Lue keskustelun säännöt.
Aloitin uuden työn maanantaina ja olen ollut siitä asti uneton, apua
15.02.2023 |
Kärsin lapsesta asti kamalasta kuluttavasta unettomuudesta, joka yllättäen loppui edellistä lasta odottaessa, lapsi nyt vajaa 2v. Olen ollut niin onnellinen että se tuntikausien kieriminen sängysså, kivuas vartalo ja paine ja tietoisuus siitä että kello on 3.30 ja herätys 6.40 että heti jos nukahtais ehtisi muutaman tunnin oli ohi.
Uusi työ alkoi maanantai aamuna, on vastuullinen ja pitäis olla koko ajan skarppi. Sunnuntai yönä heräsin kun mies kävi tupakalla enkä saanut unta ennen neljää uudestaan. Toissa yönä nukahdin 23-03.30 kunnes lapsella oli painajainen ja se piti käydä rauhoittelemassa ja peittelemässä, ei enää unta. Viime yönä heräsin itse vessahätään klo 00.00, sen jälkeen nukahdin ehkä tunniksi, ja heräsin painajaiseen jossa sota oli alkanut, meidän taloa kohti ammuttiin ja kun menin hädissäni keräämään lapsia, esikoinen oli veressä kun luoti oli lävistänyt sen kaulan. Heräsin eikä enää tullut uni.
Miten mä selviän tän päivän hengissä kun kolme yötä on mennyt näin vajailla unilla? Ahistaa että onko tämä nyt tullut jäädäkseen. Sattuu silmiin, sydän hakkaa, koko keho tuntuu adrenaliiniselta ja kireältä. Ja pian edessä kaheksan tuntia töitä ja pitäisi olla siellä muista ihmisistä vastuussa.
Kommentit (41)
Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta. Koko sen ajan olen ollut työelämässä. Edelleen olen elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis et ole nyt nukkunut kunnolla kahtena yönä ja mietit miten pysyt elossa tänään?
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta. Koko sen ajan olen ollut työelämässä. Edelleen olen elossa.
Niinhän sitä sanotaan että unettomuuteen tottuu. Mutta kannattaako tottua oman terveytensä uhalla? Mä en suostuisi. Onneksi apukeinoja on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta. Koko sen ajan olen ollut työelämässä. Edelleen olen elossa.
Niinhän sitä sanotaan että unettomuuteen tottuu. Mutta kannattaako tottua oman terveytensä uhalla? Mä en suostuisi. Onneksi apukeinoja on olemassa.
Ajattelitko siis että 20 vuoden aikana asiaa ei ole yritetty ratkaista monin eri tavoin? Ei ole suostumisesta kiinni unettomuus. Sitä ei varmasti kukaan itse valitse. Mutta sen kanssa voi oppia elämään jos muu ei auta.
Tää on tätä 90-lukulaisten kokemisen kokemista, ei pystytä elämään päivääkään arkea, koska alkaa ahdistus.
Jää kotiin, älä ikinä mene töihin ja vaadi, että yhteiskunta antaa sinulle keskituloisen elintason, koska juuri sinä olet tärkeä eikä mikään paha, kurja tai ikävä saa tulla lähellekään.
Sinulla on ihan normaaleja tunteita, joihin kroppasi reagoi. Sinä vain et voi hyväksyä sitä, että kaikki ei aina ole helppoa ja kivaa, joten älä ihmeessä edes yritä olla osa meitä, jotka teemme töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sori vaan mutta kolmen huonosti nukutun yön jälkeen, varsinkin kun unettomuuteen on selvä, ohimenevä syy (uusi työ), aloittajan valitus on täysin suhteetonta.
Aisa kirjoitti:
Kannattaa kuunnella kehoa ja jos työpaikka aiheuttaa tuollaisen stressin lopeta se
Kyllä jokainen huomaa eka tauolle mennessä miten keho kestää työtä. Jos yhtään tuntuu vastenmieliseltä niin jättää vaan heippa lapun ja lopettaa. Pari vuotta vähintään taukoa ja sitten taas voi käydä kokeilemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta. Koko sen ajan olen ollut työelämässä. Edelleen olen elossa.
Niinhän sitä sanotaan että unettomuuteen tottuu. Mutta kannattaako tottua oman terveytensä uhalla? Mä en suostuisi. Onneksi apukeinoja on olemassa.
