Kuuntelin eilen sivukorvalla radio-ohjelmaa,

jossa oli puheenaiheena rahavarallisuuden kerryttäminen eli rikastuminen.
Haastateltavana oli ilmeisesti sellainen henkilö, joka oli sitä rahaa saanut itselleen kerrytettyä. Ja oli nyt sitten tehnyt itsestään sellaisen havainnon, ettei se raha oikeastaan olekaan se, joka elämästä tekee elämisen arvoista ja onnellista. Tällä hetkellä hänelle on kaikista tärkeintä elämisen laatu, johon sisältyy esim. sellaisia seikkoja kuin aikaa olla perheen kanssa. Rahan tienaaminen ei enää ole elämän sisältä. Nuorena hän oli kertomansa mukaan ajatellut, että mahdollisimman äkkiä pitää saada miljoona kasaan...

No, ohjelman lopuksi haastattelija kysyi tuolta henkilöltä, mitä hän tekisi, jos voittaisi lotossa miljoonan tai miljoonia. Henkilö vastasi (jos oikein kuulin) antavansa sen lottovoiton asuinkuntansa leipäjonon hyväksi tai johonkin vastaavaan hyväntekeväisyyteen.
No, aiemmin ohjelmassa tuo henkilö oli kyllä sanonut, ettei hän lottoa, hän pitää lottoamista rahan hukkaamisena. Henkilökohtaisesti hän ei siis lottoa, mutta hän kyllä sitten ymmärtää, miksi ihmiset (vaikkeivät koskaan mitään lotosta voita) jatkuvasti viikoittain pistävät rahaa loton kaltaiseen pelaamiseen: Tämä lottoaminen kun mahdollistaa uneksimisen. Uneksimisella taas on jonkinlaista posiviitista vaikutusta psyykkeeseen.

No, mut siis hyvähän se on sanoa, että annan kyllä sitten lotosta voittamani miljoonan hyväntekeväisyyteen... kun ei ollenkaan edes lottoa, ja toisaalta itsellä on jo sitä rahavarallisuutta vaikka kuinka paljon... Elämä on hyvää.

Jep.
Mutta jos hän lottoaisi ja voittaisi ison määrän rahaa, niin näinköhän kuitenkaan tekis kuten sanoo... Onhan hänellä lapsia ja vaimo...