Ero erimielisyyksistä rahankäytön suhteen

Ex yritti kontrolloida rahankäyttöäni kun olin opiskelija ja hän työssäkäyvä. Sovimme ennen yhteenmuuttoa, että hän hoitaa asumiskulut ja minun vastuullani on sähkö, vesimaksut ja netin maksaminen. Lisäksi meillä oli taloustili johon minä laitoin kuussa 200 euroa ja hän 400. Tämä puhuttiin olevan reilua, sillä oli tärkeää että molemmille jää myös omaa käyttörahaa.

Mutta nopeasti hän alkoi kommentoimaan ja yrittämään kontrolloida minun käyttörahani käyttöä. Koska hän maksoi enemmän kuluja, niin hänen mielestään minun olisi pitänyt hyväksyttää hänellä jokainen "turhuus" kuten kahvilakäynti, meikkien ja vaatteiden ostaminen jne.

Viimeinen pisara oli, kun nostin kertaluontoisesti opintolainaa ja rahoitin sillä pienen ulkomaanreissun kaverin kanssa. Tämän jälkeen hän alkoi vaatimaan että nostan loputkin opintolainat ja annan ne hänelle koska "kerran haluan velkaantua hänen kustannuksellaan".

Ero tuli.

Itse asiassa olen aika vasta eronnut ja rahankäyttö oli eräs merkittävä syy, miksi ei oltu sopivia toisillemme. Koin, että nainen ei koskaan oppinut sisäistämään todellista sosiaaliluokkaamme, vaan vertaisi meitä parempituloisten tuttujensa elämään.

Ei tajunnut, että vaikka hänen hyvätuloiset kaveripariskunnat käy 200 euron ravintolaillallisilla, niin meillä ei ole sellaisiin varaa. Joskus piti ihan selittämällä selittää, että kuule, meidän pitää ostaa autoon ensi kuussa uudet renkaat ja ne maksaa asennuksineen 500 euroa, vaikkei mitään kalliita renkaita ottaisikaan. Käydäänkö me siis ennemmin nyt ravintolassa ja kuljetaan jatkossa sitten kaikki matkat kävellen?

Vierailija kirjoitti:

Ex yritti kontrolloida rahankäyttöäni kun olin opiskelija ja hän työssäkäyvä. Sovimme ennen yhteenmuuttoa, että hän hoitaa asumiskulut ja minun vastuullani on sähkö, vesimaksut ja netin maksaminen. Lisäksi meillä oli taloustili johon minä laitoin kuussa 200 euroa ja hän 400. Tämä puhuttiin olevan reilua, sillä oli tärkeää että molemmille jää myös omaa käyttörahaa.

Mutta nopeasti hän alkoi kommentoimaan ja yrittämään kontrolloida minun käyttörahani käyttöä. Koska hän maksoi enemmän kuluja, niin hänen mielestään minun olisi pitänyt hyväksyttää hänellä jokainen "turhuus" kuten kahvilakäynti, meikkien ja vaatteiden ostaminen jne.

Viimeinen pisara oli, kun nostin kertaluontoisesti opintolainaa ja rahoitin sillä pienen ulkomaanreissun kaverin kanssa. Tämän jälkeen hän alkoi vaatimaan että nostan loputkin opintolainat ja annan ne hänelle koska "kerran haluan velkaantua hänen kustannuksellaan".

Ero tuli.

Jos tämä ei ole trolli, niin olet oikeasti bimbo. Ei ihme että exää vitutti.

On tullut ero tuosta syystä. Tulomme olivat suht tasan, mutta minun piti silti maksaa suuri osa yhteisistä laskuista, kun akka hussutti rahansa turhuuksiin. Saattoi tilata esim uusia vaatteita 400 eurolla, vaikka kaappi oli täynnä vanhojakin ja sellaisia, joita ei ollut pitänyt juuri ollenkaan.

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Ei tullut mieleen, että miehellä on lainasta myös korkokuluja

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

No et, mutta halusit kuitenkin hyötyä siitä, että asut toisen omistamassa asunnossa käytännössä ilmaiseksi. Olisi reilua ollut kyllä, että maksat vastikkeen lisäksi esim puolet korosta. Senkin jälkeen asumisesi olisi ollut sen verran edullisempaa kuin vuokralla, että palkastasi olisi jäänyt ylimääräistä pesämunaksi oman asunnon ostoa varten.

