Olen epäonnistunut kasvattajana nuori ei pärjää koulussa

Tässä on mielenkiintoinen juttu, kuinka suuri merkitys on koululla ja näistäkn nelosen oppilaista on tullut ysiä ja kaseja. Ja ennen kun poissaoloja oli enemmän, kuin läsnäoloa, nyt on toisin. Haastattelu ja juttu Areenassa.

https://yle.fi/a/74-20016769

15v, kasiluokkalainen.

Semmonen 7,8 ka oppilas ollut. Tosi vähällä työnteolla.

No, tämä kuitenkin käy siellä koulussa. Alamäki alkoi joululoman jälkeen. Ensin alko tippua kutosia, nyt nelonen. Muka harjottelee, mutta ei sitten oikeasti tee kuitenkaan mitään. Lisäksi on tullut muutamia hölmöilystä johtuvia merkintöjä. Pitkään meni niin, että niitä ei tullut.

Tiedän kyllä että kun on rajummin ottanut isänsä kanssa yhteen, tulee koulusta jotain tämän jälkeen. Näin on ollut jo pidempään.

Kiitos lohduttavista sanoistanne.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tässä on mielenkiintoinen juttu, kuinka suuri merkitys on koululla ja näistäkn nelosen oppilaista on tullut ysiä ja kaseja. Ja ennen kun poissaoloja oli enemmän, kuin läsnäoloa, nyt on toisin. Haastattelu ja juttu Areenassa.

https://yle.fi/a/74-20016769

Kunpa olisikin tuommoinen ihminen joka opettaisi ja tekisi yhdessä ja saisi nuoren motivoitumaan. Vanhemmista kumpikaan ei siinä onnistu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä oot tehny nuoren koulumotivaation eteen? Etkai vaan uhkaillut, kiristänyt tms räyhännyt, sellaisessa tapauksessa nimittäin syyllisyydentunto on aiheellista

Tätä en kyllä ymmärrä. Meillä ainakaan ei teini tekisi mitään jos sitä ei uhkailisi, kiristäisi ja lahjoisi. Noilla opeilla on sentään selvinnyt jo lukion toisen luokan loppupuolelle.

Niin, yksilöitä kun ovat niin joillain voi toimia ja joillain sitten päinvastoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaan entäpä jos niitä kymppejä ei tuotaisi kotiin?

Ymmärrän minä sen, että ei teiniä koulunkäynti kiinnosta. Mutta kiinnostaisi edes sen verran että pääsisi jatko-opiskelemaan haluamaansa paikkaan.

Mies syyttää mua huonoksi äidiksi kun lapset ei menesty. En kuulema vaadi tarpeeksi. Enkä valvo tarpeeksi että läksyt tehty. Uskon tähän jo itsekkin.

Tästä tulee taas huutoa kaikille. Lapselle ja minulle, miten ollaan huonoja.

Et ole epäonnistunut. Itsekin olen samoin joskus miettinyt. Tosin mieheni ei ole koskaan syyllistänyt minua eikä itseään.

Olisiko nyt syynä miehesi käytös. Lapsi pärjää kyllä jos on pärjätäkseen.

Juu, isukki itse valvomaan sitten jos kuvittelee sen vaatimisen ja vahtimisen auttavan. Ei mamman tarvitse kaikkea itse duunata.

Hyvä että nuori sentään käy koulussa. Tuossa tilanteessa antaisin ehkä nuoren hakea omaa motivaatiota: kertoisin rauhassa mitä pidemmän päälle nelosista seuraa ja tarjoaisin apua, mutta nuori saisi päättää mitä tekee. Jos joutuu tuplaamaan kursseja ja opejen puhuttelemaksi, niin herääminen voi alkaa siitäkin. Mitta jos sinä otat vastuun ja rupeat kyttäämään ja patistamaan, oma halu ei löydy pitkään aikaan.

Minulla on kotona masentunut ja itsetuhoinen nuori, joka ei mene kouluun. Tässäkin tilanteessa on monien vaiheiden jälkeen päädytty siihen, että oma paranemismotivaatio on ainoa kestävä tie. Apua ja tukea on koko ajan tarjolla. Mutta rankkaa on vierestä katsella nuoren tyhmyyttä.