Lue keskustelun säännöt.
Seurustelusuhteet oli parhaimmillaan 20-30 vuotiaana
11.02.2023 |
Saattoi sattumanvaraisessa paikassa mennä sattumanvaraisen ihmisen luokse ja halata ja pussata. Ei tarvinnut sanoa mitään.
Useimmat ihmiset tekee tuosta paljon vaikeempaa yli 30 vuotiaana tai viimeistään yli 40 vuotiaana. Silloin pitäisi esimerkiksi ensin jutustella, tutustua, pyöriä samoissa tuttavapiireissä, viettää aikaa yhdessä,... tai tehdä kaikenmaailman muita riittejä ja rituaaleja, kuten juhlissa tanssimista tai silmäpeliä tai mitävain. Onkohan niin että mitä vanhempia ihmisistä tulee sitä vaikeampaa ne kaikesta tekee, sitä enemmän ne tarvitsee riittejä, niistä tulee rituaaliriippuvaisia.
Kommentit (20)
En ole kyllä koskaan pussaillut tuntemattomia. Outo käsitys hauskoista suhteista, minulle se on flirttailua, huumorintajua ja mukavaa tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, no kyllä minä ainakin jutustelen, tutustun, pyörin samoissa tuttavapiireissä, vietän aikaa yhdessä toisen kanssa jne. Aika normi settiä?
N26
Vierailija kirjoitti:
Eli nuorempana sinun ei tarvinnut piitata toisten rajoista ja toiveista, koska muiret kumppanit eivät osanneet/kehdanneet pitää niistä kiinni? Ja nyt kun vanhemmat taasen osaavat estää sinua rikkomasta rajojaan "vaan tulemalla pussaamaan sattumanvaraista ihmistä", niin koet sen SINUA häiritseväksi asiaksi?
Käykö yhtään mielessä, että ehkä nuorempanakin ne toiset olisivat halunneet ottaa hitaammin ja tutustua ennen fyysistä päällekäymistäsi, mutta heillä ei vain ollut uskallusta tai keinoja torjua tuota ahdistavaa tyyliäsi?
Jos nyt kuiteskin päämäärä on ihan vain se että päästään pussailemaan, niin siihen päämäärään voidaan päästä kahdella eri tavalla:
1. Helppo tapa eli senkus vaan aletaan pussailla.
2. Vaikea tapa eli ennen pussailua tehdään kaikkea muuta, esim jutustelua, esim että ennen pussailua vaikkapa moikattaisiin.
Ja kuka hullu nyt oikeesti jaksais tuota vaikeaa tapaa! Se on vieläpä tosi hidasta, täyttä ajanhukkaa, vaivalloista, ärsyttävää, rasittavaa. Todella väsyttää, sitä ei vaan jaksa, se kuluttaa kaikki energiat niin ettei elämänhalua ole sitten jäljellä enää ollenkaan. Väsyy ihan sikana, ihan loppuun. Mieti nyt jos pitäis moikata toista ihmistä, eihän sitä jaksaisi!
ap
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no kyllä minä ainakin jutustelen, tutustun, pyörin samoissa tuttavapiireissä, vietän aikaa yhdessä toisen kanssa jne. Aika normi settiä?
N26
Normi settiä? Normaalia? Aivan sairasta!
Ja miksi sä edes haluaisit pyöriä samoissa tuttavapiireissä? Ethän sä niitä tuttavia pussaile!
Jos sä meinaat pussata ihan vain yhtä ihmistä, niin mihin ihmeeseen sinä siinä niitä muita ihmisiä tarvitset?
ap
Vanhempana ei vain tunne vetoa kuin harvoja kohtaan. Elämänkokemus aiheuttaa sen. Yhä useampi vaikuttaa vain jollain tapaa väärältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon 27 ja en kyllä koskaan oo elänyt tuollaista elämänvaihetta... Kyllä sai mies ihan nähdä vaivaa mun iskemiseen kun olin 21.
Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. En ole seurustellut ja tuntuu että tulen koko ajan vain nirsommaksi. Miehiä En ole koskaan kiinnostanut.
N26
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana ei vain tunne vetoa kuin harvoja kohtaan. Elämänkokemus aiheuttaa sen. Yhä useampi vaikuttaa vain jollain tapaa väärältä.
Moni vaikuttaa väärältä? Jos sinulla on suu ja sillä toisella henkilöllä on suu niin te voitte pussailla!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kai sitä rohkeampi nuorempana. En todellakaan enää tekisi ekoilla treffeillä sitä samaa mitä nuorempana tein.
Vierailija kirjoitti:
Oon 27 ja en kyllä koskaan oo elänyt tuollaista elämänvaihetta... Kyllä sai mies ihan nähdä vaivaa mun iskemiseen kun olin 21.
Mutta sinä olet huono esimerkki, koska olet luopunut ihmisyydestäsi, tehnyt itsestäsi esineen.
Tuo mitä kirjoitit tuosta "vaivasta" ja "sun iskemisestä", niin sehän tarkoittaa sitä että miehen piti tehdä jotain tekoja ikäänkuin "voittaakseen sinut kuin palkinnon". Niin: sinä olit palkinto eli esine. Eli arvoton. Tai siis sinulla oli vain esinearvo, mutta ei ihmisarvoa. Ihminen jolla ei ole ihmisarvoa ei ole ihminen ensinkään. Et ole ihminen.
