Jos saa tietää odottavansa vaikeavammaista lasta,
ja supisteluja/ennenaikaisuuden uhkaa ilmenee vaikkapa viikon 20 tienoilla, niin onko mitään mieltä mennä osastolle vuodelepohoitoon? Olisiko silloin parempi vain " provosoida" alkaneita supistuksia?
Kommentit (6)
Vierailija:
Miksi sit ei menny keskeytykseen jos ei vammaista lasta halua?Keskeytyksen saa lääketieteellisesti todistetun vaikeanvammaisuuden mukaan viel 23-24 raskausviikolla. Ja varmasti kivuttomampi ja helpompi tapa kuin toi sun mainitsema...
Abortti liian vaikea asia kestettäväksi. Tässä annettaisiin luonnolle tilaisuus hoitaa homma.
ap
Vierailija:
Miksi sit ei menny keskeytykseen jos ei vammaista lasta halua?Keskeytyksen saa lääketieteellisesti todistetun vaikeanvammaisuuden mukaan viel 23-24 raskausviikolla. Ja varmasti kivuttomampi ja helpompi tapa kuin toi sun mainitsema...
Tässä olisi luonnolle tilaisuus hoitaa homma, johon äiti ei pystynyt tekemään ratkaisua.
AJattelen, että täällä eletään se mikä annettu on. En ymmärrä vaikeasti sairaiden, vammaisten vanhusten eliniän pidentämistä kaikin keinoin, jos se elämä on yhtä kärsimystä. En myöskään aktiivista eutanasiaa ilman asianosaisen tahtoa (abortti kuuluu samaan sarjaan).
Voin sanoa että olen tehnyt ratkaisuni juuri lapsen takia. Hänellä on parempi näin!
Se on vähän eri asia miettiä et minä en ainakaan tee aborttia ikinä. Kyllä menee mietteet uusiksi kun sellainen tuomio tulee vastaan. Miks ihmeessä pidentää omaa sekä lapsen kärsimystä tuolla tavalla?
Miksi sit ei menny keskeytykseen jos ei vammaista lasta halua?
Keskeytyksen saa lääketieteellisesti todistetun vaikeanvammaisuuden mukaan viel 23-24 raskausviikolla. Ja varmasti kivuttomampi ja helpompi tapa kuin toi sun mainitsema...