NOLO ongelma!
Juttu on omastakin mielestäni nolo, mutta pakko päästä purkamaan jonnekin. Saa laittaa suoraa kommenttia, mutta jos löytyy jotain rakentaavakin " toiminta-ohjetta" niin hyvä.
Löysimme noin vuosi sitten pienen (alle 70 m2), mutta kivan kerrostalokolmion itsellemme ja muutimme sinne. Lapsi ei saanut enää hoitopaikkaa omalta alueeltamme (haimme kylläkin), mutta meidät ohjattiin viereisen asuinalueen päiväkotiin joka osoittautuikin kivaksi paikaksi.
Ongelma on se, että tuo viereisellä alueella asuaa Suomen rikkaimmat perheet (uutisten ja tilastojen mukaan). Päiväkodin lapsissa, esim. vaatetus se ei näy, mutta autot ja elämäntapa muuten " paljastaa asian" .
Ongelmaksi minulle alkaa muotoutumaan se että lapsi alkaa olla siinä iässä että saa kutsuja synttäreille ja vastavuoroisestihan se sitten kutsumme päiväkotikavereita myös tytön synttäreille.
Mutta minua nolottaa meidän asunto:(, joka kylläkin on ihan nätti kiva, mutta armottoman pieni kerrostalokämppä. Ja täälläpäin vain " köyhät" asuaa kerrostalossa, saati sitten noin pienissä neliöissä. Ehkpä olemme köyhiä (keskipalkkaisia), meillä ei ole varaa ostaa isompaa asuntoa kuin kauempaa, mutta viihdymme itse näissäkin neliöissä oikein hyvin.
Minulla ei ole tarvetta lähteä kilpailemaan ko perheiden kanssa, eikä siihen ole mahdollisuuttakaan (muilla isot (merenranta)-omakotitalot).
Toisaalta fakta on myös se että meille ei myös yksinkertaisesti mahdu paljon ihmisiä samaan aikaan, ja lapset on sen verran pieniä että myös äidit on kutsuttava paikalle.
Mutta jotekin haluaisin saada itseni tasapainoon näiden asioiden kanssa, sillä lapselleni nuo muutamat päiväkotikaverit ovat tärkeitä. lLapsellani on myös muita kavereita pk:n ulkopuolelta.
Olen jutustellut muutaman päiväkotilapsen äidin kanssa ja vaikka he ovatkin ihan " kivoja" niin huomaan että he kiinnittävät tietylllä tavalla huomion esim. autoomme (joka on jo vamhempaa mallia) tai siihen että asumme viereisellä alueella (ai te asuttekin SIELLÄ), joka sekin on periaatteessa ihan hyvämaineinen. Ja tämä on asia kyllä nyppii minua, raha näyttää olevan tärkeätä. Itselläni ja miehelläni on myös akat koulutus, joten emme " siinä mielessä ole yhtään huonompia" .
Olen jo ajatellut että haen lapselle päiväkotipaikkaa omalta alueeltamme, mutta paikan saaminen epätodennäköistä. Ja omasta mielestäni myös ristiriitaista koska syyni olisi ainoastaan " minun ongelmani" . Lapsi viihtyy nykyisessä päiväkodissa todella hyvin ja tykkää kavereistaa ja hoitotädeistä siellä.
PLIIS; kommentteja.
Kommentit (11)
Meilläkin koulussa oli sekä rikkaista että " tavallisista" perheistä lapsia, enkä muista, että raha olisi ollut mikään kiusaamisen aihe tai edes sellainen, mihin lapset olisivat kiinnittäneet huomiota.
Myös nykyisellä asuinalueellamme on sekaisin ns. kovan rahan (kalliita!) asuntoja sekä toistaalta kaupungin ja yleishyödyllisten rakennuttajien vuokra-asuntoja, enkä ole kokenut sitä ongelmana. Tosin välillä pihalla joku valittaa, kun perheessä on " vain" yksi auto, mutta en ole sen antanut häiritä. Myös päiväkodissa osalla lapsista on tosi hienon näköiset vaatteet, perheellä on hieno auto jne.
Lapset eivät varmasti tuossa iässä kiinnitä huomiota varallisuuteen, ja aikuiset taas ovat toivottavasti riittävän aikuisia. Ehkä olet myös itse ylitulkinnut muiden sanomisia tai tekemisiä.
lukiessa tuli mieleeni, etta olisitkohan hieman yliherkka asialle. Kuten itsekin myonsit niin ongelma on sinun ja ehkapa tulkitset jokaisen katseen tai sanan negatiivisesti. Toinenhan on voinut sanoa ihan vain puhtaasti yllattyyneena " ai te asutte siella" tarkoittaen sita, etta oletti teidan asuvan lahistolla kuten muutkin. Lapsille asia tuskin merkitsee mitaan ja aikuisille jos merkitsee, niin itse en ainakaan haluaisi ystavaksi ihmista, joka haluaa ensin tarkistaa pankkisaldoni. Kaikki me olemme samassa junassa, ja korkea palkka tai akateeminen koulutus ei tee meista sen parempaa isaa tai aitia.
Asumme ulkomailla, joten ei ole ehka suoraan verrannollista, mutta itse olen huomannut eraanlaista nurinkurisuutta perheen (oletetussa)varallisuudessa ja lapsissa. Tuntuu, etta ns rikkaiden vanhempien lapset kulkevat halpahallien verkkareissa ja pienempituloisilla on merkkituotteita. Sama patee lelujen maaraan.
