Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äitiä ahdistaa abin laiskottelu
05.02.2023 |
Abeilla on nyt juuri nyt menossa tärkeät kuukaudet tulevaisuutta ajatellen. Nyt voi vielä valmistautua ylppäreihin ja mahdollisesti vaikuttaa siihen, saako syksyllä opiskelupaikan. Nyt myös haetaan töitä kesälle ja saadaan rahaa kotoa pois muuttoa varten. Näin ajattelen minä, keski-ikäinen äiti.
Oma lapsi (ja kuulemma kaikki muutkin) nauttii nyt alkaneesta lomasta. Koulu on ohi ja nyt voi lepäillä, juhlia ja matkustella. Ehtiihän sitä myöhemminkin lukea ja hakea niitä töitä. Vaikka syksyllä.
Ihan kauhean ahdistavaa vanhemmalle. Pelkään, että parin kk jälkeen tai viimeistään syksyllä ollaan mitä minä sanoin -tilanteessa. Just lehdessä oli joku asiantuntijan haastattelu, jossa sanottiin, että 18 v aivon on vielä kaman kehittymättömät. Nopeat palkkiot ylittävät pitkäaikaisemmat palkkiot (joku dopamiinijuttu) ja käskettiin rajoittamaan nuorten nopeaa palkkion tavoittelua. Toisaalta hankala 18 vuotiasta on pakottakaan.
Kyllä on rankkaa, äidille.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitihän voi tehdä ahdistukselleen jotain. Älä ahdista lastasi enää yhtään enempää omalla oireilullasi, hänellä on muutenkin rankka elämänvaihe meneillään. Ylppäreihin kertaamisella on vaikutusta lähinnä, jos on lorvinut läpi lukion. Itse opiskelin kurssit kunnolla enkä lukenut kirjoituksiin kuin edellisenä iltana: rivi LEEEEMC, joissa joukossa mm. matikka, biologia ja kemia.
Ai että, miten monta Laudaturia olisitkaan voinut saada vähäiselläkin lisälukemisella.
Olisko ne laudaturit olleet sen vaivan arvoisia?
Kyllä ne olisivat olleet sen pienen lisävaivan arvoisia, että olisit lukenut vaikka pari kolme tuntia päivässä.
Miten niin olisi? E riitti opiskelupaikkaan ilman pääsykokeita ja sen jälkeen ei kukaan ole ylioppilastodistusta kysellyt. Kerro nyt ihan omin sanoin että mitä minä niillä laudatureilla olisin tehnyt vaikka ne olisi vaatineet vain minuutin lisävaivan?
Noh, olisit saanut mukavan kokemuksen vielä isommasta onnistumisesta ja ahkeruudesta. :)
Ei vaan no, kokemuksesta vaan haluan sanoa, etteivät ainoat vaihtoehdot ole lukea stressaantuneena perse ruvella tai ottaa rennosti. Ihan TOSI rennosti ehtii ottaa lukuloman, jos lukee pari kolme tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettajana huomannut ilmiön. Aika oppituntien päättymisen ja ylioppilaskokeiden välillä on nimeltään lukuloma ja tarkoitettu nimensä mukaisesti ylioppilaskokeisiin kertaamiseen. Nykyään, kun korkeakouluihin haetaan ylioppilastodistuksella, ei ole tarvetta opiskella pääsykokeisiin ylioppilaskokeiden jälkeen. Ylioppilaskokeiden ja kesätyön välille jää kaksi kuukautta aikaa lomailla. Siinä kohtaa se loma on oikeasti ansaittu: lomaillaan kokeiden jälkeen eikä ennen. Tästä huolimatta lukuloman pitäminen löhölomana on yleistynyt. Ei malteta odottaa muutamaa viikkoa. Ilmiötä ruokkii ylioppilaskokeiden vapaa uusimisoikeus. Kokeisiin mennään ajatuksella, että voihan huonosti menneen kokeen aina uusia. Tämä on huonoimpia urani aikana tehtyjä ylioppilaskoeuudistuksia. Vapaa uusimisoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kokeeseen panosteta täysillä. Arvosana kuitenkaan harvoin nousee uusintakerralla. Mitä pidempi aika on oppitunneista, sitä enemmän ehtii asioita unohtua, ja jos vaikkapa on kesätöissä tai työskentelee välivuoden aikana, ei aikaa kertaamiseen ole.
