Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei ihastumisrakkaudelle ja oikealle rakkaudelle ole keksitty eri sanoja
06.02.2023 |
Minusta naiswn ja miehen välinen seksuaalinen tunnetila, ei ole mitään rakkautta nähnytkään. Parhaimmillaan se voi kehittyä ystävyydeksi, kun himo loppuu, eikä se rakkautta ole.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lähimmäisenrakkautta. Se on tarkemmin sanottuna ennen muuta myötätuntoa.
On kiintymystä ystäviin ym. ja eläinrakkautta.
Miehen ja naisen välistä "rakkautta" ei ole. Se on pelkkää itsekkyyttä jossa ei ole myötätuntoa.
Se on pelkkä biologinen vietti.
Surullista luettavaa. Kyllä itsellä on parisuhderakkauteen (joka alkoi voimakkaasta ihastumisesta) kuuluu myös myötätuntoa, välittämistä, kunnioitusta, ennen kaikkea halua olla toiselle hyvä. Ja tätä olen saanut itsekin, jo vuosia.
En ymmärrä mitä surullista tuossa oli. Tarkkanäköisenä ja loogisena lapsena tiesin jo, ettei rakkautta ole. Minä vain näin sen ihmisistä. Minkä sille mahtaa kun näkee niin terävästi?
Koska mitään kuvitelmia eikä odotuksia ole, miten voi edes surra sellaista, mitä ei ole?
Ja jos rakkautta olisi, ei olisi niin paljon avioeroja. Avioerojen määrä jo todistaa, että kyse on jostain muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lähimmäisenrakkautta. Se on tarkemmin sanottuna ennen muuta myötätuntoa.
On kiintymystä ystäviin ym. ja eläinrakkautta.
Miehen ja naisen välistä "rakkautta" ei ole. Se on pelkkää itsekkyyttä jossa ei ole myötätuntoa.
Se on pelkkä biologinen vietti.
Surullista luettavaa. Kyllä itsellä on parisuhderakkauteen (joka alkoi voimakkaasta ihastumisesta) kuuluu myös myötätuntoa, välittämistä, kunnioitusta, ennen kaikkea halua olla toiselle hyvä. Ja tätä olen saanut itsekin, jo vuosia.
En ymmärrä mitä surullista tuossa oli. Tarkkanäköisenä ja loogisena lapsena tiesin jo, ettei rakkautta ole. Minä vain näin sen ihmisistä. Minkä sille mahtaa kun näkee niin terävästi?
Koska mitään kuvitelmia eikä odotuksia ole, miten voi edes surra sellaista, mitä ei ole?
Ja jos rakkautta olisi, ei olisi niin paljon avioeroja. Avioerojen määrä jo todistaa, että kyse on jostain muusta.
Niin, siis minä en ole ap, toisin sanoen tämä on tarkennus. Ilmeisesti ap ajattelee, että rakkautta on.
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Ei, se ihastuminen on siellä pohjalla ja kun parisuhteessa on vaikeaa, siihen tunteeseen voi palata ja muistaa miksi on yhdessä. Kun sitä tunnetta ei alunperinkään ole, on paljon vaikeampi kriisissä perustella itselleen miksi siihen jäisi. Koko hommalla ei alunperinkään ole mitään perustusta. Vielä vaikeammaksi se tulee siinä vaiheessa kun nuo tunteet herääkin jotain toista kohtaan ja huomaa että ai tällaistakin voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Sanoo ne joilla ei ole tunteita kumppaniaan kohtaan ja joita pelottaa että sellaistakin olisi voinut ehkä tässä elämässä kokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Sanoo ne joilla ei ole tunteita kumppaniaan kohtaan ja joita pelottaa että sellaistakin olisi voinut ehkä tässä elämässä kokea.
Kannatan aivan ehdottomasti järkiavioliittoa molemmin puolin. Jos jotain positiivista tulee sen päälle, se on aina positiivinen yllätys.
