Lapsi tuli itkuisena isän luota takaisin kotiin
Näin silmistä että hän oli itkenyt ennen kotiin tulemista ja kuulin että hän jatkoi itkemistä omassa huoneessaan, mutta hän ei halunnut puhua. Pari viikkoa sitten hän tuli myös itkuisena kotiin eikä meinannut millään rauhoittua. Siitäkään ei suostunut heti puhumaan, mutta sittemmin sanoi että oli kipeä olo. Eksän mukaan poika ei ole itkenyt siellä ollenkaan. Kumma kun kuitenkin tulee itkuisena kotiin. Tyttökin oli isällä mutta hän tuli iloisena kotiin.
Kommentit (62)
Onko poika siis 11 .v vai 8.v . ?
Vierailija kirjoitti:
Luulen että on haikeana kun ei näe isää taas hetkeen .
Tämä. Luulen, että pojalla tulee ikävä isää. Siirtymätilanne haastava.
Onko poikasi aina ollut itkuherkkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heti oletetaan, että isän luona ollut vaikeaa? Entä jos onkin päin vastoin ja poika haluaisi olla enemmän isän kanssa?
Miettikää te mitä haluatte, mutta mä tiedän että pojalla ja eksällä on ollut paljon riitoja. Poika on mulle itse kertonut että isä huutaa hänelle. Ja ne parin viikon takaiset kilarit heti kun ovi meni kiinni oli jotain todella surkeaa. Ihan kuin hän olisi pidätellyt koko matkan valtavan suurta tunnekuohua ja kotiin päästessä se kaikki pääsi ulos. En mä tiedä ehkä vain ylireagoin ja mietin asiaa liikaa omien kokemusten kautta. Mua kohtaan eksä ei osannut olla reilu. Toivottavasti lapsiani kohtaan asia on eri. AP
Iskä kohtelee siskoa eri tavalla ja se tuntuu pahalta?
Ja vaihtoehtonahan ei tietenkään voi olla se, että lapsi itkee, koska tulee ikävä isää?
Vierailija kirjoitti:
Onko poika siis 11 .v vai 8.v . ?
11. AP
Onko pojalla isän luona ollessaan kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Onko poikasi aina ollut itkuherkkä?
Ei mielestäni erityisemmin. AP
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Yritä nyt selvittää, mitä on tapahtunut. Voisiko sisko kertoa , mikä veljeä vaivaa?
Tai jos pojalla on vaan niin kova ikävä isää?
Ei tyttö tiennyt. Sanoo että heillä oli kivaa ja kertoi mitä tekivät isän kanssa. Poika on joskus kertonut siitä, että iskä huutaa aina, mutta tyttö ei puhu sellaisesta. Musta tuntuu että pojalla ja isällä on ollut taas jotain riitaa, mutta voikai ikvä siltikin olla mahdollinen. AP
Itkee teidän hajonnutta perhettä.
Jos se on itkenyt autossa hiljaa niin että iskä ei ole huomannut. Ei isä välttämättä valehtele.
Ei ole normaalia riidellä tuon ikäisten lasten kanssa jatkuvasti. Kaikkein helpointa ikää. Ja sovun säilyminen on vanhempien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heti oletetaan, että isän luona ollut vaikeaa? Entä jos onkin päin vastoin ja poika haluaisi olla enemmän isän kanssa?
Miettikää te mitä haluatte, mutta mä tiedän että pojalla ja eksällä on ollut paljon riitoja. Poika on mulle itse kertonut että isä huutaa hänelle. Ja ne parin viikon takaiset kilarit heti kun ovi meni kiinni oli jotain todella surkeaa. Ihan kuin hän olisi pidätellyt koko matkan valtavan suurta tunnekuohua ja kotiin päästessä se kaikki pääsi ulos. En mä tiedä ehkä vain ylireagoin ja mietin asiaa liikaa omien kokemusten kautta. Mua kohtaan eksä ei osannut olla reilu. Toivottavasti lapsiani kohtaan asia on eri. AP
Iskä kohtelee lapsia eri tavalla. Ehkä on vaativampi ja tylympi poikaa kohtaan.
Jos teidän eronkin takana on lasten isän epäreilua käytöstä, niin varmaan itsekin tiedät ap, että on hyvin mahdollista, että isä on epäreilu siellä lapsille nyt, kun ei sua voi enää kyykyttää. Nää eronneet viikonloppuisät harvemmin on niitä vuoden isejä (näkee lapsiaan vain joka toisena viikonloppuna, tuokin nähnyt viimeksi 2vko sitten ilmeisesti).
Koita saada lapsi tai molemmat puhumaan, että mitä siellä nyt tapahtuu. Älä anna periksi, jos ei heti suostu, vaan sanot, että asia selvitetään nyt. Riippuen teidän väleistä, toki isääkin voi vähän kovistella asiasta.
Kyllä 11-vuotiaalta voi jo kysyä suoraan, mikä itkettää. Eikä mitenkään kuulustelevasti, vaan lempeään ja ikään kuin "hyvää tarkoittavaan" sävyyn. Ja siskon näkemystäkin asiasta voisi ehkä kysyä.
Muistan kyllä miten noloa/häpeällistä itkeminen oli sen ikäisenä poikana, ihan siitä riippumatta mistä se aiheutui. Mutta näin aikuisena osaisin kyllä arvostaa sitä että vanhemmat olisivat olleet siitä ja sen syistä enemmän kiinnostuneita kuin olivat. Eivät olleet valitettavasti mitään tunnetaitojen mestareita kumpikaan, kuten ei moni muukaan siinä 80-90-luvun maailmassa.
Itkee ikäväänsä, koska piti palata isän luota sinun luoksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi heti oletetaan, että isän luona ollut vaikeaa? Entä jos onkin päin vastoin ja poika haluaisi olla enemmän isän kanssa?
Miettikää te mitä haluatte, mutta mä tiedän että pojalla ja eksällä on ollut paljon riitoja. Poika on mulle itse kertonut että isä huutaa hänelle. Ja ne parin viikon takaiset kilarit heti kun ovi meni kiinni oli jotain todella surkeaa. Ihan kuin hän olisi pidätellyt koko matkan valtavan suurta tunnekuohua ja kotiin päästessä se kaikki pääsi ulos. En mä tiedä ehkä vain ylireagoin ja mietin asiaa liikaa omien kokemusten kautta. Mua kohtaan eksä ei osannut olla reilu. Toivottavasti lapsiani kohtaan asia on eri. AP
Tuon ikäisen lapsen kanssa paljon riitoja ja tuon ikäiselle lapselle huutamista. Huh huh. Tyhmä kysymys mutta onhan poika siis tämän eksäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia riidellä tuon ikäisten lasten kanssa jatkuvasti. Kaikkein helpointa ikää. Ja sovun säilyminen on vanhempien vastuulla.
Minulla alkoi esiteinivaihe 11-vuotiaana poikana nimenomaan tunnereaktioiden voimistumisena ja myrskyyntymisenä, ja kävin sen ikään kuin "ajoissa alta pois", niin että varhaisteininä aloin jo palautua siihen "helpon iän" helppouteen takaisin. Ihan hyvin voi kuvailtu tapaus liittyä tähänkin, tai sitten ei.
Raukka. Toivottavasti saatte asian selvitettyä. Millä tavalla eksäsi oli epäreilu sinua kohtaan?
Jep. Hänellä on ikävä isää ja siksi paha mieli. Ehkä hänellä on ollut äitiäkin ikävä ja se purkautuu itkuna kun näkee taas. Onko lapset kauan isän luona?