Miten selvitä puolison aiheuttamasta häpeästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myötähäpeästä selviää sillä, että pääsee omasta häpeästä eroon. Myötähäpeä tulee nimittäin siitä, kun seuraat jotain ihmistä, joka tekee sellaista, jota sinä häpeäisit, jos tekisit sitä itse. Miestä siis et voi korjata, mutta oman häpeäsi voit, minkä jälkeen pystyt hyväntuulisesti naurahtelemaan miehen möläytyksille, ehkä näkemään ne vähän söpöinäkin.

Hmm..mitä söpöä voi mitenkään oikeasti nähdä siinä, että toinen besserwisseröi asioista, joista ei tiedä mitään?

Alussa ajattelin, että se on miehen huumoria tai jotakin outoa live-elämän trollaamista, mutta ei se sitten ollut. Etenkin kun sitten joissakin tilanteissa varovasti sanoin (kahden, en nolannut muiden edessä), että minusta tuntuu että asia ei välttämättä ole noin ja että tarkistetaanpa asia yhdessä. Mies loukkaantui syvästi joka kerta ja koki tämän vain vihamielisenä huomautteluna ja tölvimisenä, että pidänkö häntä tyhmänä. T. Ei-Ap

Kuulostaa hieman tutulta. Mieheni perusteluja on että olen liian tosikko kun en ymmärrä että hyvä tarina on tärkeämpi kuin eksakti totuus tai että jos toisen puheenvuorossa on tauko, niin sitten hän voi alkaa puhua.

Voit halutessasi lieventää tilannetta korjaamalla nätisti noita suurpiirteisyyden tuomia vääriä tietoja oikeiksi, jos kerran ne tiedät. Siis tyyliin tarkoitat siis että... Ja jos olet porukassa, niin sinä voit sitten huomioida enemmän niitä joilta viedään suunvuoro.

Kotona sitten voi harrastaa tiukempaa kasvatusta Keinot vähän riippuvat mikä on miehen motiivi suoltaa tekstiä.  Huonoon muistiin vitamiineja, puutteelliseen tietoon opiskelemista, sitten hieman ärähtelyä, nolauksia ja ennen kaikkea huumoria höysteeksi.

Säälin takia ei kannata jäädä.

Ovatko miehen vai sinun kavereitasi?

Jos miehen, anna olla. Ovat luultavasti vielä miestäsikin tietämättömämpiä asioista, joten huijaus ei selviä kenellekään. Muussa tapauksessa olisivat jo ajat sitten kouluttaneet miehesi hiljaiseksi.

Jos ovat sinun kavereitasi, alat vaan ystävällisesti korjaamaan miestäsi joka kerta, kun puhuu läpiä päähänsä. Ei haittaa, jos nolostuu aluksi, itsehän itsestään dorkan teki alun perinkin.

Itse en jaksaisi seurustella tuollaisen ihmistyypin kanssa. Päteekö sinullekin kotona joka asiassa?

Vierailija kirjoitti:

Hän on besserwisser ja se on synnynnäinen ja krooninen sairaus johon ei ole lääkitystä. Myös herkästi tarttuva joten kannattaa pitää etäisyyttä 🤔 Yleinen myös tällä palstalla.

Tämä.

Besserwisseriys on ominaisuus, joka ei korreloi kovin hyvin henkilön tietotason / yleissivistyksen kanssa. Silloin, kun besserwisseriys osuu ihmiselle, joka ei oikeasti tiedä monestakaan asiasta juuri mitään, se on  sekä noloa että helkutin raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehen vai sinun kavereitasi?

Jos miehen, anna olla. Ovat luultavasti vielä miestäsikin tietämättömämpiä asioista, joten huijaus ei selviä kenellekään. Muussa tapauksessa olisivat jo ajat sitten kouluttaneet miehesi hiljaiseksi.

Jos ovat sinun kavereitasi, alat vaan ystävällisesti korjaamaan miestäsi joka kerta, kun puhuu läpiä päähänsä. Ei haittaa, jos nolostuu aluksi, itsehän itsestään dorkan teki alun perinkin.

Itse en jaksaisi seurustella tuollaisen ihmistyypin kanssa. Päteekö sinullekin kotona joka asiassa?

Yhteisiä kavereita ja esimerkiksi meidään molempien sukulaisia. Alan korjata, jospa siitä olisi hyötyä?

