Kertokaa miten huonosti teillä menee, että mulle tulis parempi olo

Okei. Ottaen huomioon, että uhrimentaliteettia ja yksinäisen identiteettiä yritetään lietsoa jatkuvasti ja saada samaistumaan tarot tulkitsijoihin ja ulkopuolisuuden kokemukseen, tällä hetkellä menee vielä suht hyvin. Miksi muuten kokisit olosi paremmaksi, jos jollakin toisella menee huonommin, kuin sinulla? Eihän elämäntilanne sillä kohennu.

Tiedätkö, mikä sinun masennuksesi on aiheuttanut vai onko se vain sisältä päin tulevaa synkkyyttä? Olen itse kärsinyt vuosikausia masennuksesta ja elämä vain lipuu ohi ilman että olen saanut elää sitä. En ole kuitenkaan luopunut toivosta, että asiat muuttuisivat vielä paremmiksi

On niin yksilöllistä. 

En voi mahdollisesti koskaan saada lapsia. Minulla on munanjohtimet tukossa, vaikka en ole ikinä sairastanut sukupuolitautia. Lääkärit pistävät asian aina sukupuolitaudin piikkiin johtuen kohtuni ominaisuudesta, joka on synnynnäinen, mutta netin mukaan myös osoitus naisen siveettömästä elämästä. Pistää miettimään mitä minulle on tapahtunut aikoinaan... Aikuisella iällä en ole ikinä harrastanut irtosuhteita ja kumin kanssa seksiäkin vain 2 kumppanin ja olen yli 30.

32 vuotta työttömänä. En jaksa enää "keskustella" yhdenkään virkailijan kanssa.

Kaiken lisäksi niillä ei ole menneisyyden tietoja minusta. Kerrot kuinka kauan olet ollut työttömänä, ja virkailija vastaa "ei mulla näy toi täällä, oota mä kirjaan ton tänne".

Täyttä kafkaa.

EI OLE KAHVIMAITOA

Ahdistaa, paniikkikohtauksia päivittäin. Silti jaksettava hoitaa kahta pientä lasta. Velat painaa päälle. Töitä on vaan satunnaisesti. Ei yhtään ystäviä, sukulaiset kaukana, puoliso aina töissä tai jossain muualla. Jumalakaan ei auta..

Minulla menee hyvin. Elämä on kivaa!

En osaa laulaa enkä tanssia, en myöskään kirjoittaa ja keskustella.

Typ101.

Minulla on

pitkäaikaissairaus x2

Mielenterveysongelmaisia perheenjäseniä useampi

Sotkua

Stressiä

Velkaa

Ylipainoa

Minulla ei ole

Rahaa kuin ajoittain ( tukipäivänä)

Luottotietoja

Omistusasuntoa

Autoa

Työtä

Hyvää parisuhdetta

Rentoutumistaitoa

Sosiaalisia taitoja

Ystäviä

Tulevaisuus ahdistaa usein. Ei vaan meinaa jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

En osaa laulaa enkä tanssia, en myöskään kirjoittaa ja keskustella.

Typ101.

No miten sä ton kirjotit??

Monisairas ja näkövammainen työkyvytön, ei lapsia eikä uraa, koulutus meni hukkaan kun sairastuin, työelämään en kelpaa. Joko teillä muilla on parempi mieli?

kaikki on hyvin. ite luot todellisuudes. elämä on vaan peliä ja sä ohjaat sitä sun näkökulmastas.

Kuinka se muka toisen elämänlaatua parantaa, vaikka tietää toisella menevän huonommin? Ehkä ilkeät ihmiset nauttivat sellaisesta tiedosta? Omaa elämääni ei ainakaan paranna tieto siitä, että jollain muulla on vaikeaa. Jos niin olisi niin sittenhän leijuisin melkein tähdissä kun sota on yltänyt Eurooppaan saakka.

Mä saan voimaa, kun seuraan kotona olevia suurperheenäitejä. Yleensä heillä on vielä masennusta tms.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, paniikkikohtauksia päivittäin. Silti jaksettava hoitaa kahta pientä lasta. Velat painaa päälle. Töitä on vaan satunnaisesti. Ei yhtään ystäviä, sukulaiset kaukana, puoliso aina töissä tai jossain muualla. Jumalakaan ei auta..

Lapsista on varmaan kuitenkin paljon iloa ja he kasvavat nopeasti,joten sitten heidän kanssaan helpottaa ainakin.Myöhemmin voi ehkä tulla tutuksi lasten kavereitten vanhempien kanssa ja saada sitä kautta ystäviä.Sukulaisille voi varmaan sentään soitella ja miehen kanssa on syytä jutella,ettei olisi aina poissa.Kysypä,hoitaako lapset yksin vuoroviikoin,jos tulee ero.Ehkä sitten tulee ajatelleeksi.Toivottavasti asiasi järjestyvät parempaan suuntaan.

Ei se sun olo sillä parane.  Sun pitää olla itsellesi myötätuntoinen, niin et koe muitakaan ihmisiä niin ylivoimaisen paremmiksi sinuun nähden vaan koet itsesi tasavertaiseksi vaikka menisikin huonosti.

14v on/off työttömyyttä takana, ikisinkku, poikuus tallella, vanhemmat kuolleet, ei ystäviä, ei kavereita, ei harrastuksia.

M37

Ostimme ihanan omakotitalon, jossa kiva naapuri. Naapuri vaihtui ja alkoi vuosikausia kestänyt meluhel*vetti, johon ei MIKÄÄN auttanut, ei puhuminen, ei poliisin paikalle soittaminen. Ainoa mikä ratkaisi asian, oli se, että muutimme itse muualle. Nyt maksan omakotitaloa, jota ei pas*amaisen naapurin vuoksi saa myytyä sekä maksan vuokra-asuntoa, joka oli mielenterveyden vuoksi pakko hankkia. Tähän asuntoon ei tietenkään saa asumistukea, koska tämä ei ole ensisijainen asunto. Toimeentulotuesta voi vain haaveilla, vaikka elämme nälkärajalla. Käyn hakemassa ruuat ruaka-avusta. Ja se, miksi omakotitaloa pidämme ensisijaisena osoitteenamme on se, etteivät lapset joutuisi vaihtamaan päiväkotia ja koulua. 

Skitsofrenian takia kuntoutustuella 9 vuotta. Lopetin lääkkeet niin tuskin saan jatkoa enää ja toimeentuloni romahtaa. Alkoholiongelma, ei kavereita 20 vuoteen, ei mitään sisältöä elämässä.