Lue keskustelun säännöt.
Riita lapsen kanssa! Lapsen mielestä mä vaadin häneltä liikaa!
14.02.2023 |
Poika saa jatkuvaa syöttöä kutosta ja seiskaa kokeista. Vähän kun panostaa niin kasi napsahtaa niin että heilahtaa.
Nyt olen suoraan hänelle sanonut, että jos ei tule kasia, niin on turha odottaa pääsevänsä kavereille. Ajattelin että se motivoi. Tiedän, että hän pystyy.
Nyt hän itkee huoneessaan enkun kokeesta saamaansa seiskaa. En kuulema ymmärrä miten kovasti hän yrittää. Olen kuulema epäreilu kun en päästänyt tänään häntä ulos.
Kommentit (14)
Poika on oikeassa. Behavioristista kasvatusmallia rangaistuksineen ja palkintoineen ei enää suositella vaan se kirjataan kasvatusvirheeksi. Jos haluat muuttaa pojan käytöstä niin vahvista hänen tunnetaitojaan ja tue häntä positiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitää kavereita saada nähdä,mutta pitää myös panostaa opiskeluun. Se voi alkaa harmittamaan niin paljon,jos ei nää edes kavereita,että opiskeleminenkaan ei kiinnosta. Osa ajasta pitää olla työtä,mut sit osa ajasta vastapainoksi huvia. Mutta ei niin paljon,et opiskelut kärsii.
Eikö ole hienoa, että pojallasi on kavereita?
Anna hänen nauttia nuoruudesta, kun käy koulua, lukee kokeisiin ja saa tuollaisia numeroita.
Voisit keskustella, tietääkö jo, mitä haluaa tehdä isona. Jos on selvillä, voitte varovasti keskustella, riittääkö numerot hänen haaveisiinsa. Se voisi kannustaa panostamaan lisää.
Vanhempana olin onnellinen, kun lapset löysivät omat kiinnostuksen kohteet ja ammatit.
Huom. Lapsi voi myöhemminkin innostua opiskelemaan, jos tässä vaiheessa ei painosta liikaa. Uusia haaveita voi tulla myöhemmin ja oma motivaatio on paras kannustin.
Hyvää kevättä molemmille!
Alisuoriutujan kanssa on kyllä hankalaa! Mutta en silti tuolla tavoin kiristäisi lasta, en ainakaan ole oman riman alta menijäni kanssa toiminut noin. Olen yrittänyt saada lapsen ymmärtämään että aina täytyy yrittää parhaansa. Yrittänyt saada ymmärtämään että hän tekee koulutöitä itselleen ja omaa tulevaisuuttaan varten. Mutta että se oman parhaansa tekeminen riittää, enempää ei vaadita. Totuus on kuitenkin se, että vain se lapsi itse voi tietää onko hän tehnyt parhaansa vai ei. Koetilanteessa on paljon ulkoisiakin tekijöitä mitkä vaikuttaa. Siksi pitäisi saada lapsi ymmärtämään se parhaansa tekemisen tärkeys. Mutta eihän se helppoa ole, varsinkin jos/kun opettajalta ei välttämättä tule sitä huomioimista ja kannustusta. Enkä tällä nyt halua opettajia syyttää, hoksauttaa vain, että ainakin omalla lapsella on suuri merkitys sillä kun joku perheen ulkopuolinen auktoriteetti huomioi hänen yrittämisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverit ja koenumerot ei kyllä liity mitenkään toisiinsa, että sinällään on kehno syy-seuraussuhde mitä tuossa yritetään opettaa.
Onko lapsella oppimisessa häikkää, onko varma että pystyy aina parempaan? Mitäs jos kokeilet palkitsemisen kautta niitä numeroita nostaa, eikä pelotteen / rankaisun kautta? Kai se olisi hyvä saada joku motivaatio tuohon opiskeluun, eikä vain pelko.
Osaako lapsi lukea kokeisiin? Eli ymmärtää jakaa useammalle illalle ja tekee jotain lukusuunnitelmaa, esim? Mitäs jos lukisitte yhdessä? Jos sinä vaadit jotain enemmän, niin voit varmaan näyttää miten se tapahtuu. Näytä mallia, miten sen paremman numeron saa. Miten päästään tuloksiin.
Kohta joku 70-luvun äiti tulee pätemään että yleensä auttoi kun antoi pari kertaa kunnolla selkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää. Ei lasta voi kiristää kaverille menolla tai muullakaan. Ei se motivoi vaan lannistaa ja vapauden riistämistä turhaan. Se on liikaa vaadittu. Jos olisi kaverilla koko ajan, eri asia vähentää.
Ihme tyranni olet. Jotain omia traumojasi nyt purat lapseesi.
Pahalta kuulostaa.
Ohjaisin sinut psykologille.
Olet pian kusessa, jos et opettele sitä, että lapsesi on ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi? Miksi toimit noin kuin toimit?
Toivottavasti tämä on vain porvoolainen. Jos ei, olen syvästi huolissani ap:n pojasta tämän kotiolojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en olisi saanut englannista 5 enempää, vaikka olisin istunut kotona 24/7 lukemassa. Ei vaan ole kielipäätä suotu.
muistan omasta lapsuudesta,että ehto oli aina,että ensin pitää tehdä läksyt,ennenkuin menee kavereiden kanssa...tuon ikäisenä ei vielä välttämättä tiedä tarkalleen,mitä haluaa tehdä isona(itse en tiennyt ainakaan),toki joku voi tietää,harva kuitenkaan,kun mieli muuttuu..läksyt ois hyvä tehdä ja vanhemman olla lähettyvillä,jos tarvii apua ja keskustella läksyistä,et ymmärsitkö jne. ja tarkistaa lapsen kanssa tehtävät...muistan kyllä et kaverit ja leikit ja lelut oli tärkein asia koulussa tuossa iässä :)
Eiii... Et voi olla noin ehdoton. Eikö se riitä että parhaansa tekee? Jos luki niin seiska on hyvä numero.