Mitä lukion opettaja tällä sivustolla tekee? Vai oletko entinen opetaja? Lulisi sinulla aktivinen elämä ja opettajista edes ystäviä?Lulisi olet ihan muilla sivustolilla omalla nimellä? Etkä nimetömänä tällä mielipiteitä kertomassa.
Mitä ihmettä? Kai opettaja nyt voi vapaa-aikanaan kirjoitella nettipalstoilla siinä, missä kuka tahansa muukin. Osallistun mielelläni viestiketjuihin, jotka liittyvät työhöni, ihan niin kuin kaikkien muidenkin töiden tekijät palstalla osallistuvat omaan elämäänsä ja ammattiinsa liittyviin keskusteluihin. Tämä ei myöskään poissulje sitä, ettenkö keskustelisi samoista kysymyksistä kollegoiden kanssa muissa yhteyksissä tai antaisi aiheesta haastatteluja omalla nimellä.
Ehtii sitä myöhemminkin kyllä. Itse kävin kymmenen vuoden tauon jälkeen kirjoittamassa kemian, fysiikan ja biologian sekä korottamassa pitkän matiikan B->M. Ja näiden avulla pääsin sitten yliopistoon ilman että olisi tarvinnut osallistua pääsykokeeseen. Toki siihen en kannusta että kymmenen vuotta vain lorvii, kyllä se kannattaa käyttää jollain tavalla hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion opettajana huomannut ilmiön. Aika oppituntien päättymisen ja ylioppilaskokeiden välillä on nimeltään lukuloma ja tarkoitettu nimensä mukaisesti ylioppilaskokeisiin kertaamiseen. Nykyään, kun korkeakouluihin haetaan ylioppilastodistuksella, ei ole tarvetta opiskella pääsykokeisiin ylioppilaskokeiden jälkeen. Ylioppilaskokeiden ja kesätyön välille jää kaksi kuukautta aikaa lomailla. Siinä kohtaa se loma on oikeasti ansaittu: lomaillaan kokeiden jälkeen eikä ennen. Tästä huolimatta lukuloman pitäminen löhölomana on yleistynyt. Ei malteta odottaa muutamaa viikkoa. Ilmiötä ruokkii ylioppilaskokeiden vapaa uusimisoikeus. Kokeisiin mennään ajatuksella, että voihan huonosti menneen kokeen aina uusia. Tämä on huonoimpia urani aikana tehtyjä ylioppilaskoeuudistuksia. Vapaa uusimisoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei kokeeseen panosteta täysillä. Arvosana kuitenkaan harvoin nousee uusintakerralla. Mitä pidempi aika on oppitunneista, sitä enemmän ehtii asioita unohtua, ja jos vaikkapa on kesätöissä tai työskentelee välivuoden aikana, ei aikaa kertaamiseen ole.
Mitä lukion opettaja tällä sivustolla tekee? Vai oletko entinen opetaja? Lulisi sinulla aktivinen elämä ja opettajista edes ystäviä?Lulisi olet ihan muilla sivustolilla omalla nimellä? Etkä nimetömänä tällä mielipiteitä kertomassa.
No mitäs sinä teet täällä? Etkö kuitenkin viettäisi ennemmin aikaasi oikeinkirjotusta ja kielioppisääntöjä opiskellen, kun ei näköjään tullut aikoinaan kouluja käytyä?
Vierailija kirjoitti:
Ehtii sitä myöhemminkin kyllä. Itse kävin kymmenen vuoden tauon jälkeen kirjoittamassa kemian, fysiikan ja biologian sekä korottamassa pitkän matiikan B->M. Ja näiden avulla pääsin sitten yliopistoon ilman että olisi tarvinnut osallistua pääsykokeeseen. Toki siihen en kannusta että kymmenen vuotta vain lorvii, kyllä se kannattaa käyttää jollain tavalla hyödyksi.
Sen lisään että lukiolaisena olisin omilta vanhemmilta kaivannut konkreettisia neuvoja. Ei mitään ympäripyöreitä "nyt täytyy lukea, että pääsee kouluun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko poika? Pojat on nykyään todella kehittymättömiä. Pleikkari pilannut aivot.
Kylläpä on stereotyyppistä ajattelua. Meidän taloudessa pelaa tytär ja minä, pojalla on muita harrastuksia ja menoja.
Yksittäisen perheen kokemukset eivät kumoa aiheesta saatua tieteellistä näyttöä. Pojat kypsyvät tyttöjä hieman hitaammin ja koukuttavat puhelimiin ja tietokonepeleihin, aivan kuten päihteisiinkin, tyttöjä herkemmin. Mies- ja naishormonit vaikuttavat aivotoimintaan eri tavoin. Yksilölliset erot ovat tietenkin suuria, mutta kyllä tämä on ihan tieteellisesti todettu ilmiö.