Ihmisellä kuuluu olla ihmisarvo. Ainoastaan silloin hänen elämänsä on elämisen arvoista, ainoastaan silloin hänen elämänsä on ihmisarvoista. Esineellä ei mitenkään voi olla ihmisarvoista elämää. Eli sinulla ei mitenkään voi olla ihmisarvoista elämää. Jos et voi jotenkin palauttaa itsellesi ihmisarvoasi niin sinun olisi parempi kuolla kuin jatkaa ihmisarvotonta elämää. Ihmisarvoton elämä on pelkkää kidutusta, se kuuluu lopettaa nopeasti.
Eli olet huono esimerkki koska millään teoillasi elämäsi aikana ei ole mitään merkitystä. Ei ole mitään merkitystä mitä teet, koska olisi parempi että kuolisit kuin jatkaisit elämääsi.
Milloin ensimmäistä kertaa luovuit ihmisarvostasi? Silloin sinun olisi kuulunut kuolla. Kaikki mitä sen jälkeen olet tehnyt on turhaa.
Teoilla on inhimillinen arvo ainoastaan jos ihminen tekee ne, jos joku ihmisarvoinen tekee ne. Sinä et ole ihminen joten teoillasi ei ole inhimillistä arvoa. Tekosi ovat inhimillisesti katsottuna pelkkää arvotonta roskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaako ihmiset sosiaaliselta elämältä jotain muutakin kuin vain pussailua?
Ap avasi täysin oikein.
30...50 veet on jäykkiä ja eivät osaa heittäytyä tilanteeseen.
Tosin jäykkyys on osa suomalaisuutta. Supliikki ja luovuus ei pelaa täällä.
Ollaan sellainen ujo, arka, jäykkä, hiljainen, kyräilevä kansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap avasi täysin oikein.
30...50 veet on jäykkiä ja eivät osaa heittäytyä tilanteeseen.
Tosin jäykkyys on osa suomalaisuutta. Supliikki ja luovuus ei pelaa täällä.
Ollaan sellainen ujo, arka, jäykkä, hiljainen, kyräilevä kansa.
Sinä olet kiva, minä tykkään sinusta, pussaillaanko?
Tai siis, toisin sanoen: kirjoitit tämän keskustelun ensimmäisen positiivisen ymmärtäväisen kommentin jossa vieläpä lisäsit asiaan jotain. Ns "rakentava kommentti" eikä vain aloittajan lyttäämistä. Keskusteluilla ei ikinä saada aikaan mitään, ei ikinä päästä eteenpäin mihinkään uuteen, ei löydetä mitään arvokasta informaatiota, jos aina vain keskitytään siihen että heti välittömästi lytätään aloittaja ja todetaan että turha keskustella enää yhtään sen enempää koska aloittaja on täysin väärässä. Varmaan monikin toteaisi: jos jokin keskustelunaloitus saa heti alkuun ihan hirveästi vastustusta niin juurikin sitä aloitusta kannattaa jatkaa, koska siten saatetaan löytää jotain uutta. Jos aina jatketaan vain sellaisia keskusteluja joiden aloitus saa heti alkuun paljon kannatusta - niin silloinhan vain jatketaan samaa vanhaa! Samaa vanhaa loputtomiin - joten turha keskustella silloin ollenkaan, jos ei edes yritetä saada keskustelulla aikaan mitään muuta kuin vain vahvistaa jotain vanhoja käsityksiä.
Puhuminen on turhaa jos puhumisen ainoa tarkoitus on vaientaa kaikki jotka on eri mieltä. Turpiin vaan kaikille puhujille! Sitten ei kukaan ole eri mieltä, ei ainaskaan ääneen.
ap
En ainakaan itse touhunnut mitään tuollaista nuorempana. Seurustelusuhteessani oli kyllä hyviä hetkiä ja tuli muutenkin pidettyä enemmän hauskaa.
Kukaan mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen.
T31
Ei mielestäni. Nuorena teki paljon enemmän virheitä kun ei tutustunut toiseen ensiksi kunnolla, vaan meni sen ulkonäköön ihastumisen mukana. Tuli lähes aina valittua väärin.
Nyt ehdottomasti tahdon tutustua toiseen kunnolla. Ei siihen tarvitse mitään rituaaleja, jos oikeasti on toisilleen sopivat kumppanit.
Ei ole kyllä missään iässä normaalia mennä pussailemaan tuntemattomia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä missään iässä normaalia mennä pussailemaan tuntemattomia.
Jos jotain ihmistä on pussaillut niin ehkei hän enää ole tuntematon.
Ja kyllä sitä tuntemattomille tehdään kaikkea muutakin! Kommentoidaan niiden ulkonäköä, huudellaan hävyttömyyksiä kaupungilla, heitellään kivillä, tuijotellaan,...
ap
Eli nuorempana sinun ei tarvinnut piitata toisten rajoista ja toiveista, koska muiret kumppanit eivät osanneet/kehdanneet pitää niistä kiinni? Ja nyt kun vanhemmat taasen osaavat estää sinua rikkomasta rajojaan "vaan tulemalla pussaamaan sattumanvaraista ihmistä", niin koet sen SINUA häiritseväksi asiaksi?
Käykö yhtään mielessä, että ehkä nuorempanakin ne toiset olisivat halunneet ottaa hitaammin ja tutustua ennen fyysistä päällekäymistäsi, mutta heillä ei vain ollut uskallusta tai keinoja torjua tuota ahdistavaa tyyliäsi?