata minut mukaansa, mutta ulkopuolinen pelasti minut. Niihin aikoihin kutsuimme lapsikaappareita namusediksi. Ehkä puolisen vuotta isommat pojat jahtasivat meitä pienempiä oppilaita ja yrittivät hakata meidät. Kotimahka piti siis mennä juosten.Välillä en mennyt suoraan kotiin, vaan menin jollekin kaverille ilmoittamatta vanhemmilleni (ei ollut matkapuhelimia)
2. Ala-aste: Koulumatka oli ehkä 100 metriä, jonka tieytysti kävelin. Matkalla ei tapahtunut mitään kummempaa.
Yläaste: Koulumatka oli noin 1,5 km. Kävelin, pyöräilin tai menin bussilla. Kerran bussi meinasi ajaa ylitseni. Muuten ei tapahtunut mitään ihmeempiä.
Lukio: Koulumatka noin 4 km. Menin julkisilla, eli jouduin käyttämään noin 3 eri bussia päästäkseni perille. Matkalla ei tapahtunut mitään huomionarvoista.
Kävellen ala-ja yläasteelle. Lukioon pyörällä. Ala-asteella koulumatka yhteen suuntaan 3 km.
Ikävänä muistona ekaluokalta toistuva koulukiusaaminen kotimatkalla. Kiusaajat liikkuivat polkupyörillä, joten saivat aina kävelijän kiinni.
Voi sitä piileskelyn ja vaihtoehtoisten reittien etsinnän määrää, jotta olisin saanut harhautettua kiusaajat.
Peruskoulun ajan oli lyhyet matkat. Kuljin kävellen tai pyörällä, meillä piti toimittaa lupalappu kolmannella luokalla jos sai vanhemmilta luvan pyöräillä kouluun. Alle kolmasluokalaiset ei saanu lupalapullakaan, kaipa se katsottiin vaaralliseksi - tai näin ainakin muistelen. Saattoi se raja olla kakkosluokassakin, en ole täysin varma. Muistan vaan että jossain kohtaa semmoinen lupalappu täytettiin vanhempien kanssa.
Alakoulua kävin parissa eri koulussa koska muutettiin kun menin viidennelle. Ekalla ala-asteella matka oli hieman alle kilometri, toisella ala-asteella ja yläasteella reilu puoli kilometriä.
Lukioon kuljin bussilla, matka oli noin 8km eli 15min ja eka oli käveltävä noin kilometri bussipysäkille - vaikka Espoossa asuttiinkin. Sopiva bussi vain kulki kauempaa kuin lähipysäkiltä.
Ei mitään erikoisempia sattunut, joskus kiusaamista pikkukoululaisena. Usein kuljettiin ala-asteella yhdessä kaverin kanssa, hän tuli meidän kautta kun reitille osuttiin.
Vierailija kirjoitti:
1. Ala-aste: kävelin, noin kilometri suuntaansa. Kerran törmäsin tyyppiin, joka yritti kaapata minut mukaansa, mutta ulkopuolinen pelasti minut. Niihin aikoihin kutsuimme lapsikaappareita namusediksi. Ehkä puolisen vuotta isommat pojat jahtasivat meitä pienempiä oppilaita ja yrittivät hakata meidät. Kotimahka piti siis mennä juosten.Välillä en mennyt suoraan kotiin, vaan menin jollekin kaverille ilmoittamatta vanhemmilleni (ei ollut matkapuhelimia)
2. Ala-aste: Koulumatka oli ehkä 100 metriä, jonka tieytysti kävelin. Matkalla ei tapahtunut mitään kummempaa.
Yläaste: Koulumatka oli noin 1,5 km. Kävelin, pyöräilin tai menin bussilla. Kerran bussi meinasi ajaa ylitseni. Muuten ei tapahtunut mitään ihmeempiä.
Lukio: Koulumatka noin 4 km. Menin julkisilla, eli jouduin käyttämään noin 3 eri bussia päästäkseni perille. Matkalla ei tapahtunut mitään huomionarvoista.
Ja tarkennuksena, että eka ala-asteeni sijaitsi kaupungin huonomaineisella alueella. Seuraava ala-aste ja siitä peruskoulun loppuun kävin koulua aika tavallisella seka-alueella. Eli omakotitaloja ja vuokra-asuntoja samalla alueella. Lukio oli hyvämaineisella alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteen kuljin kävellen, pyörällä tai potkukelkalla. Maalla ei juuri hiekotettu teitä ja matkaa oli reilu kilometri.
Yläasteelle ja lukioon linja-autolla 16-18 km. Keväällä ja syksyllä pyöräilin kouluun mieluummin kuin odotin linja-autoa. Olin aika hyvässä kunnossa silloin, ei paljon ylämäet haitannut. Ainoa ongelma oli kapea tie ja kovaa ajavat rekka-autot. Nykyään tiellä on komea kevyenliikenteenväylä koko matkan.
