Lue keskustelun säännöt.
Koulukapina kytee Helsingissä - Vanhemmat valmiita muuttamaan muualle
16.02.2023 |
Moni vanhempi kertoo suoraan omien lasten koulunkäynnin olevan yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Näin eräs vastaaja kuvailee:
Valitsen tulevan asuinalueeni, kunnan ja jopa valtion siten, että lapseni pääsevät hyvään kouluun eivätkä joudu näiden virkahenkilöiden ja poliitikoiden harjoittaman inkluusion uhriksi
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009397040.html
Miten tässä nyt näin kävi?
Kommentit (998)
No kukapa nyt omia lapsiaan huonoon kouluun haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kukapa nyt omia lapsiaan huonoon kouluun haluaisi.
Oman lapsen koulutus ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat niin tärkeitä, että haluan omani hyvämaineiseen kouluun, jossa on opiskelurauha. Jos Suomessa on huonomaineisia kouluja, systeemiä on korjattava, mutta ei lasten kustannuksella.
Kaksikielisenä perheenä ollaankin mietitty että meneekö lapsi tulevaisuudessa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. No sehän selvisi, kiitos Yle. Maininginkoulussa 49% S2 kielisiä, Storängenin koulussa 2%. Helppo päätös.
Ap.pormestari on suloinen ihminen mutta aivan pihalla kun puhuu "koulushoppailusta".
Hän sanoi vastikään "erilliset painotetut luokat lisäävät muun muassa koulujen sisäistä segregaatiota ja tutkimusnäyttö tukee luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkamista."
Asia on täysin päinvastoin.
Vaikka olen pesunkestävä demari, tässä kohtaa Naziman logiikka menee pahasti metsään.
Kohta kai entinen demari? kirjoitti:
Ap.pormestari on suloinen ihminen mutta aivan pihalla kun puhuu "koulushoppailusta".
Hän sanoi vastikään "erilliset painotetut luokat lisäävät muun muassa koulujen sisäistä segregaatiota ja tutkimusnäyttö tukee luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkamista."
Asia on täysin päinvastoin.
Vaikka olen pesunkestävä demari, tässä kohtaa Naziman logiikka menee pahasti metsään.
Apulaiskaupunginjohtajan ja muun hallinnon tehtävä on huolehtia, että kaupungin koulut ovat sellaisessa kunnossa KAIKKI, että niitä ei paeta.
Sen sijaan että he keksivät erilaisia sidontatapoja pitää lapsia niissä väkisin.
Ei kukaan pakene hyvästä koulusta, varsinkaan jos se koulu on lähin ja helpoin saavutettava.
Painotus vaatii aina ponnisteluja kaikilta, vanhemmilta ja lapselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta kai entinen demari? kirjoitti:
Ap.pormestari on suloinen ihminen mutta aivan pihalla kun puhuu "koulushoppailusta".
Hän sanoi vastikään "erilliset painotetut luokat lisäävät muun muassa koulujen sisäistä segregaatiota ja tutkimusnäyttö tukee luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkamista."
Asia on täysin päinvastoin.
Vaikka olen pesunkestävä demari, tässä kohtaa Naziman logiikka menee pahasti metsään.
Apulaiskaupunginjohtajan ja muun hallinnon tehtävä on huolehtia, että kaupungin koulut ovat sellaisessa kunnossa KAIKKI, että niitä ei paeta.
Sen sijaan että he keksivät erilaisia sidontatapoja pitää lapsia niissä väkisin.
Ei kukaan pakene hyvästä koulusta, varsinkaan jos se koulu on lähin ja helpoin saavutettava.
Painotus vaatii aina ponnisteluja kaikilta, vanhemmilta ja lapselta.
Ei lapsen valitsema painotus meiltä vanhemmilta mitään ponnisteluja vaatinut. Mutta lapsi joutui tekemään koulun eteen töitä aiempaa enemmän ja koulumatka piteni. Koulupäivät olivat myös pidempiä kuin tavallisessa koulussa ja taitoaineita oli aivan minimaalisesti, valinnaisaineita ei ollenkaan.
Mutta sitä hän juuri oli halunnut, edes jonkinlaista haastetta. Tavallisessa koulussa olisi ollut liian tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Tasapäistämisen takana on vasemmistoliitto ja opetusministeri.
Li Andersson: "Tämä herättää varmasti keskustelua, mutta tämänkaltaisille toimille on erittäin vahvaa tukea segregaatiota koskevasta tutkimuksesta. Tämänkaltaiset toimet ovat tarpeen, jos segregaatioon ja koulushoppailuun aidosti halutaan puuttua"
Li on semmoiset 10 vuotta myöhässä vähintään. Hänen toimensa johtavat vain siihen, että vasemmistoa ei voi enää äänestää. Epätoivoista hosumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta kai entinen demari? kirjoitti:
Ap.pormestari on suloinen ihminen mutta aivan pihalla kun puhuu "koulushoppailusta".