Elämässä kannattaa aina etukäteen punnita riskit huolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Sanoo ne joilla ei ole tunteita kumppaniaan kohtaan ja joita pelottaa että sellaistakin olisi voinut ehkä tässä elämässä kokea.
Kannatan aivan ehdottomasti järkiavioliittoa molemmin puolin. Jos jotain positiivista tulee sen päälle, se on aina positiivinen yllätys.
Elämässä kannattaa aina etukäteen punnita riskit huolella.
Minä taas en näe mitään syytä aloittaa parisuhdetta ollenkaan ilman tunteita. Yksinkin on ihan tarpeeksi järkevää.
Tällainen sivuhuomautus joka hymyilyttää vähän itseänikin. Tämä on asia jota olen aina ihmetellyt.
Miehillä ei ole tunteita, on vain biologinen vietti.
Mutta miehet ovat keksineet luultavasti kaikki rakkausbiisien sanat. Runoilleet varsin kaunopuheisesti.
Kyllä pitää olla lahjakkaita huijareita. Osaako joku selittää miten joku pystyy tuollaiseen? Pitää varmaan nauttia paljon viinaa ennen kuin pystyy eläytymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Sanoo ne joilla ei ole tunteita kumppaniaan kohtaan ja joita pelottaa että sellaistakin olisi voinut ehkä tässä elämässä kokea.
Kannatan aivan ehdottomasti järkiavioliittoa molemmin puolin. Jos jotain positiivista tulee sen päälle, se on aina positiivinen yllätys.
Elämässä kannattaa aina etukäteen punnita riskit huolella.
Minä taas en näe mitään syytä aloittaa parisuhdetta ollenkaan ilman tunteita. Yksinkin on ihan tarpeeksi järkevää.
Mutta on käytännöllisempää, jos on kaksi. Minusta on järkevämpää elää hyvän kaverin kanssa.
Siis hyväntahtoisen, ei pahan kaverin kanssa. On hauskempaa, jos on seurana huumorintajuinen kaveri. Siinä on järkeä. Ylipäätään elämä on kevyempää ja hauskempaa niin. Miksi se ei riitä ihmisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Sanoo ne joilla ei ole tunteita kumppaniaan kohtaan ja joita pelottaa että sellaistakin olisi voinut ehkä tässä elämässä kokea.
Kannatan aivan ehdottomasti järkiavioliittoa molemmin puolin. Jos jotain positiivista tulee sen päälle, se on aina positiivinen yllätys.
Elämässä kannattaa aina etukäteen punnita riskit huolella.
Minä taas en näe mitään syytä aloittaa parisuhdetta ollenkaan ilman tunteita. Yksinkin on ihan tarpeeksi järkevää.
Mutta on käytännöllisempää, jos on kaksi. Minusta on järkevämpää elää hyvän kaverin kanssa.
Siis hyväntahtoisen, ei pahan kaverin kanssa. On hauskempaa, jos on seurana huumorintajuinen kaveri. Siinä on järkeä. Ylipäätään elämä on kevyempää ja hauskempaa niin. Miksi se ei riitä ihmisille?
Ei vaan kannata. Jossain vaiheessa jonpi kumpi ihastuu ja se järkiliitto alkaa vaikuttaa järjettömältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma järkiliittonihan loppui noin. Mies rakastui toiseen. Siinä vaiheessa se muuten vasta kitkerältä ja katkeralta tuntuu, kun itselle on parikymmentä vuotta tolkuttanut että ei sillä ole väliä, en niin olisi halunnutkaan mitään suurta rakkautta ja tämä riittää hyvin ja sitten se toinen saakelin selkärangaton saa kokea sen. Ja saa sen rakkauden JA kaiken sen hyvän järkevän mitä parisuhteeseen kuuluu. Ja itse mietit että minkä hel v. takia tuhlasin tuohon ihmiseen parhaat vuodet. Oliko järkeä. Noup. Sitoutumuksen asteen tietää vain itsestään jos siitäkään, joten ei vaan kannata olettaa että se pliisu meno riittää toisellekkin vaikka se itselle olisi riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ihastumisvaihe kestää noin 6-24kk suurinpiirtein. Yleisemmin suurin osa näistä parisuhteista kaatuu nimenomaan sen ihastumisen loppumisen myötä.