Samaa mieltä, että pojat kypsyvät hitaammin ja se näkyy monessa asiassa, mutta ei välttämättä juuri tuossa lukuloman pitämisessä tai kyvyttömyydessä hakea kesätöitä. Toki varmasti näissä asioissa myös. Tytöissä on myös suuria eroja. On näitä ahkeria, tavoitteellisia, tunnollisia tyttöjä, jotka tekevät parhaansa aina ja sitten on vähintään yhtä paljon ellei enemmänkin näitä, jotka keskittyvät ihmissuhteisiin, kauneuteen, hyvinvointiin ja vaatteisiin niin, että millään muulla ei todellakaan ole väliä, ei ainakaan opiskeluilla tai kesätöillä.
Poikien pelaaminen näkyy helpommin ongelmana kuin tyttöjen kauneuden tavoittelu mutta samankaltaisia ongelmatilanteita syntyy molemmissa. Pojilla riski syrjäytymiseen on suurempi, koska pelaaminen on ns. yksinäistä ja tytöt on yleensäkin taitavampia sosiaalisissa suhteissa, mutta lopputuloksena on melko sama, oletko ylivelkaantunut yh tukien varassa vai syrjäytynyt peräkammarin poika tukien varassa. Peräkammarin poika ei sentään tuota samanlaisia turhakkeita tulevaisuuteen.
Kaikenlainen liioittelu ja äärimmäisyyteen meneminen on vaarallista. Siksi vanhempien pitäisi tarjota lapsilleen niitä maksettuja harrastuksia, jotta teini-ikäisenä on se vastapaino sille turhakkeelle, joka muuten houkuttaa - on se sitten pelaaminen tai ulkonäkö. Tasapainoa ja laajempaa näkemystä luo se, että joutuu omassa elämässään aina sillon tällöin epämukavuusalueelle, tekemään jotain aivan muuta kuin mitä luontaisesti haluaisi. Ihminen on luontaisesti laiska ja mukavuudenhaluinen, joten erilaiset kokemukset ja ympäristöt ovat niitä, joita vanhempien pitäisi lapsilleen tarjota - välillä jopa vähän puolipakollakin. Silloin opitaan, että kaikkea ei voi saada, jos ei ole valmis näkemään vähän vaivaa. Asia, joka muuten männä vuosinä opittiin jo ennen teini-ikää mutta jota nykyään moni parikymppinen ei hallitse.
Kyllä av-mamman mutuilu aina tieteelliset tutkimukset päihittää! Se on jämpti näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitihän voi tehdä ahdistukselleen jotain. Älä ahdista lastasi enää yhtään enempää omalla oireilullasi, hänellä on muutenkin rankka elämänvaihe meneillään. Ylppäreihin kertaamisella on vaikutusta lähinnä, jos on lorvinut läpi lukion. Itse opiskelin kurssit kunnolla enkä lukenut kirjoituksiin kuin edellisenä iltana: rivi LEEEEMC, joissa joukossa mm. matikka, biologia ja kemia.
Ai että, miten monta Laudaturia olisitkaan voinut saada vähäiselläkin lisälukemisella.
Olisko ne laudaturit olleet sen vaivan arvoisia?
Kyllä ne olisivat olleet sen pienen lisävaivan arvoisia, että olisit lukenut vaikka pari kolme tuntia päivässä.
Miten niin olisi? E riitti opiskelupaikkaan ilman pääsykokeita ja sen jälkeen ei kukaan ole ylioppilastodistusta kysellyt. Kerro nyt ihan omin sanoin että mitä minä niillä laudatureilla olisin tehnyt vaikka ne olisi vaatineet vain minuutin lisävaivan?
Noh, olisit saanut mukavan kokemuksen vielä isommasta onnistumisesta ja ahkeruudesta. :)
Miten voi onnistua isommin kuin sataprosenttisesti? Sillä laudaturilla en olisi päässyt yhtään sen enempää sisään haluamani kouluun. Turha ahkeruus ei myöskään ole hyve, vaan ihan pelkästään tyhmää ajan ja/tai energian haaskaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse löhöilin abiloman ja kyllähän se kaduttaa
Minkä ihmeen abiloman?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauhulla olen seurannut kun pojalla on nyt kirjoitukset lähestymässä. Ei ole enää 8h koulupäiviä, ja läksyjäkään ei oikein ole. Vapaata aikaa on niin paljon, että harrastusten jälkeen ehtii löhötä ja chillailla tuntitolkulla.