Kolmannesta luokasta eteenpäin pyöräillä, matka sekä peruskouluun että lukioon oli noin kaksi kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 lukuvuotta kansakouluun kuljin noin 2, 5 km suuntaansa kävellen, polkupyöräillen ja talvisin potkukelkkaillen ja hiihtäen, kun koulussa oli hiihtoa urheilutunnilla. Joskus myös isäni auton kyydissä, kun oli kova pakkaskeli. Koulumatkaan meni aikaa sen mukaan, millä keinolla kuljin.
5 lukuvuotta oppikouluun kuljin noin 26 km suuntaansa linja-autolla. Aikaa meni bussissa istuessa noin 40 minuuttia. Ja linja-autoja joutui välillä varttumaan koulupäivän loppumisen jälkeen tunnin parikin, mutta useimmiten niitä lähti miltei kymmenen minuutin päästä riippuen koulupäivän pituudesta kotikylään. Joskus harvoin kuljin myös paikallisjunalla ja kuin myös isäni työmatkojen puitteissa isän auton kyydissä. Joskus kun koulupäivä loppui normia aikaisemmin matkasin pitkänlinjan bussilla kotiinpäin isomman valtatien varteen jääden pysäkille kotikylään johtavan tien risteykseen, josta 2 kilometriä kävelin loppumatkan kotiini. Samoin myös silloin kun koulupäivä alkoi esim. vasta yhdeltätoista, mutta harvoin niin päin.
Sitten muutimme ja kävin lukiota, joka oli niin lähellä, että kävelin tai pyöräilin noin pikkusen yli kilometrin. Lyhin koulumatka ajallisesti.
Aikuisena sitten opiskelumatka piteni toiseen kaupunkiin ja matkasin kolme vuotta paikallisliikenteen linja-autolla noin 16 km suuntaansa. Busseja kulki tiheämmin asuinkaupunkini ja opiskelukaupunkini välillä ja ajallisesti ei mennyt suuntaansa kuin sen parikymmentä minuuttia.
Näin kuljin koulumatkojani 1960 luvulta 1980 luvun alkuun saakka.
Työmatkat ovat sitten oma lukunsa. Sitten tuli jossain vaiheessa ajokortin ajettuani omalla autolla ajetut työmatkat, ja pakko mainita, että kyllä helpotti oman auton käyttö työssäni käyntiä monin tavoin vrt. bussilla kulkeminen, vaikka silläkin työmatkoja taitellut aikoinani.
ette usko ,
koulumatka oli hirveän pitkä ,
alkoi joskus 6 jälkeen.
kävele 1km taxiin. taxi kuljeskeli n.20km.
senjälkeen linja-autoon n. 40km
takaisin 40km.
kävelyä 4 km kotiin joka päivä , isä haki mopolla yleensä
(7-8 luokalla).
alenmilla luokilla saatoin kävellä kotiin n.7km, tai odottaa taxia monta tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella kuljin talvisin kouluun kävellen, muuten pyöräillen. Yläasteella koulumatka oli hiukan liian pitkä käveltäväksi, joten talvella kuljin bussilla. Lumettomaan aikaan toki fillarilla. Lukio oli taas lähempänä, joten kulkuvälineinä fillari ja omat jalat.
En muista, että omalle kohdalle olisi osunut kiusaamista tai vaarallisia tilanteita. Yleensä kuljin koulumatkat yhden tai useamman kaverin kanssa kimpassa, sillä naapurustossa asui monta samalla luokalla olevaa tyttöä. Asuin pienellä paikkakunnalla, jossa meno oli ainakin 1990-luvulla rauhallista.
Kansakoulua käydessäni liki n. 3 km suuntaansa kadehdin koulun opettajien ja keittäjän sekä koulun talonmiehen lapsien lyhyttä koulumatkaansa. He saivat nukkua pitempään aamuisin kuin me kauempaa tulevat. Siihen aikaan kun koulutaksikyydin kilometrirajaa oli muistaakseni jotain alle 4 - 6 kilometriä.
Lapsuuteni kouluvuodet asuin vielä niin hitsin kylmässä Suomen maakunnassa, että talvet olivat tosi kylmiä ja runsaslumisia. Huopikaskelejä oli useimmin kuin eteläisemmässä Suomessa. Villakintaitakin oli parit päällekkäin tai sitten turkisvuoriset nahkarukkaset käsissä, kaulahuivi ja karvahattu. Ei ihmekkään, että posket punoittavat herkästi vieläkin, kun lapsuuden talvien aikaan saivat liikaa pakkaskelissä kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulua käydessäni liki n. 3 km suuntaansa kadehdin koulun opettajien ja keittäjän sekä koulun talonmiehen lapsien lyhyttä koulumatkaansa. He saivat nukkua pitempään aamuisin kuin me kauempaa tulevat. Siihen aikaan kun koulutaksikyydin kilometrirajaa oli muistaakseni jotain alle 4 - 6 kilometriä.