Ajattelitko siis että 20 vuoden aikana asiaa ei ole yritetty ratkaista monin eri tavoin? Ei ole suostumisesta kiinni unettomuus. Sitä ei varmasti kukaan itse valitse. Mutta sen kanssa voi oppia elämään jos muu ei auta.
Luulisi kyllä että nykyisillä unilääkityksillä saisi koko yön nukuttua. On myös aikuisten unikouluja yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta. Koko sen ajan olen ollut työelämässä. Edelleen olen elossa.
Niinhän sitä sanotaan että unettomuuteen tottuu. Mutta kannattaako tottua oman terveytensä uhalla? Mä en suostuisi. Onneksi apukeinoja on olemassa.
Ajattelitko siis että 20 vuoden aikana asiaa ei ole yritetty ratkaista monin eri tavoin? Ei ole suostumisesta kiinni unettomuus. Sitä ei varmasti kukaan itse valitse. Mutta sen kanssa voi oppia elämään jos muu ei auta.
Luulisi kyllä että nykyisillä unilääkityksillä saisi koko yön nukuttua. On myös aikuisten unikouluja yms.
Niin luulisi. Se yms on myös kokeiltu. Voisin kirjoittaa kirjan aiheesta. Se mitä siellä ei lukisi on että kolmen huonosti nukutun yön jälkeen varmasti kuolet joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aisa kirjoitti:
Kannattaa kuunnella kehoa ja jos työpaikka aiheuttaa tuollaisen stressin lopeta se
Kyllä jokainen huomaa eka tauolle mennessä miten keho kestää työtä. Jos yhtään tuntuu vastenmieliseltä niin jättää vaan heippa lapun ja lopettaa. Pari vuotta vähintään taukoa ja sitten taas voi käydä kokeilemassa.
Kuka sitten työt tekisi? Ymmärrän. Ironiaahan tämä oli.
Niinkuin ap:n aloituskin.
Sulle ei vaan sovi työt, sulle sopii työttömyys ja se noin 700 e/kk, joka siitä maksetaan. Ei auta muu kuin hyväksyä asia. Parin vuoden päästä voit käydä kerran viikossa 2 tuntia kuntouttavassa työtoiminnassa kokeilemassa, miten tilanne taas pahenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan normaalia, että uuden työn aloitus stressaa. Lisäksi sinulla on ollut muita syitä, joihin olet herännyt.
Itsellä nyt kaksi viikkoa takana uudessa työssä ja olen kyllä nukkunut tavallista huonommin. Uskon, että helpottaa viikko viikolta, kun työstä tulee enemmän rutiinia.
Tsemppiä ap!
Sen kun vaan luovutat ja et käy töissä
Tai kärsit että hermot on pinnassa
Tai hankit unilääkkeitä jos öitäsi ei saa lapset ja mies keskeyttää. Ja et juo mitään illalla että ei tuu pissihätä yöllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aapee elää normaalia elämää ja stressaa siitä
Kyllä sun on nyt pakko ilmoittautua sairaaksi. Ota loppuviikko saikkua. Lepää ja pidä itsestäsi huolta <3
Unettomuuteen auttaa pelkän yövuoron tekeminen, (eikä ole vitsi).
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun on nyt pakko ilmoittautua sairaaksi. Ota loppuviikko saikkua. Lepää ja pidä itsestäsi huolta <3
Sairausloma kierre ja sairaseläkkeelle?
Olen keski-ikäinen nainen ja siis jään äitiyslomalle muutaman kuukauden päästä. Ahdistaa se työn vatima skarppius, mut jos teille on ihan ok, että teidän lapsen leikkauksessa on tänään hoitaja joka ei ole nukkunut kolmeen päivään kuin muruja niin eihän tässä, minäpä lakkaan panikoimasta sitten ja otan rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun on nyt pakko ilmoittautua sairaaksi. Ota loppuviikko saikkua. Lepää ja pidä itsestäsi huolta <3
Sairausloma kierre ja sairaseläkkeelle?
No onhan tuossa jo vaikka mitä syitä, yöllä pissittää ja tupakansavu käy henkeen.
Kannattaa kuunnella kehoa ja jos työpaikka aiheuttaa tuollaisen stressin lopeta se