Lue keskustelun säännöt.
Miksi 50-luvulla osattiin Helsingissä tehdä kivoja lähiöitä, mutta ei enää?
12.02.2023 |
Ei ne 50-luvun kerrostatalot erityisen erikoisia ole, mutta silti näyttää kivoilta, sekä rakennukset että alueet.
Mikä meni vikaan?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
No ei ihmiset enää halua asua keskellä mäntymetsää kuten Pihlajamäessä.
Jos pitäisi valita mäntymetsä tai nykyaikainen kerrostalogetto, jossa ikkunasta näkyy vain vastapäisen talon seinä, nin eipä olisi vaikea valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harjakattoisia taloja eivät rakennusliikkeet halua tehdä, kun halvempaa tehdä neukkukuutiota.
Markkinavoimat otti vallan ihmisistä.
Kun talot ripotellaan keskelle metsää niin ettei ikkunasta saa näkyä juuri muuta kuin metsää, niin kaupunkialueesta tulee valtavan laaja ja harvaan asuttu, ja liikenne tällaisilla asuinalueilla pohjautuu lähes yksinomaan yksityisautoiluun. Myöskään lähipalveluita tällainen kaupunkirakenne ei juuri mahdollista.
Toisin sanoen valtavan paljon asioita joudutaan uhraamaan sen ikkunanäkymän alttarille.
Silloin ei ollut ryöstöraiskaavia ulkomaaneläväneekereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkkitehtien pitää suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti, mah paljon asuinneliöitä tontille ja taliihin, rapputasanteella pitää olla tietty määrä sisäänkäyntejä, ulkoseinät pitää tehdä samoista elementeistä kaikkiin taloihin että kustannustehokas, tupakeittiöt, että saadaan keittiö talon sisäosiin yms yms koska raha. Vastaus on siis raha.
Vierailija kirjoitti:
Kun talot ripotellaan keskelle metsää niin ettei ikkunasta saa näkyä juuri muuta kuin metsää, niin kaupunkialueesta tulee valtavan laaja ja harvaan asuttu, ja liikenne tällaisilla asuinalueilla pohjautuu lähes yksinomaan yksityisautoiluun. Myöskään lähipalveluita tällainen kaupunkirakenne ei juuri mahdollista.
Toisin sanoen valtavan paljon asioita joudutaan uhraamaan sen ikkunanäkymän alttarille.
Täällä näkyy ikkunasta pelkkää metsää ja juna-asemalle kävelee alle 10 minuutissa. Helsingissä siis.
En ymmärrä, miksi yhdessä Euroopan harvoiten asutummassa maassa pitäisi talot rakentaa kiinni toisiinsa. Kyllä täällä lääniä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun talot ripotellaan keskelle metsää niin ettei ikkunasta saa näkyä juuri muuta kuin metsää, niin kaupunkialueesta tulee valtavan laaja ja harvaan asuttu, ja liikenne tällaisilla asuinalueilla pohjautuu lähes yksinomaan yksityisautoiluun. Myöskään lähipalveluita tällainen kaupunkirakenne ei juuri mahdollista.
Toisin sanoen valtavan paljon asioita joudutaan uhraamaan sen ikkunanäkymän alttarille.
Täällä näkyy ikkunasta pelkkää metsää ja juna-asemalle kävelee alle 10 minuutissa. Helsingissä siis.
En ymmärrä, miksi yhdessä Euroopan harvoiten asutummassa maassa pitäisi talot rakentaa kiinni toisiinsa. Kyllä täällä lääniä riittää.
Niin ja kilometrin säteellä on viitisen ruokakauppaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun talot ripotellaan keskelle metsää niin ettei ikkunasta saa näkyä juuri muuta kuin metsää, niin kaupunkialueesta tulee valtavan laaja ja harvaan asuttu, ja liikenne tällaisilla asuinalueilla pohjautuu lähes yksinomaan yksityisautoiluun. Myöskään lähipalveluita tällainen kaupunkirakenne ei juuri mahdollista.