Lapsuuteni kouluvuodet asuin vielä niin hitsin kylmässä Suomen maakunnassa, että talvet olivat tosi kylmiä ja runsaslumisia. Huopikaskelejä oli useimmin kuin eteläisemmässä Suomessa. Villakintaitakin oli parit päällekkäin tai sitten turkisvuoriset nahkarukkaset käsissä, kaulahuivi ja karvahattu. Ei ihmekkään, että posket punoittavat herkästi vieläkin, kun lapsuuden talvien aikaan saivat liikaa pakkaskelissä kärsiä.
Lisäten vielä edelliseen tarkennukseksi, että miksikö kansakouluajan opettajien ja muilla koulun henkilökuntaan kuuluvilla lapsilla lyhyt koulumatka - näet kun siihen aikaan 60- luvulla opettajaperheillä johtajaopettajan perhettä myöten oli asunnot kansakoulun yhteydessä. Työsuhdeasunnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkaa oli noin neljä kilometriä ja talvisin kävelin ja muulloin ajoin pyörällä.
Kävellen matkaan kului reilu puoli tuntia ja polkupyörällä 10-15 min.
Kerran olin pahasti myöhässä, olin nukkunut aamulla liian pitkään.
Ravasin sitten puolijuoksua kouluun 20 minuutissa. Hiki päässä ehdin juuri siihen kun koulun kello soi.
Koulumatkat kävellen olivat mielenkiintoisia. Aika usein kävelin kotiinpäin jonkun kaverin kanssa yhtä matkaa. Olin kuitenkin aina se, joka jatkoi vielä kotimatkaa kun muut jo olivat kotona. Kävellessämme lauloimme, vaikkapa euroviisuja ja syksyn säveliä, juttelimme, kerroimme kauhujuttuja, kävelimme kiertoteitä, mikä lisäsi matkan pituutta. Istuimme välillä hangessa, liftasimme ohikulkijoiden kyytiin, (ei päästy) jäimme lukemaan vaalimainoksia ja pähkäilimme kenet valitsisimme presidentiksi, valitsimme parhaimman näköisen, ja se ei ollut Kekkonen.
Joskus otin reppuun aamulla evästä ja mutustelin sitä kotimatkalla. Pari leipäsiivua teki terää koulun jälkeen ja niiden avulla jaksoin kävellä kotiin, hitaasti talsien, hartaasti toivoen, että olisi jo kotona.
Kävellen tai pyöräillen. Koulumatkan pituus vaihteli 400 metristä neljään kilometriin.
Kovalla pakkasella saatoin mennä junalla kouluun, kävelin lähellä olevalle asemalle ja kävelin asemalta kilometrin kouluun.
Aika vaihteli viidestä minuutista ehkä 30 minuuttiin.
Hyvin sujuivat matkat, yksin tai kaverien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
ette usko ,
koulumatka oli hirveän pitkä ,
alkoi joskus 6 jälkeen.
kävele 1km taxiin. taxi kuljeskeli n.20km.
senjälkeen linja-autoon n. 40km
takaisin 40km.
kävelyä 4 km kotiin joka päivä , isä haki mopolla yleensä
(7-8 luokalla).
alenmilla luokilla saatoin kävellä kotiin n.7km, tai odottaa taxia monta tuntia.
Ja minä kun luulin, että minulla oli hankala matka kun piti kävellä alle 4 km suuntaansa.
Koulumatka oli jtn 5 kilometriä, ehkä. Ala-asteelle koulutaksilla ja osittain kävellen. Joskus harvoin isä saattoi heittää tai äiti hakea. Ylä-asteelle oli matkaa joku 20km ja sinne koulutaksilla aamulla ja takaisin kahdella bussilla. Eka bussi oli aina hirveän täynnä ja ei ollut takuuta että sai istumapaikkaa, toisessa oli aina paljon tilaa.
Ala-asteella matkaa oli vajaa 3km. Kävellen ja pyörällä kuljin enimmäkseen. Joskus harvoin potkurilla tai hiihtäen. Aikaisena pakkasaamuna vanhemmat saattoivat heittää kouluun, mutta se oli harvinaista. Harrastuksiin kuljin kävellen, pyörällä ja bussilla.
Ihmettelen kun näitä nykynuoria kuskataan joka paikkaan. Ei silloin ennenkään niitä busseja kulkenut koko ajan, vaan niitä sitten odoteltiin asemalla ja lisäksi piti kävellä useampi km. Tämä siis jo ala-asteikäisenä. Perusmeininkiä maalla 90-luvulla.
Jalan ja pyörällä peruskouluun, matkaa ala-asteelle vajaat 2 km, yläasteelle vähän päälle 2 km. Lukiota en käynyt ollenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Kansakoulun 1. lk noin kaksi kilometriä kävellen, josta 1,5 km valtatien syrjää. Kansakoulu 2.-4. lk kilometrin verran kävellen kaupungissa pikkuteitä/puistoa. Oppikoulu ja lukio oli melkein asunnon vieressä. Yliopistoaikoina opetuspaikat ja asuinpaikka vaihtelivat, yleensä 2-5 km kävellen, pyörällä, hankilöautolla tai bussilla.