Hän sanoi vastikään "erilliset painotetut luokat lisäävät muun muassa koulujen sisäistä segregaatiota ja tutkimusnäyttö tukee luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkamista."
Asia on täysin päinvastoin.
Vaikka olen pesunkestävä demari, tässä kohtaa Naziman logiikka menee pahasti metsään.
Apulaiskaupunginjohtajan ja muun hallinnon tehtävä on huolehtia, että kaupungin koulut ovat sellaisessa kunnossa KAIKKI, että niitä ei paeta.
Sen sijaan että he keksivät erilaisia sidontatapoja pitää lapsia niissä väkisin.
Ei kukaan pakene hyvästä koulusta, varsinkaan jos se koulu on lähin ja helpoin saavutettava.
Painotus vaatii aina ponnisteluja kaikilta, vanhemmilta ja lapselta.
voisko paremmin sanoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta kai entinen demari? kirjoitti:
Ap.pormestari on suloinen ihminen mutta aivan pihalla kun puhuu "koulushoppailusta".
Hän sanoi vastikään "erilliset painotetut luokat lisäävät muun muassa koulujen sisäistä segregaatiota ja tutkimusnäyttö tukee luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkamista."
Asia on täysin päinvastoin.
Vaikka olen pesunkestävä demari, tässä kohtaa Naziman logiikka menee pahasti metsään.
Apulaiskaupunginjohtajan ja muun hallinnon tehtävä on huolehtia, että kaupungin koulut ovat sellaisessa kunnossa KAIKKI, että niitä ei paeta.
Sen sijaan että he keksivät erilaisia sidontatapoja pitää lapsia niissä väkisin.
Ei kukaan pakene hyvästä koulusta, varsinkaan jos se koulu on lähin ja helpoin saavutettava.
Painotus vaatii aina ponnisteluja kaikilta, vanhemmilta ja lapselta.
Ei lapsen valitsema painotus meiltä vanhemmilta mitään ponnisteluja vaatinut. Mutta lapsi joutui tekemään koulun eteen töitä aiempaa enemmän ja koulumatka piteni. Koulupäivät olivat myös pidempiä kuin tavallisessa koulussa ja taitoaineita oli aivan minimaalisesti, valinnaisaineita ei ollenkaan.
Mutta sitä hän juuri oli halunnut, edes jonkinlaista haastetta. Tavallisessa koulussa olisi ollut liian tylsää.
Meillä vaati kyllä, koska kuskasimme ekat vuodet.
Ja koska olivat kielipainotuksessa, opettelin itsekin kuopuksen opiskeleman kielen.
Ja esikoisen koulussa taas piti asioida aivan kaikki sillä koulun kielellä, joten kyllä jouduin skarppaamaan siinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisenä perheenä ollaankin mietitty että meneekö lapsi tulevaisuudessa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. No sehän selvisi, kiitos Yle. Maininginkoulussa 49% S2 kielisiä, Storängenin koulussa 2%. Helppo päätös.
Miksi edes mietitte? Meille päätös oli ihan selvä, jo ihan jatko-opintojakin ajatellen. Muutenkin suomenkieltä kuulee niin paljon, että siitä tulee jokatapauksessa vahva kieli, mutta jos koulukieli ei ole ruotsi, se helposti jää vähemmälle. Kyllä siitä voi olla etua monessa tilanteessa elämässä, että puhuu useampaa kieltä äidinkielentasoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisenä perheenä ollaankin mietitty että meneekö lapsi tulevaisuudessa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. No sehän selvisi, kiitos Yle. Maininginkoulussa 49% S2 kielisiä, Storängenin koulussa 2%. Helppo päätös.
Miksi edes mietitte? Meille päätös oli ihan selvä, jo ihan jatko-opintojakin ajatellen. Muutenkin suomenkieltä kuulee niin paljon, että siitä tulee jokatapauksessa vahva kieli, mutta jos koulukieli ei ole ruotsi, se helposti jää vähemmälle. Kyllä siitä voi olla etua monessa tilanteessa elämässä, että puhuu useampaa kieltä äidinkielentasoisesti.
Miksi itse sitten kirjoitat "suomenkieli"?
Nostan tämän uudella tulokulmalla, eli:
Queer-pedagogiikka Helsingin kouluissa ja lasten pakolliset sukupuolioppitunnit herkimmässä kasvuiässä. Vanhemmat, katsokaa tämä ja vetäkää johtopäätökset (alussa herjaa juopoista päätoimittajista, kannattaa hypätä yli). Lapsilla pakolliset työpajat joissa muun muassa määritellään lapsille sukupuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisenä perheenä ollaankin mietitty että meneekö lapsi tulevaisuudessa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. No sehän selvisi, kiitos Yle. Maininginkoulussa 49% S2 kielisiä, Storängenin koulussa 2%. Helppo päätös.
