Lue keskustelun säännöt.
Ison palkan hinta?
24.02.2023 |
Kysymys on kohdistettu teille, jotka olette vuosituloissa siellä ylimmässä desiilissä:
Mikä on se hinta, jonka koet joutuvasi isoista tuloista maksamaan? Mikä on ison palkan haittapuoli ja mietitkö koskaan, onko se kaiken vaivan arvoista?
Hieman taustaa: olen ollut pari vuotta elämäni ensimmäisessä "uraputkessa". Rakastan työtäni ja olen hyvä siinä, mikä on näkynyt nopeana urakehityksenä. Aloitin asiantuntijana 3500 euron palkalla ja nyt muutamassa vuodessa palkka on noussut +2000 euroa. Yritys on pieni, minkä vuoksi tekemistä on paljon (stressaavaa), hommat ovat vähän sekaisin ja kaikki tekevät kaikkea + joudun koko ajan paikkailemaan pomojeni tolloiluja ja etenemismahdollisuuksia ei oikeastaan enää ole. Tämä on se lakipiste tässä firmassa. Toisaalta meillä työ on joustavaa, ei vaatimuksia ilta- tai viikonlopputöistä ja saan päättää suurinpiirtein kaikesta itse (jos pystyn välttelemään pomoni mikromanageerauksen, missä olen jo aika hyvä). Mietin kuitenkin aktiivisesti työn vaihtoa, mutta samalla pelkään, että löytyisikö tällä kokemuksella ja palkkatoiveella (6000 e) mitään parempaa? Joutuisiko muualla tekemään automaattisesti johtajasopimuksen, yli 40 h viikossa töitä, myyntiin sidotulla palkalla?
Eli mitä te hyvintienaavat teette ja onko palkka suhteessa työn vaatimuksiin? Is it worth it?
Vaihtiehtoja on jäädä nykyiseen, hakeutua uraputkeen muualle tai etsiä vaatimattomammin palkattua, mutta leppoisaa ja kiinnostavaa asiantuntijatyötä. Verottajahan tasaa kuitenkin meidän kaikkien palkat.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei, en kuvittele. Emme saa rekrytoitua päteviä tekijäitä edes alemman portaan töihin, vaan heidät pitää itse kouluttaa. Minulle ei ole korvaajaa kun olen poissa, koska kukaan ei osaa tiimissä sitä mitä teen. Työssäni ohjaan ja sijaistan myös muita vaativan työn tekijöitä. Eli tilanne jossa itse kykenen tekemään monen muun työt taustani takia, mutta kukaan ei pysty tekemään minun töitä kuin korkeintaan pieniä osia siitä.
Samaa ongelmaa meilläkin rekryjen suhteen, mutta toisaalta pyrin varmistamaan ettei pääse syntymään tilannetta jossa yhden ihmisen osaaminen on korvaamatonta.
Kuulostaa siltä että teillä on yrityskulttuurissa tai johtamisessa suuria ongelmia.Niin on, mutta toisaalta mulla on tosi kiva potero kun myös projektin johto tietää ettei minua voi korvata. Tästähän on mulle vain etua, joten en pidä sitä itse ongelmana.
Oman kokemukseni mukaan ns. henkilöityminen tapahtuu todella herkästi eikä sitä käytännössä voi estää. Ihmisten välillä vaan on niin uskomattomat suorituskykyerot, että ainakin minä annan ihan mielelläni vastuuta enemmän sellaisille, jotka osaa tehdä ja taas vähemmän niille, jotka ei osaa.
Itsekin olen tuollaisessa tilanteessa, enkä todellakaan koe huonoa omatuntoa siitä. Tiedän että osaan enemmän kuin kolleegani ja saan enemmän aikaan. Ja kun teen enemmän, niin myös opin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
IT alan asiantuntija, palkkaa n 7k€ työaika 7,5h/viikko ei ylitöitä, normaalit lomat 5vk/vuosi.
En varsinaisesti ole luopunut mistään, vaatimuksena tietysti on että pitää tiedot ajan tasalla ja laajalla alueella, koska kysyntää kyllä löytyy jos nykyinen työnantaja ei halua jatkaa yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Muutamassa vuodessa palkka noussut 2000€?
Tiesittekö että HUS:lla jos olet esim hoitajana töissä niin 5 vuodessa palkka nousee 70€?
Onko enää ihme, että on hoitajapula.
Niin no, se rivihoitaja taitaa tehdä samaa työtä nyt kuin viisi vuotta aiemmin. Ei muissakaan hommissa palkka nouse, jos tehtävät ja vastuut pysyy samana. Se, että nousee palkka 3000 -> 5000 tarkoittaa jo ihan erilaista tehtävänkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei, en kuvittele. Emme saa rekrytoitua päteviä tekijäitä edes alemman portaan töihin, vaan heidät pitää itse kouluttaa. Minulle ei ole korvaajaa kun olen poissa, koska kukaan ei osaa tiimissä sitä mitä teen. Työssäni ohjaan ja sijaistan myös muita vaativan työn tekijöitä. Eli tilanne jossa itse kykenen tekemään monen muun työt taustani takia, mutta kukaan ei pysty tekemään minun töitä kuin korkeintaan pieniä osia siitä.
Samaa ongelmaa meilläkin rekryjen suhteen, mutta toisaalta pyrin varmistamaan ettei pääse syntymään tilannetta jossa yhden ihmisen osaaminen on korvaamatonta.
Kuulostaa siltä että teillä on yrityskulttuurissa tai johtamisessa suuria ongelmia.Niin on, mutta toisaalta mulla on tosi kiva potero kun myös projektin johto tietää ettei minua voi korvata. Tästähän on mulle vain etua, joten en pidä sitä itse ongelmana.