Mies pätee myös kotona ja olen alkanut jättää aina homman heti kesken ja sanoa, että tee sinä kun osaat paremmin. Näin on moni ruokalaji jäänyt kesken ja mies jotenkuten laittanut sen valmiiksi. Harmillisimpana on kesken iso neuletyö, kuvioneule miehelle. Mes ei osaa ollenkaan kutoa. AP

Kaikkea ei voi saada. Ihmiset eivät ole täydellisiä. - Minä olen tyytyväinen mieheeni, vaikka hänellä on taipumusta omituiseen käytökseen muiden läsnäollessa. Usein, kun astuimme ulko-ovesta ulos, mies alkoi "esittää" kuin jotain näytelmää. - Aikaa on kulunut ja esittäminen vähentynyt huomattavasti. Täysin se ei ole poistunut, mutta enää en piittaa, hoidan vain omat asiani. - Kannattaa punnita muita asioita, omia kriteereitä, esim. jos mies on hyvä isä ja rakastaja sekä juttelee kanssasi ilman pelleilyä, älä välitä hänen höpötyksistään julkisilla paikoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehen vai sinun kavereitasi?

Jos miehen, anna olla. Ovat luultavasti vielä miestäsikin tietämättömämpiä asioista, joten huijaus ei selviä kenellekään. Muussa tapauksessa olisivat jo ajat sitten kouluttaneet miehesi hiljaiseksi.

Jos ovat sinun kavereitasi, alat vaan ystävällisesti korjaamaan miestäsi joka kerta, kun puhuu läpiä päähänsä. Ei haittaa, jos nolostuu aluksi, itsehän itsestään dorkan teki alun perinkin.

Itse en jaksaisi seurustella tuollaisen ihmistyypin kanssa. Päteekö sinullekin kotona joka asiassa?

Yhteisiä kavereita ja esimerkiksi meidään molempien sukulaisia. Alan korjata, jospa siitä olisi hyötyä?

Mies pätee myös kotona ja olen alkanut jättää aina homman heti kesken ja sanoa, että tee sinä kun osaat paremmin. Näin on moni ruokalaji jäänyt kesken ja mies jotenkuten laittanut sen valmiiksi. Harmillisimpana on kesken iso neuletyö, kuvioneule miehelle. Mes ei osaa ollenkaan kutoa. AP

Oikein! Tuota jatkat sinnikkäästi, niin vaiva lievittyy ajan kanssa.

Tunnistan osittain tästä ilmiöstä myös parisuhteeni ja itseni, ja nimenomaan sen, että olen itse herkkä ja altis kokemaan häpeän tunnetta pienistäkin asioista. Aiemmin olen ollut epävarma ja ujo, ja vieläkin jännitän monia asioita, esim. esiintymistä ja saatan olla epävarma joissain sosiaalisissa tilanteissa. Viime vuosina olen kuitenkin saanut paljon itseluottamusta ja uskallan olla rohkeampi, enkä mieti mitä jokaisesta sanomisestani ajatellaan ja häpeän asioita paljon vähemmän. Tähän vaikuttaa moni asia, mutta yksi on mieheni, ja nimenomaan se, että hän aika rennosti kommentoi kaikkea eikä niin jaksa ajatella mitä muut ajattelevat. Hän on siis toki kohtelias eikä yhtään tyly tai ilkeä, mutta hän ei ole niin herkkä sille, mitä muut ajattelevat eikä hän koe häpeää niin helposti, joten olen ihan tietoisesti yrittänyt häneltä opetella samaa, enkä ylianalysoi joka kommenttia tai sanomista.

Käytännössä, jos olen vaikka aiemmin hävennyt jotain miehen sanomista tai vaikka päälle puhumista tms. vaikka kavereideni tai vanhempieni seurassa, niin olenkin alkanut itse konkreettisesti kokeilemaan samaa tyyliä esim. hänen kavereiden kanssa tai appivanhempien kanssa ja alkanut vaan olemaan ja puhumaan rennommin. Ja se on ollut hyvä asia. Olen ollut aiemmin liiankin tarkka ja analyyttinen ja herkkä häpeämään, mutta pikkuhiljaa tajunnut, että jos vaikkapa keskustellaan ja vietetään aikaa useita tunteja, niin siinä väkisinkin on joku kommentti vähän tyhmä tai tulee sanottua jotain mikä ei ollut ihan loppuun asti mietittyä. Ja mitä sitten? Ei mitään, eteen päin vaan positiivisella mielellä.