En voi millään uskoa, että kenellekään fiksulle ihmiselle teidän pieni kerrastalokämppä tai vanhempi auto olisi jokin issue!? Ei se niin mene.
Suuren kämpän tai kalliita autoja omaavat ihmiset ei ajattele, että: " voi kun noilla ei ole" - tai ne, jotka ajattelee, on ihan pösilöitä. Ja jos on pösilö, niin siihen ei rahakaan auta! ;-)
Joten ole huoleti ja nosta omanarvontuntoasi, ettei se ole ongelma Sinullekaan!
Katselepa mainoksia, jos haluat lastenkutsut järjestää, niin ainakin Turussa on useita eri paikkoja, jossa on valmis ohjelma lastenkutsuille. Mäkkäri on tietty helppo paikka, mutta sitten esim. Aboa Vetus-museo, liikuntakerhot jne. Sillä pääsee siitä ongelmasta, ettei tarvii kutsua lapsia pieneen kerrostalokotiin. Rahaa kyllä tarvitaan noihin muihin paikkoihin.
Kesällä voi järjestää seikkailujuhlat lähimetsässä kummitätien ja setien, mummien ja ukkien avulla.
Ongelma voi muuten olla myös toisin päin. Meidän perheellä on kohtuullisen hyvät tulot, niin perhepäivähoitoon viedessä katselen aina vähän sillä silmällä, että ainakin lapsen vaatteet ovat tavalliset jne. Ettei hoitaja katso, että leveillään...
mutta, miten olis asukaspuisto, jos koet sen helpommaksi.
monet pitävät avoimessa päiväkodissa synttäreitä juuri tilaongelman takia.
Tuntuuhan se tietysti ikävältä, jos tunnet että muiden lasten vanhemmat katsovat teitä alaspäin asuntonne koon ja asuinalueen takia. Sellaisia ihmisiä on, eivätkä he useinkaan ole niitä onnellisimpia. Mutta ainakin minä muistan lapsuudesta, että vieraillessa toisten lasten kotona mieleen jäi enemmänkin kodissa vallitseva tunnelma kuin hienot tavarat ja tila. Ajattelen, että perhe, jolla on aikaa ja halua olla paljon yhdessä, on usein onnellinen. Pienessä asunnossa tämä toteutuu helpommin kuin monikerroksisessa lukaalissa, jossa kaikki ovat ties missä omissa puuhissaan. Luulen, että teillä on paljon sellaista, jota joku muu kadehtii. Tärkeintä on, että lapsesi on löytänyt mukavia kavereita ja viihtyy hoidossa. Ja voihan olla, että joidenkin vanhemmatkin ovat mukavia ja " ulkonäkö" vain pettää.
nehän voi aloittaa sitten, kun lapset voivat olla kylässä ilman vanhempiaan siinä 4-vuotiaana. Näin ei tarvitsisi sekä äitejä että lapsia kutsua ja tila riittää paremmin. Ja tilan pienuuden takia voitte järjestää jonkin hauskan jutun kuten eväsretken vilteille lattialle (inkkariteemakin käy). Yhdet tutut teki näin kun puolet kodista oli remontissa eikä ollut isoa pöytää.
4v synttärit edessä ja olin ajatellut ettei tarvitse viettää (samat syyt) mutta lapsi on jo kuukausia miettinyt ketä aikoo pyytää.
Toisaalta mua harmittaa semmonen kavereitten valikoiminen, mutta meille ei tosiaan mahdu koko päiväkoti, että saa nähdä mitä keksin. Intiaanileikki kuulosti hauskalta!
Hei,
Ymmärrän tilanteesi, mutta olen varma, että rohkeasti olemalla oma itsesi saat mukavia ystäviä itsellesi ja lapsellesi.
Onnittelu hoitopaikasta. Tuo on kyllä viimeinen ongelma mitä itse jaksaisin pohtia.
Kokemukseni mukaan " hyviltä " alueilta on erittäin vaikea saada kunnallista (?) hoitopaikkaa, koska asuntojen hintojen vuoksi esim perhepäivähoitoa ei ole tarjolla.
Ja toisaalta kaikkialla Helsingissä asuu myös yllättävän rikkaita. Joskus sitä vaatimattomammin, mitä rikkaampi on.
Saatat jonain päivänä lukea seinän takana asuvan kohteliaan ja mukavan naapurisi omaisuuksista lehdestä, etkä olisi ikinä asunnon tai ulkoisen olemuksen perusteella sellaista uskonut.
Ymmärrän miltä sinusta tuntuu, mutta olette varmasti hyviä vanhempia ja fiksua ihmisiä, joten turha rikkaampien edessä omaa elämäänsä on hävetä. Raha ei tuo ihmiselle muita ominaisuuksia kuin rahalla hankittua tavaraa, ja jos jonkun lapsen äiti teille tullessaan nyrpistelee, se on hänen, ei sinun ongelmasi. Minä säälin ihmisiä, jotka eivät arvosta muuta kuin rahaa ja tavaraa - onhan se kivaa omistaa kaikkea, mutta todelliset, tärkeät asiat ovat useimmille meille jotain muuta, kuten terveys ja hyvät ihmissuhteet! Ole reilusti ylpeä ja onnellinen omasta elämästänne ja kutsu " porhot" kylään:)