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Ihan totta! Mulle tuollainen sopimus kävisi tosi hyvin. Harvoin pääsee noin halvalla asumaan. Ilomielin olisin maksanut tuon 250 euroa ja laittanut paljon rahaa säästöön vastaavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa olen aika vasta eronnut ja rahankäyttö oli eräs merkittävä syy, miksi ei oltu sopivia toisillemme. Koin, että nainen ei koskaan oppinut sisäistämään todellista sosiaaliluokkaamme, vaan vertaisi meitä parempituloisten tuttujensa elämään.

Ei tajunnut, että vaikka hänen hyvätuloiset kaveripariskunnat käy 200 euron ravintolaillallisilla, niin meillä ei ole sellaisiin varaa. Joskus piti ihan selittämällä selittää, että kuule, meidän pitää ostaa autoon ensi kuussa uudet renkaat ja ne maksaa asennuksineen 500 euroa, vaikkei mitään kalliita renkaita ottaisikaan. Käydäänkö me siis ennemmin nyt ravintolassa ja kuljetaan jatkossa sitten kaikki matkat kävellen?

Onko yksityissaastutin välttämätön? Valtaosalla ihmisistä ei ole sellaista.

Järjestelmällisen ja huithapelin suhde on tuhoon tuomittu. Vierestä katselin pariskuntaa, jossa toinen hassasi rahojaan pelaamiseen ja auton romuihin, kun toinen yritti pitää taloutta pystyssä matalalla palkallaan. Joutui jopa salaa säästämään rahaa, jotta heidän lapsi sai mahdollisuuden lukioon ja ylioppilasjuhlat. Ero tuli, kun lapsi saavutti aikuisuuden.

Mutta mites sitten kävikään. Tämän taloudellisen osapuolen elämä helpottui sekä taloushuolet poistuivat. Kun taas huithapeli joutui perintään, koska ei hoitanut laskujaan. Tuli häätöä ja terveys meni. Lapsesta tuli onneksi fiksusti elävä säästäväinen yksilö, joka ei itse huithapeleita kelpuuta.

Tilastollisesti puolisot eivät maksa kuluja 50-50 vaan mies maksaa enemmän. Luulisi että kränää aiheuttaa ellei ihan tossukka ole.

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Onko tämä provo? Vaikea uskoa, että joku kieltäytyy noin hyvästä asumisdiilistä. 

Meillä taas mies yrittää maksattaa minulla mahdollisemman paljon kaikkea. Kyllähän se ärsyttää suunnattomasti, mutta ei vielä riitä eron syyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Onko tämä provo? Vaikea uskoa, että joku kieltäytyy noin hyvästä asumisdiilistä. 

Tietenkään ei pidä suostua kerryttämään toisen omaisuutta hyvää hyvyyttään.

He olisivat voineet esim ottaa lainan uudestaan puoliksi. Miksi toisen osapuolen pitäisi kerryttää avopuolison omaisuutta johon tällä ei ole oikeutta ? Eri asia olisi vuokrasopimus, jolloin asunnon omistaja maksaisi pääomaverot. Muuten vaan 100 euroa kuussa maksamalla tuetaan harmaata taloutta ja maksaja kerryttäisi avopuolisonsa omaisuutta .

Eksä oli suhteellisen itsekeskeinen ihastumisvaiheen mentyä ohi. Saatoimme sopia pikku matkasta, jonka maksoin kokonaisuudessaan. Lähtöpäivänä hän ilmoittikin, että jää mieluummin nukkumaan. Noh, sain buukattua kaverini yllätysreissulle joten ei siinä mitään.

Eropäätös vahvistui, kun mies ilmoitti ostaneensa auton ja ettei pystyisi ehkä osallistumaan vuokranmaksuun.

Periaatteessa meillä oli sama suhtautuminen rahankäyttööön, mutta miehen "yllätykset" saivat minut suunniltani. Mieheltä meni avokki, ja vähän sen jälkeen myös auto.