Itsellä ei jäänyt aikaa muulle kuin harrastuksille lukioaikana ja kirjoituksiin piti lukea ja laskea tosissaan.
Ihmettelen kun koulu on tehty niin helpoksi, ettei tarvitse juuri ponnistella. Sitten ihmetellään kun Pisa tulokset laskevat. Koko koulujärjestelmän vaatimukset ovat alentuneet ja koulutyön määrä.
Sitten nuorilla on odotukset myös työelämästä, että sen pitää olla helppoa ja ei tarvitse ponnistella.
Omat kaksi poikaa löi läskiksi abivuoden opiskelut. Eli vaikka kävivät koulua, eivät kuitenkaan lukeneet ja opiskelelleet. Se minimi vaan. Keskitason paperit (Magnaa ja Cumua) ja ei stressiä.
Mutta toinen meni pääsykokeella yliopistoon haluamalleen alalle ja valmistui juuri kandiksi. Toinen pääsy todistusvalinnalla insinööriksi (AMK) lukemaan ja ensi kesänä, eka opintovuoden jälkeen menee alan harjoittelupaikkaan 2500 e / kk-liksalla, mikä on kesätyöstä ihan OK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välivuotta suunnittelemaan
Vaikka tuolta https://www.valivuosi.net/
Asioita voi puhua tiettyyn pisteeseen asti mutta sen jälkeen ihminen tekee omat valintansa, joilla sitten on seurauksensa. Elämä on siitä hauska, että aina niiden valintojen seuraukset eivät ole kovin mukavia ka tulee opittua ehkä jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löhöilin abiloman ja kyllähän se kaduttaa
Minkä ihmeen abiloman?
Sitähän se just on. Abiloma. Porukalla suunnitellaan löhölomaa Espanjaan ja paria risteilyä. Kun on muka ollut niin rankkaa ja nyt koulu on ohi. Saisi olla jotain hommaa koululla tuon lomankin aikana. Itselläni oli sentään prelit tuolloin. Näillä on vapaaehtoiset prelitkin jo hoidettu kurssien aikana.
Hmmm, sanoisin että lasta kannattaa kannustaa opiskeluun mutta turha painostaa ja turha itse ahdistua. Nykyisten uusintamahdollisuuksien vuoksi loppuelämä ei ole näistä muutamista viikoista kiinni. Ja myöhemmin voi olla enemmän resursseja päntätä kun ei ole kuin 1 tai 2 ainetta kerrallaan vs abikeväänä yleensä vähintään 4.
Oma äitini teki minulle ystävällisesti selväksi että lukionkin jälkeen olen tervetullut asumaan kotona, mutta vain jos silloin joko opiskelen tai työskentelen. Että aikuisena kotona ei ilmaiseksi laiskotella. Ehto oli hyvä, ja se kannusti tekemään elämällä edes jotain. Menin hetkeksi töihin ennenkuin lähdin matkustelemaan.
Vietin monta välivuotta (yht 7) lähinnä matkustellen ja työskennellen. Elätin itseni ongelmitta. Nyt olen useamman vuoden opiskellut Suomessa lääketiedettä, opinnot ovat sujuneet ajallaan. Eli sanoisin että välivuosien vietto ei automaattisesti tarkoita syrjäytymistä ja elämän "hukkaan" heittämistä. Suurempi hukka on se, jos 18v painaa laput silmillä kauheassa kiireessä ja valitsee jonkin alan koska pakko nyt jotain on opiskella ja käyttää 5 vuotta elämästään johonkin, mitä ei loppuen lopuksi halua.
Mutta kannattaa tähdentää nuorelle, että ensikertalaiskiintiöiden vuoksi ei kannata hakea jonnekin vain vuodeksi tai pariksi, ainakaan jos lopullinen tavoite on vaikeasti saatava opiskelupaikka. Parempi mennä vaikka töihin seuraavaa hakua odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Asioita voi puhua tiettyyn pisteeseen asti mutta sen jälkeen ihminen tekee omat valintansa, joilla sitten on seurauksensa. Elämä on siitä hauska, että aina niiden valintojen seuraukset eivät ole kovin mukavia ka tulee opittua ehkä jotain.
Juuri noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löhöilin abiloman ja kyllähän se kaduttaa
Minkä ihmeen abiloman?