Rakkaus alkaa vasta tuon jälkeen.
Rakkaus on tahtotila, ei tunne.
Vihkivalassakaan ei kysytä, tahdotko tuntea jotain tunnetta loppuelämäsi?
Siinähän kysytään, että tahdotko rakastaa. Eli tahdotko säilyttää tämän tahtotilan?
Näin on kun ajatellaan loogisesti. Ei epäloogiselle pohjalle voi rakentaa esim. avioliittoa. Järjen käyttäminen on suotavaa.
Rakkaus ei ole tahtotila, se tahtotila on vain omaa itsekkyyttä ja loogista laskelmointia. Eli halutaan perhe, puoliso ja elämän turvalliset kulissit. Sitten kun on ne saanut, niin usein tulee se tyhjyys, kriisit ja ero, koska perusti kaiken sille itsekkäälle tahdolle. Kaiken pointti on se, että ihminen osaisi rakastaa itseään, ettei tarvi muita tahtonsa alaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niille omat sanat. Ihastuminen ja rakastuminen.
Tästä samaa mieltä, ja muistaen, ihastuminen, hullaantuminen, voi olla todella vahva tunne.
Mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Toki rakkaus parhaimmillaan alkaa hullaantumisesta.
Nää on ihan samaa paakaa, ihastuminen ja rakastuminen. Eivät liity rakkauteen mitenkään, vaan pyrkimyksestä paritteluun.
Miksi irrotat toisistaan rakkauden ja sukupuoliyhteyden, rakastelun? Oletko jotenkin rikki? Oletko koskaan harrastanut seksiä ihmisen kanssa, johon olet ollut rakastunut? Kokeile, saatat yllättyä.
Lisäksi: se seuraus parittelusta, eli lapsi, on mitä suuremmin rakkautta.
Onko näin? No tuosta näkökulmasta katsottuna aika paljon rakkautta kaavitaan naisten kohduista biojätteeseen eri klinikoilla ympäri maan. / Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan niille omat sanat. Ihastuminen ja rakastuminen.
Tästä samaa mieltä, ja muistaen, ihastuminen, hullaantuminen, voi olla todella vahva tunne.
Mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Toki rakkaus parhaimmillaan alkaa hullaantumisesta.
Nää on ihan samaa paakaa, ihastuminen ja rakastuminen. Eivät liity rakkauteen mitenkään, vaan pyrkimyksestä paritteluun.
Miksi irrotat toisistaan rakkauden ja sukupuoliyhteyden, rakastelun? Oletko jotenkin rikki? Oletko koskaan harrastanut seksiä ihmisen kanssa, johon olet ollut rakastunut? Kokeile, saatat yllättyä.
Lisäksi: se seuraus parittelusta, eli lapsi, on mitä suuremmin rakkautta.
Onko näin? No tuosta näkökulmasta katsottuna aika paljon rakkautta kaavitaan naisten kohduista biojätteeseen eri klinikoilla ympäri maan. / Eri
Toisaalta sen rakkauden hedelmän voi nykyään saada ilman paritteluakin klinikalla...
Alue: Aihe vapaa
Samaa ajattelin kuin kommentoija 40 että ap (ilmeisesti kaikki kyyniset kommentit ovat myös hänen) on tullut satutetuksi ja on todella pettynyt ja rikkinäinen ihminen miehen ja naisen välisen rakkauden suhteen.
Todella toivon että jos näin on pääsisit tuosta tavalla tai toisella yli ja saisit kokea aitoa yhteyttä ja iloa suhteessa toiseen, ihastumista ja kestävää rakkautta.