Oman kokemukseni mukaan ns. henkilöityminen tapahtuu todella herkästi eikä sitä käytännössä voi estää. Ihmisten välillä vaan on niin uskomattomat suorituskykyerot, että ainakin minä annan ihan mielelläni vastuuta enemmän sellaisille, jotka osaa tehdä ja taas vähemmän niille, jotka ei osaa.
Itsekin olen tuollaisessa tilanteessa, enkä todellakaan koe huonoa omatuntoa siitä. Tiedän että osaan enemmän kuin kolleegani ja saan enemmän aikaan. Ja kun teen enemmän, niin myös opin enemmän.
Just näin. On ihmisiä, jotka haluavat ottaa roolia ja vastuuta, kehittävät itseään ja sitä kautta kertyy tietoa ja osaamista. Sitten on se toinen ääripää, joka tekee nippanappa sen, mitä esimies on käskenyt tekemään. Ei sitä tietoa ja taitoa voi sangolla toisten päähän kaataa.
Eihän se ole lakipiste jos sulla on pomoja.
Vastaus: tähän hommaan on pitänyt hankkia korkeakoulutus ja kokemusta muualta. Palkka 8000 e/kk. Työaika on lähinnä vitsi koska vastuu ja tehtävät on kuitenkin minun omassa niskassa, ja sama koskee esim sairastamista. Tämä on vähän kuin verrattavissa yrittäjyyteen. Lisäksi työssä pitää keksiä koko ajan luovia keinoja mennä eteenpäin, ala muuttuu ja meidänkin täytyy muuttua koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nippa nappa ylimmässä tienaajaluokassa ja tässä vaiheessa uraa koen että omien rajojen veto on tärkeää, tekee sitä mikä oikeasti on merkityksellistä organisaatiolle ja omalle kehitykselle eikä niin että heiluu kuin heinähenkilö kaiken parissa.
oman näkemykseni mukaan parasta tulosta ja järkevintä esim johtamista tekee ihmiset jotka tietää omat rajansa, pitää illat ja viikonloput vapaina jne. Sitten työaikana tehdään töitä.
Työkyky, mielekkyys yms pitkäjänteisesti (10-15v) on merkityksellisempää kuin loppuunpalamalla painetut ja mahdollisesti sitten yhä enemmän hutiloidut ns huopputulokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei, en kuvittele. Emme saa rekrytoitua päteviä tekijäitä edes alemman portaan töihin, vaan heidät pitää itse kouluttaa. Minulle ei ole korvaajaa kun olen poissa, koska kukaan ei osaa tiimissä sitä mitä teen. Työssäni ohjaan ja sijaistan myös muita vaativan työn tekijöitä. Eli tilanne jossa itse kykenen tekemään monen muun työt taustani takia, mutta kukaan ei pysty tekemään minun töitä kuin korkeintaan pieniä osia siitä.
Samaa ongelmaa meilläkin rekryjen suhteen, mutta toisaalta pyrin varmistamaan ettei pääse syntymään tilannetta jossa yhden ihmisen osaaminen on korvaamatonta.
Kuulostaa siltä että teillä on yrityskulttuurissa tai johtamisessa suuria ongelmia.Niin on, mutta toisaalta mulla on tosi kiva potero kun myös projektin johto tietää ettei minua voi korvata. Tästähän on mulle vain etua, joten en pidä sitä itse ongelmana.
Oman kokemukseni mukaan ns. henkilöityminen tapahtuu todella herkästi eikä sitä käytännössä voi estää. Ihmisten välillä vaan on niin uskomattomat suorituskykyerot, että ainakin minä annan ihan mielelläni vastuuta enemmän sellaisille, jotka osaa tehdä ja taas vähemmän niille, jotka ei osaa.
Itsekin olen tuollaisessa tilanteessa, enkä todellakaan koe huonoa omatuntoa siitä. Tiedän että osaan enemmän kuin kolleegani ja saan enemmän aikaan. Ja kun teen enemmän, niin myös opin enemmän.
Ja erityisen helposti se henkilöityy, jos firma kasvaa vauhdilla. Nämä jotka huutelevat ongelmista johtamisessa ovat itse oletettavasti jossain suht vakiintuneessa organisaatiossa, jonka johtaminen on helppoa. Jos työntekijöiden määrä tuplaantuu parissa vuodessa, niin sitä ei käytännössä ole mahdollista johtaa. Väkisinkin syntyy taskuja, joissa yhdellä ihmisellä on uniikkia osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkisella puolella saan 90.000 e/v aika stressittömästi. Kohtuullisen lyhyet päivät ja lähes 8 viikkoa lomaa.
Ja takana työuraa yli 15 vuotta, joten et kovin kaksisella palkalla ole.
Asun ulkomailla ja täällä palkkani on "vasta" toiseksi ylimmässä desiilissä, mutta Suomessa varmaan ylimmässä.
Työ on asiantuntijatyötä ilman esimiesvastuuta, joten paineita ei ole niin paljon, kuin palkka antaisi ymmärtää. Toisaalta uskon omaan osaamiseeni ja tiedän työni olevan firmalle palkkani arvoista (konsulteille maksetaan kuitenkin kolminkertaisesti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressi ja vapaa-ajan väheneminen. Kukaan muu ei töitäsi tee tai kanna niistä vastuuta. Itse taas kannat vastuuta muidenkin töistä. Keskijohto on johdon ja alaisten välissä "hierrettävänä".
Niin on, mutta toisaalta mulla on tosi kiva potero kun myös projektin johto tietää ettei minua voi korvata. Tästähän on mulle vain etua, joten en pidä sitä itse ongelmana.