Sitähän se just on. Abiloma. Porukalla suunnitellaan löhölomaa Espanjaan ja paria risteilyä. Kun on muka ollut niin rankkaa ja nyt koulu on ohi. Saisi olla jotain hommaa koululla tuon lomankin aikana. Itselläni oli sentään prelit tuolloin. Näillä on vapaaehtoiset prelitkin jo hoidettu kurssien aikana.
Aika moni abi tekee vielä kirjoitusten jälkeen puuttuvia kursseja hiki hatussa, että saa paperit kesäkuussa. Toki lukioissa on varmaan eroja, mutta siinä lukiossa jossa itse olen, näitä riittää. Esim liikunnan kurssin poissaoloja korvataan, kuviksen kakkonen kesken, filosofia puuttuu jne.
Vierailija kirjoitti:
Kauhulla olen seurannut kun pojalla on nyt kirjoitukset lähestymässä. Ei ole enää 8h koulupäiviä, ja läksyjäkään ei oikein ole. Vapaata aikaa on niin paljon, että harrastusten jälkeen ehtii löhötä ja chillailla tuntitolkulla.
Itsellä ei jäänyt aikaa muulle kuin harrastuksille lukioaikana ja kirjoituksiin piti lukea ja laskea tosissaan.Ihmettelen kun koulu on tehty niin helpoksi, ettei tarvitse juuri ponnistella. Sitten ihmetellään kun Pisa tulokset laskevat. Koko koulujärjestelmän vaatimukset ovat alentuneet ja koulutyön määrä.
Sitten nuorilla on odotukset myös työelämästä, että sen pitää olla helppoa ja ei tarvitse ponnistella.
Se työ pitääkin tehdä lukioaikana. Minunkin vanhempani ihmettelivät, että miten minulla oli abivuonna melkein tyhjiä jaksoja, viimeiset jaksot olivat sellaisia että kävin yhden tunnin koulussa pari kertaa viikossa. Miksi tämä on joillekin vanhemmille ylitsepääsemätöntä tai tuntuu siltä, että vain laiskotellaan? Sehän tarkoittaa, että opiskelut on hoidettu. Minulla oli lyhyt matikka (eikä fysiikkaa tai kemiaa yms) ja luin yhtä kieltä etälukiossa kotoa 9 kurssia, joten piti tietysti olla koululla vähemmän, mutta samat 75 kurssia suoritin kuin muutkin.
Lukulomalla kyllä luin tosissani niihin aineisiin, joisra tahdoin hyvät arvosanat, ja koko edellisen kesänkin pänttäsin syksyn kirjoituksiin. Huomaan kyllä, että monet eivät enää viitsi lukea yo-kokeisiin ja sehän on vain omaa typeryyttä. Mutta eikö se juuri ole hyvä asia, että pojallasi ei ole nyt paljoakaan muita vaatimuksia koulun suhteen kuin se kirjoituksiin lukeminen? Sitten on oma häpeä, jos ei niin tee, mutta kyllä sen tässä vaiheessa lukiota kuuluu niin ollakin että keskitytään nimenomaan kirjoituksiin eikä mihinkään muihin koulujuttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löhöilin abiloman ja kyllähän se kaduttaa
Minkä ihmeen abiloman?
Sitähän se just on. Abiloma. Porukalla suunnitellaan löhölomaa Espanjaan ja paria risteilyä. Kun on muka ollut niin rankkaa ja nyt koulu on ohi. Saisi olla jotain hommaa koululla tuon lomankin aikana. Itselläni oli sentään prelit tuolloin. Näillä on vapaaehtoiset prelitkin jo hoidettu kurssien aikana.
Huh, mua oikein puistattaa se että lukulomaa ajatellaan oikeesti jonain lomana. Kirjoitukset on ohi maaliskuun lopussa viimeistään, niin eikö siinä olis sit kuukausitolkulla aikaa lomailla. MIKSI jotkut pöntöt tekevät sen lukulomalla? Miksi he menivät edes lukioon, jos ei kiinnosta sitten opiskella niitä The Pääkokeita varten? Jotkut ovat tietysti opiskelleet koko lukion niin tosissaan, ettei heidän tarvitse lukulomalla kuin vähän kertailla, mutta näitä on aika harvassa.
Alue: Aihe vapaa
Mitä lukion opettaja tällä sivustolla tekee? Vai oletko entinen opetaja? Lulisi sinulla aktivinen elämä ja opettajista edes ystäviä?Lulisi olet ihan muilla sivustolilla omalla nimellä? Etkä nimetömänä tällä mielipiteitä kertomassa.