Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun lapsi laihtuu aina isällä ollessaan?
25.08.2008 |
Lapsi on todella huono syömään ja nytkin olessaan isällään lomala laihtui 2 kiloa vajaan parin viikon aikana! Lapsen kertoman mukaan hän syö isällään vain makaronia. Mitä voin tehdä vai voinko mitään?
Isä ei suostu laittamaan lapselle esim. aamuisin puuroa, koska ei itsekään syö sitä. Siispä lapsi ei syö aamuisin mitään, koska leipää ei suostu syömään. Päivällä sama juttu ruokien kanssa eli isä ei koskaan tarjoa mitään lapsen mieluisia ruokia, joten lapsi joutuu elämään sitten makaronilla.
Olen yrittänyt keskustella tästä isän kanssa, mutta tuloksetta. Lapsi on jo 6-vuotias ja painoi ennen lomaa 16 kg ja nyt sitten noin 14 kg :( Eli hoikka oli toki valmiiksikin mutta nyt aivan luuviulu...
Kommentit (26)
Siellä kasvaa kyllä nyt takuuvarma anorektikko.
voi kiasus, tuolla tapaahan ne anorektiot kehittyy... ap varmaankin punnitsee lapensa viikoittain lääkärin/neuvolan ohjeiden mukaisesti koska lapsi pienikokoinen ikäisekseen. ja juu, lapsi ei saa tyranniosida mitä perhessä syödään ja pitää syödä mitä tarjotaan ja jos ei kelpaa niin sitten ei saa mitään jne mutta ON todellakin lapsia jotka yksinkertaisesti täyttävät mahansa nesteillä eivätkä syö vaikka olisivat jo melko heikossakin kunnossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on samanpainoinen ja -ikäinen lapsi ja sekä lääkäri että ravitsemusterapeutti nimenomaan kielsivät jatkuvan punnitsemisen.
ja ravintoterapeutin ohje oli nimenomaan, että lapsen syömiseen tai syömättä jättämiseen ei pidä kiinnittää huomiota. Nykyään laitan lapselle annoksen ruokaa ja sitten ruvetaan keskustelemaan eskaripäivän kuulumisista, tehtävistä mitä on tehty, kenen kanssa on leikitty jne. mahdollisimman positiivisessa, mukavassa hengessä. Missään vaiheessa en kiinnitä mitään huomiota lapsen lautaseen... Ja kas kummaa lapsen ruokaileminen on parantunut VALTAVASTI!
Eli hysteerinen painontarkkailu ja ruoan kyttääminen pois!
25
ja aika monta vuotta ehdin stressata ja murehtia tuon lapsen liiallista laihuutta. Olisinpa saanut nuo ohjeet jo aikaisemmin.
ja ravintoterapeutin ohje oli nimenomaan, että lapsen syömiseen tai syömättä jättämiseen ei pidä kiinnittää huomiota. Nykyään laitan lapselle annoksen ruokaa ja sitten ruvetaan keskustelemaan eskaripäivän kuulumisista, tehtävistä mitä on tehty, kenen kanssa on leikitty jne. mahdollisimman positiivisessa, mukavassa hengessä. Missään vaiheessa en kiinnitä mitään huomiota lapsen lautaseen... Ja kas kummaa lapsen ruokaileminen on parantunut VALTAVASTI!
Jos lapselle ei leipä kelpaa, olkoot ilman. Minä en tuollaista nirsoilua kestä, joten olkoot nälässä. Lapsihan vedättää sua nirsoilemalla.
Kukaan lapsi ei kuole nälkään ruokapöydän ääressä.