Toisin sanoen valtavan paljon asioita joudutaan uhraamaan sen ikkunanäkymän alttarille.
https://hotelmedia.stayforlong.com/medium/6285/6285468.jpg Abu Dhabista hakemaan rakennusoppia, miten asutaan tiiviisti eikä kerrostaloissa joita on pärskitty sinne tänne ynpäri saloa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ihmiset enää halua asua keskellä mäntymetsää kuten Pihlajamäessä.
Jos pitäisi valita mäntymetsä tai nykyaikainen kerrostalogetto, jossa ikkunasta näkyy vain vastapäisen talon seinä, nin eipä olisi vaikea valita.
Muuta sinne Pihlikseen, taitaa olla kaupungin halvimmat neliöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun talot ripotellaan keskelle metsää niin ettei ikkunasta saa näkyä juuri muuta kuin metsää, niin kaupunkialueesta tulee valtavan laaja ja harvaan asuttu, ja liikenne tällaisilla asuinalueilla pohjautuu lähes yksinomaan yksityisautoiluun. Myöskään lähipalveluita tällainen kaupunkirakenne ei juuri mahdollista.
Toisin sanoen valtavan paljon asioita joudutaan uhraamaan sen ikkunanäkymän alttarille.
Täällä näkyy ikkunasta pelkkää metsää ja juna-asemalle kävelee alle 10 minuutissa. Helsingissä siis.
En ymmärrä, miksi yhdessä Euroopan harvoiten asutummassa maassa pitäisi talot rakentaa kiinni toisiinsa. Kyllä täällä lääniä riittää.
Meinaat että siinä alle kilometrin säteellä rautatieasemasta missä kävelyetäisyys on 10 minuuttia riittää lääniä miten paljon tahansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset haluaa asua kauniissa ja moderneissa asunnoissa lähellä merta, ei missään pienissä kopeissa metsälähiöissä. Ne on köyhille, joiden vuokran maksaa sossu.
Olen aina ihaillut vehreää Käpylää! En tosin ole siellä vielä käynyt paikan päällä, mutta ulkopaikkakuntalaisena olen lukenut siitä ja nähnyt kuvia. Haaveissa on vielä joskus muuttaa vehreään Helsingin Käpylään! Siellähän niitä puutaloja ja 50 luvun arkkitehtuuria on edelleen. Käpylä näyttäytyy minulle ulkopaikkakuntalaiselle asuinalueelta, joka on ideaali, siellä on varmasti ihmisen hyvä elää ja olla. Tällaisia asuinalueita ei enää tehdä. Nyt tehdään neukkukuutiolähiöitä tyyliin Kontula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää ei haluta panostaa asumiseen, vaan asunnot optimoidaan halvoiksi kyprok seinäisiksi kopeiksi, jotka ovat mahdollisimman pieniä neliötilaltaan.
Maapohja Helsingissä on niin kallista, että se käytetään nykyisin maksimaalisen tehokkaasti.
Ennen ajateltiin viihtyisyyttä. Esim vanha Pohjois-Haaga (Thalian aukio ympäristöineen) on malliesimerkki 1950-luvun rakentamisesta. Talot eivät sijaitse lähellä toisiaan, kuten uudessa Pohjois-Haagassa, paremmin Lassilana tunnettu.
Vantaan Myyrmäki syntyi 1970-luvulla vastaamaan maaltamuuton tarpeisiin. Mutta eivät rakennukset sielläkään ole kiinni toisissaan. Siellä taisi suurin rakentaja olla Haka.
Metsälähiöiden aika kesti vain muutaman vuosikymmenen. Vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennettiin tiiviisti. Itse asiassa vieläpä paljon tiiviimmin kuin nykyisin.
Lauttasaaren 50-luvun talot rakennettiin isoille tonteille.talojen rungot ovat kapeat. Huoneistot ovat järkevämpiä, isommat läpi talon. Viheralueita paljon ja tietenkin meri ja rannat kaikille. Jne.
No ei ihmiset enää halua asua keskellä mäntymetsää kuten Pihlajamäessä.