Tottakai se, että loukkaa toista tai sanoo oikeasti ikävästi tai esim. nolaa puolison toisten edessä, niin tällaisiin tulee tietenkin suhtautua vakavasti, mutta tässä on myös pohdinnan paikka, että entä jos itse suhtautuisikin vaan vähän rennommin asioihin. Se voi olla vaikeaa, ja itsellänikään muutos ei ole ollut suoraviivainen ja välillä edelleen häpeän omia tai miehen sanomisia, mutta osaan jo ottaa paljon rennommin, ja ennen kaikkea olla jotenkin rohkeampi, avoimempi ja reippaampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehen vai sinun kavereitasi?

Jos miehen, anna olla. Ovat luultavasti vielä miestäsikin tietämättömämpiä asioista, joten huijaus ei selviä kenellekään. Muussa tapauksessa olisivat jo ajat sitten kouluttaneet miehesi hiljaiseksi.

Jos ovat sinun kavereitasi, alat vaan ystävällisesti korjaamaan miestäsi joka kerta, kun puhuu läpiä päähänsä. Ei haittaa, jos nolostuu aluksi, itsehän itsestään dorkan teki alun perinkin.

Itse en jaksaisi seurustella tuollaisen ihmistyypin kanssa. Päteekö sinullekin kotona joka asiassa?

Yhteisiä kavereita ja esimerkiksi meidään molempien sukulaisia. Alan korjata, jospa siitä olisi hyötyä?

Mies pätee myös kotona ja olen alkanut jättää aina homman heti kesken ja sanoa, että tee sinä kun osaat paremmin. Näin on moni ruokalaji jäänyt kesken ja mies jotenkuten laittanut sen valmiiksi. Harmillisimpana on kesken iso neuletyö, kuvioneule miehelle. Mes ei osaa ollenkaan kutoa. AP

Älä jätä kesken vaan sano mieluummin että otetaanko kisa tai lyödäänkö vetoa, teette siis molemmat samaa omilla tavoillanne. Sitten vaan panokset kohdilleen tilanteesta riippuen. Näin voit saada hierontaa, ravintolaillallisia, siivouksia yms. ja hyvässä lykyssä miehesikin ottaa opikseen ja parantaa tapojaan.

Miksi te olette yhdessä?

Et hyväksy puolisoasi sellaisena kuin hän on ja etsit ratkaisua hänestä. Siis siitä kuinka hänen tulisi muuttua sinulle mieluisemmaksi.

Mitäpä jos menisit jonkinlaiseen terapiaan tms? Ihan itsesi takia.

Ymmärrätkö ettei tuollainen parisuhde tee hyvää kummallekaan?

Häpeät miestäsi, luuletko ettei hän huomaa?

Luuletko että märinä hänen käytöksestään auttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko miehen vai sinun kavereitasi?

Jos miehen, anna olla. Ovat luultavasti vielä miestäsikin tietämättömämpiä asioista, joten huijaus ei selviä kenellekään. Muussa tapauksessa olisivat jo ajat sitten kouluttaneet miehesi hiljaiseksi.

Jos ovat sinun kavereitasi, alat vaan ystävällisesti korjaamaan miestäsi joka kerta, kun puhuu läpiä päähänsä. Ei haittaa, jos nolostuu aluksi, itsehän itsestään dorkan teki alun perinkin.

Itse en jaksaisi seurustella tuollaisen ihmistyypin kanssa. Päteekö sinullekin kotona joka asiassa?

Yhteisiä kavereita ja esimerkiksi meidään molempien sukulaisia. Alan korjata, jospa siitä olisi hyötyä?

Mies pätee myös kotona ja olen alkanut jättää aina homman heti kesken ja sanoa, että tee sinä kun osaat paremmin. Näin on moni ruokalaji jäänyt kesken ja mies jotenkuten laittanut sen valmiiksi. Harmillisimpana on kesken iso neuletyö, kuvioneule miehelle. Mes ei osaa ollenkaan kutoa. AP

Miksi et pidä puoliasi ja sano, että menee metsään siitä arvostelemasta ja antaa sinun tehdä rauhassa. Minä kyllä siirtäisin miehen pysyvästi ulos, koko elämästäni. Kaipaatko ihan oikeasti tuollaista?