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Voi jumslauta. Ajattelit, että on kohtuus asua toisen asunnossa vain maksaen puolet kuluista vaikka sinäkin kulutat sitä asuntoa. Et kuitenkaan olisi osallistunut remontteihin. No hyvä, kun mies pääsi sinusta eroon. Hyvän sopimuksen olisit saanut, mutta ahneuttasi siitä luovuit. Voitto on tuolle miehelle. 

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Tämä! Jos velka on henkilökohtainen, niin kenelläkään muulla ei ole velvollisuutta osallistua sen maksamiseen.

Miksi maksaa pois toisen asuntolainaa, kun kerran siitä ei mitään omista!

Itse en myöskään toisen asuntolainaa suostuisi maksamaan. Enkä myöskään autottomana osallistuisi autolainaan. Polttoaineen kustannuksiin osallistuisin silloin, kun kyydissä olisin.

Mulle exä alkoi huutaa suoraa huutoa että olen kauhea tuhlaaja ja rahankäytössäni ei ole mitään järkeä kun haaveilin parin tonnin työvälineestä jolla olisi voinut hankkia sivutuloja.

Sieltä tuli kuin kaupan hyllyltä että minun kanssani ei voi mennä naimisiin koska suhtaudun niin huolettomasti luottokorttivelkaan koska olin ääneen pohdiskellut että luotto riittäisi laitteeseen.

Oli niin väärä mies kuin vaan voi olla minulle: mulla on harva se päivä joku funtsinta meneillään mutta en ala näihin projekteihin jos niihin ei ole varaa eikä yhteistyökumppaneita.

Hänestä ei ainakaan ollut yhteistyökumppaniksi, mutta olisi sen voinut ilmoittaa ihan normaalilla puheäänelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Onko tämä provo? Vaikea uskoa, että joku kieltäytyy noin hyvästä asumisdiilistä. 

Tietenkään ei pidä suostua kerryttämään toisen omaisuutta hyvää hyvyyttään.

He olisivat voineet esim ottaa lainan uudestaan puoliksi. Miksi toisen osapuolen pitäisi kerryttää avopuolison omaisuutta johon tällä ei ole oikeutta ? Eri asia olisi vuokrasopimus, jolloin asunnon omistaja maksaisi pääomaverot. Muuten vaan 100 euroa kuussa maksamalla tuetaan harmaata taloutta ja maksaja kerryttäisi avopuolisonsa omaisuutta .

Kerryttää asunnonomistajan omaisuutta, jos maksaa satasen enemmän kuin vastikkeen puolikas on? Tuohan on ihan täydellinen tilaisuus kerryttää sitä omaa omaisuutta, kun asumiskuluihin menee noin vähän. Jos ottaa puolet asuntolainasta, ottaa myös puolet vastuusta kaikista remonttikuluista. Kumpikohan tulee halvemmaksi? Asuntolaina korkoineen ja remonttikuluineen vai vaivanen satasen ylimääräinen maksu puolikkaan vastikkeen lisäksi? Nykypäivänä sen asunnon arvo voi myös laskea ja sitten otetaan myös vastuu siitä. Minä ottaisin kiljuen tuon vaihtoehdon maksaa satasen ylimääräistä vastikkeen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen omistamaan asuntoon asumaan ja yhtiövastike oli 300 euroa, mutta mies halusi, että olisin maksanut asumisesta enemmän kuin puolet vastikkeesta, eli 150 euroa kuukaudessa. Hän itse maksoi vastikkeen puolikkaan ja 600€ lainanlyhennystä. Olisi halunnut, että maksaisin asumisesta vaikka 250 euroa, eli satasen puolikkaan vastikkeen päälle. On todellakaan suostunut, sillä en omistanut asunnosta yhtään.

Tämä! Jos velka on henkilökohtainen, niin kenelläkään muulla ei ole velvollisuutta osallistua sen maksamiseen.

Miksi maksaa pois toisen asuntolainaa, kun kerran siitä ei mitään omista!

Itse en myöskään toisen asuntolainaa suostuisi maksamaan. Enkä myöskään autottomana osallistuisi autolainaan. Polttoaineen kustannuksiin osallistuisin silloin, kun kyydissä olisin.

Naurettavaa :D Et osallistuisi auton kuluihin, kuin korkeintaan polttoaineeseen. Apua. Ymmärrätkö mitä auton ylläpito maksaa, saatika sen lainan korot.