Miksi edes mietitte? Meille päätös oli ihan selvä, jo ihan jatko-opintojakin ajatellen. Muutenkin suomenkieltä kuulee niin paljon, että siitä tulee jokatapauksessa vahva kieli, mutta jos koulukieli ei ole ruotsi, se helposti jää vähemmälle. Kyllä siitä voi olla etua monessa tilanteessa elämässä, että puhuu useampaa kieltä äidinkielentasoisesti.
Suomen oikeinkirjoitus on vaativaa jopa suomenkielisille. Tämä johtuu mm. siitä, että suomen kirjakieli on tavallaan eri kieli kuin puhekieli omine kielioppisääntöineen ja sovittuine pilkkusääntöineen ym. Fakta: pelkästään ruotsinkielisen koulun suomen tuntien varassa ei opi kirjoittamaan suomea oikein. Eikä nykyään edes suomenkielisen koulun suomen runtien.
Jos käy kaikki koulut vain ruotsiksi, olisi tärkeää vanhempien panostaa lukemiseen ja kirjoittamiseen suomeksi. Miten, sitä en tiedä. Mielestäni ruotsinkielisillä on aivan liian vähän suomen opetusta. Ehkä myös vääränlaista.
Mielestäni myös suomenkielisillä on nykyään liian vähän kirjoittamisen opetusta. 1800-luvulla kansakoulun käyneet sukulaiseni kirjoittivat paremmin kuin nykyiset ylioppilaat.
Nythän tämä torpattiin, eli jatkossakin koulushoppaillaan
Vierailija kirjoitti:
Nythän tämä torpattiin, eli jatkossakin koulushoppaillaan
Kyllä! Jatkossakin voi asua heikommalla alueella, jos yhteydet kouluun ovat hyvät.
Helsingissä on enää harva koulu rauhallinen oppimisympäristö. Kiitos vuosien m.m- politiikan.
Koulukapina vaan kiihtyy, ongelmat on ilmeisesti vain pahenemassa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010127199.html?gsid=e28e72d6-239d-42…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikielisenä perheenä ollaankin mietitty että meneekö lapsi tulevaisuudessa suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen kouluun. No sehän selvisi, kiitos Yle. Maininginkoulussa 49% S2 kielisiä, Storängenin koulussa 2%. Helppo päätös.
Miksi edes mietitte? Meille päätös oli ihan selvä, jo ihan jatko-opintojakin ajatellen. Muutenkin suomenkieltä kuulee niin paljon, että siitä tulee jokatapauksessa vahva kieli, mutta jos koulukieli ei ole ruotsi, se helposti jää vähemmälle. Kyllä siitä voi olla etua monessa tilanteessa elämässä, että puhuu useampaa kieltä äidinkielentasoisesti.
Suomen oikeinkirjoitus on vaativaa jopa suomenkielisille. Tämä johtuu mm. siitä, että suomen kirjakieli on tavallaan eri kieli kuin puhekieli omine kielioppisääntöineen ja sovittuine pilkkusääntöineen ym. Fakta: pelkästään
Ruotsinkielisissä kouluissa on mahdollista opiskella suomea myös äidinkielentasoisena oppiaineena, mikäli se on oppilaan toinen kotikieli.
Muistan sen kuristavan tunteen kurkussa, kun oma lapseni tokaluokkalaisena kävi kahden eri koulun pääsykokeissa. Lapsi ei niinkään jännittänyt, mutta itse jännitin ja pelkäsin senkin edestä, kun tiesin, miten paljon oli pelissä. Kun on itse saanut opiskella 10 vuotta hyvässä seurassa ja saanut kokea koulun monenmoiset perinteet ja erityistä yhteenkuuluvuutta, toivoin tietenkin, että lapsenikin pääsisi hyvään kouluun. Onneksi pääsi!
Seitsemän vuotta hän sai opiskella luokassa, jossa muutkin oppilaat olivat halukkaita oppimaan. Neljä ensimmäistä vuotta heillä oli mahtava luokanopettaja, joka sai yhdessä oppilaidensa kanssa hitsattua luokkaan aivan mahtavan yhteishengen, joka heillä säilyi myös yläasteen ajan.
Muistan noilta ajoilta Päivi Lipposen kommentit, hän ei olisi suvainnut koulushoppailua muille, vaikka omat lapsensa oli toki laittanut hyviin kouluihin. Hän näyttää sittemmin tulleensa suvaitsevammaksi ja kannustaa nyt muitakin vanhempia valitsemaan lapselleen hyvän koulun:
https://www.ts.fi/lukijoilta/5612559