Ajatukseni internetistä ja ilmiöistä
Ei ole vapaata internetiä olemassakaan. Algoritmit osaavat muuttaa puheenkin tekstiksi. On siis hyvin todennäköistäkin, että on asioita joita tapahtuu maailmalla mutta emme kuule niistä.
Jokaisella ihmisellä on jo jollakin tapaa oma kohdennettu internet. Kovasti ollaan menossa siihen kiinalaiseen suuntaan, että jokaisella on täysin uniikki ID. Mitä silloin tapahtuu jos joutuu vaikka hakkeroinnin kohteeksi? Pelkästään se, että rikollinen näkee maailman toisen perspektiivistä on ihmisarvon loukkaus. Valtio, pisteyttävä tekoäly voivat alentaa ihmisarvon mitättömäksi hakuhistorian ja neytihistorian perusteella vaikka kyseinen uhri ei tietäisi siitä mitään.
Itse uskon, että internet on tulossa päätökseensä ennen sitä. Ilmiöt jotka vaikuttavat ihmisten mieliin ja käytökseen kun tulevat muuttumaan mitättömiksi silloin kun ei enää eroteta ihmistä koodin pätkästä. Jollain voi olla miljoonia seuraajia joista aitoja vain murto-osa. Luulen sen olevan jo todellisuutta. Sen verran erilaisia ihmiset ovat ulkomaailmassa vaikka monet menevätkin trendien perässä kun pelkäävät olla erilaisia. Ulkomaailmassa ihmiset ovat paljon parempia, kaikilla on kipuja mutta niin monissa on silti paljon hyvyyttä. Miettikää kuinka rumasti ihmiset internetin mukaan ajattelevat läheisistään. Ja kuinka näistä lukeminen alitajuisesti saa ihmismielen epäilemään omien läheisensä hyvyyttä. Vaikka ei olisi asiasta tietoinen niin vain murto-osa teoista ja sanoistamme on tietoista. Mainostajat katoavat ja ihmisiä ei kiinnosta siinä vaiheessa kun ei erota onko ilmiöt ja keskustelut totta vaiko eivät.
Olisikohan tämä lopulta se massaherääminen? Aku Ankassa muistan tarinan jossa Akun intohimoisista harrastelijoita koostuva auttava puhelinpalvelu päihittää Roope Ankan neuvoja jakavan tietokoneen. Elämänkokemus kun on jotain mitä tekoälyllä ei ole. Vaikka neuvot eivät olleet yhtä hyviä kuin koneella niin ne olivat inhimillisiä. Ihmisten elämä kun on kärsimystä joka jalostaa meistä parempia ihmisiä oikealla asenteella.
Olet mielestäni aivan liian toiveikas. Matka jatkuu vielä paljon syvemmälle tästä. Ja mielestäni olet tarkkanäköinen siinä mielessä, että se ihmisen hyvyys ja sen punnitseminen tulevat olemaan todella mikroskoopin alla itse kullakin yksilöllä - ja jokaisesta tulee vähintäänkin jonkinasteinen pragmaattinen kyynikko, joka koettaa hukuttautua harmaaseen massaan kaikessa kuvitellakseen olevansa edes jonkinlaisessa turvassa. Ideaalit ihmisyydestä karsiutuvat, paitsi niihin uskovilla - siis kirjaimellisesti uskovilla.