Miksi ihmeessä puolisoaan ei saisi koskaan hävetä, jos kerta käyttäytyy nolosti? Luuletteko, että puolisonne on käytöksestänne, ulkonäöstänne, pukeutumisestanne tai harrastuksistanne aina pakahtuvan ylpeitä? Vähän ilkeästi kirjoitettu, mutta mielestäni on myös kohtuutonta vaatia etteikö puolisonsa jotain piirrettä saisi hävetä. Jos koko ukko/akka herättää lähinnä myötähäpeää, se on eri kuin nolostua satunnaisesti puolison homssuisesta pukeutumisesta tai varomattomista möläytyksistä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, ja harva meistä suhtautuu puolison vikoihin vain ihaillen.

Vierailija kirjoitti:

Vastaus löytyy ensimmäisestä lauseestasi: "Vaikka kuinka muistutan itselleni, että olemme kaksi eri henkilöä häpeän aina miehen möläytyksiä muiden seurassa."

Oma puolisoni on todellinen möläyttelijä ja yleensä asioista päin vastaista mieltä (minä avoin kaikille ihmisille, hän suorastaan transfoobikko yms.), mutta muistutan itseäni, että olemme kaksi eri henkilöä ja hän on möläytyksistään velkaa vain itselleen.

Tässä on vain sellainen ongelma, että jos möläytykset ja päälle huutaminen on ihan todellista, niin saattaa olla että pikku hiljaa pariskunnan kaveripiirit eivät enää halua miestä yhteisiin illanviettoihin ja muihin menoihin mölisemään. Tästä saattaa seurata, että kiusallisten tilanteiden välttämiseksi, kaverit eivät kutsu myöskään ap:ta.  Myös tuo asia, että mies esittää tietävänsä ja osaavansa jotain, mitä ei kuitenkaan osaa, saattaa herättää pahaa verta. "Tottakai tulen teille laittamaan uudet laatat kylpyhuoneeseen" ja sitten tämä ei koskaan toteudu. Arvaan, että se joka on  laskenut miehen lupauksen varaan, ei tykkää hyvää. Itsekin tunnen muutaman näitä lupailijoita ja tietäjiä. Yleensä heillä on se sen sata parasta kaveria. Ja kun yhteen suuntaan kumarretaan, niin toiseen pyllistetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus löytyy ensimmäisestä lauseestasi: "Vaikka kuinka muistutan itselleni, että olemme kaksi eri henkilöä häpeän aina miehen möläytyksiä muiden seurassa."

Oma puolisoni on todellinen möläyttelijä ja yleensä asioista päin vastaista mieltä (minä avoin kaikille ihmisille, hän suorastaan transfoobikko yms.), mutta muistutan itseäni, että olemme kaksi eri henkilöä ja hän on möläytyksistään velkaa vain itselleen.

Tässä on vain sellainen ongelma, että jos möläytykset ja päälle huutaminen on ihan todellista, niin saattaa olla että pikku hiljaa pariskunnan kaveripiirit eivät enää halua miestä yhteisiin illanviettoihin ja muihin menoihin mölisemään. Tästä saattaa seurata, että kiusallisten tilanteiden välttämiseksi, kaverit eivät kutsu myöskään ap:ta.  Myös tuo asia, että mies esittää tietävänsä ja osaavansa jotain, mitä ei kuitenkaan osaa, saattaa herättää pahaa verta. "Tottakai tulen teille laittamaan uudet laatat kylpyhuoneeseen" ja sitten tämä ei koskaan toteudu. Arvaan, että se joka on  laskenut miehen lupauksen varaan, ei tykkää hyvää. Itsekin tunnen muutaman näitä lupailijoita ja tietäjiä. Yleensä heillä on se sen sata parasta kaveria. Ja kun yhteen suuntaan kumarretaan, niin toiseen pyllistetään.

Minusta ennemmin puoliso päättää mennä useammin yksin jos aistii etteivät kaverit pidä miehestä. Nämä on hienovaraisia asioita aistia ja tehdä johtopäätökset mutta mielestäni pitäisi itse jotenkin ratkaista tuo ennen kuin kaverit joutuvat tekemään päätöstä olla kutsumatta kumpaakaan. Pidän aika epätodennäköisenä että kaverit lopettaisivat myös ap:n pyytämisen yhteisiin juttuihin mutta jos niin olisi niin silloin on jo ns tosi kyseessä ja kaverit ei vain voi sietää miestä, ja hyvä ap:n ottaa itse tilanne haltuun. Alkaa vaan osallistua ilman miestä tekemättä numeroa. Jos joku kysyy, niin mies on sukulaisilla, töissä, kaverilla, leffassa, keikalla, sairaana jne.

Miksi valitsit moukkamaisesti käyttäytyvän miehen?