Hovimäki-sarjan ( tai kirjojen ) fanit
Luin kirjat vähän aikaa sitten , sarjan olen katsonut useita kertoja.
Siitä intoutuneena pieni Gallup
1. Kuka oli lempihahmosi
2. Mikä kohtaus jäi erityisesti mieleen ?
3. Kenen kohtaloa korjaisit ja miten ?
Kommentit (74)
1. Lempihahmoni oli Ulla. Tykkäsin mies Frieda-mamsellista ja vähän yllättäen Sundeliuksen pahis-pariskunnasta. Sepän Maria oli myös hyvä hahmo.
2. Turun palo episodi oli mielestäni hyvä ja minäkin pidin Maria Heikintyttären kuolemasta ja siihen valmistumisesta.
3. En pitänyt viimeisen tuotantokauden ja jälkeisen ajan ihmiskohtaloista. Yhteiskunta oli toki muuttunut paljon kolmannen ja neljännen kauden välillä mutta se ei minua haitannut. Enemmänkin se, että niin monien henkilöiden kohtalot jäivät niin tyhjiksi ja uusia sukupolvia ei enää juurikaan tullut. Ullan molemmat lapset jäivät lapsettomaksi. Felix jäi lapsettomaksi kuten myös Lennart. Erkki, Katri, Juho, Alma ja ilmeisesti myös Elias jäivät lapsettomiksi. Tuntuu epäuskottavalta että 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa koko kylä on täynnä vanhojapiikoja ja -poikia.
Sain elämäni traumat lapsena, kun sodassa sokeutunut Magnus avaa silmäsiteensä peilin edessä katsoakseen itseään peilistä.
Hyvä maski toki.
Katovuosi jäi mieleen kohtauksena. Hirveä tapahtuma täytynyt olla. Hannan kohtalo oli myös surullinen. Hän oli kaunis ja herkkä ihminen. Minkä hän sille mahtoi, ettei Carl Magnus häntä rakastunut.
Oliko tämä se sarja, jossa käytiin läpi todella pitkä aika ja samat näyttelijät esittivät monia eri rooleja eli tyyliin isoäitiä, äitiä ja lasta tietyn ikäisenä eri aikakausina? Tämä tarinahan jäi kesken, koska rahat loppuivat. Alunperinhän oli kai tarkoituksena tarinan päättyminen ihan nykyaikaan eli suunnilleen siihen vuoteen, jolloin sarja kuvattiin.
Näen jo mielessäni, millainen Hovimäki olisi ollut 2020-luvulla. Korona olisi tappanut ei vielä niin kovin vanhan ylipainoisen ja sydänvaivaisen korkeasta verenpaineesta kärsineen isännän. Isäntä ei olisi hyväksynyt nuorimman lapsensa homoseksuaalisuutta ja välit olisivat menneet täysin. Yhtä vaikea isännän olisi ollut hyväksyä tyttärensä sinkkuutta velana olemista vegaanisuutta ja vihreisiin kuulumista. Äärikeskustalaisella ja syvästi uskonnollisella isännällä olisi ollut parhaat välit vanhimpaan lapseensa perussuomalaisten kunnallispoliitikkoon ja aluevaltuutettuun kansanedustajaksi haluavaan poikaansa. Sarjan lopussa tämä valittaisiinkin kansanedustajaksi, mutta isäntä kuolisi juurikin juuri vaalipäivänä koronaan.
1. Lempihahmoni oli Ester. Hänen sukutaustansa oli mielenkiintoinen ja pääsivätkin lopulta yhteen Carl Magnuksen kanssa.
2. Sepän Annan raiskaus ja miten se vaikutti Annaan ja hänen veljensä kohtaloon.
3. Felixin kohtalo tuntui surkealta. Oli jo nuorena sairastunut kuppaan ja päätyi lopulta mielisairaalaan. Toinen surettava kohtalo oli Magnuksella.
4. Inhokki-henkilöni sarjassa oli Vava Wecksdorff
Täällä yksi fani ilmoittautuu.
1. Kuka oli lempihahmosi
Ruth Lindhof. Jollakin tavalla ajan henkeä vastaan "kapinoiva", vaikka olikin yläluokan tyttö.
2. Mikä kohtaus jäi erityisesti mieleen ?
Kun Sepän Antti löytää Eliaksen ja tämän kuolleen äidin ja sisaruksen (vauva) hangesta.
3. Kenen kohtaloa korjaisit ja miten ?
Felixin loppu oli jotenkin surullinen. Lennartille olisin toivonut perhettä. Mietin usein mitä olisi tapahtunut, jos Katri ja Johan olisivat menneet nuorena naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
1. Lempihahmoni oli Ester. Hänen sukutaustansa oli mielenkiintoinen ja pääsivätkin lopulta yhteen Carl Magnuksen kanssa.
2. Sepän Annan raiskaus ja miten se vaikutti Annaan ja hänen veljensä kohtaloon.
3. Felixin kohtalo tuntui surkealta. Oli jo nuorena sairastunut kuppaan ja päätyi lopulta mielisairaalaan. Toinen surettava kohtalo oli Magnuksella.
4. Inhokki-henkilöni sarjassa oli Vava Wecksdorff
Vava oli mitä oli. Mutta jotain sympatiaa näin neuroottisena luonteena myös häntä kohtaan tunsin. Itsekin olisin pelännyt tuona aikana vähän kaikkea, kun lääketiede oli mitä oli. Lisäksi pidän myös ratsastamisesta ja taatusti olisin myös kartanon rouvana vain viilettänyt hevosella ympäri peltoja hajareisin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi fani ilmoittautuu.
1. Kuka oli lempihahmosi
Ruth Lindhof. Jollakin tavalla ajan henkeä vastaan "kapinoiva", vaikka olikin yläluokan tyttö.2. Mikä kohtaus jäi erityisesti mieleen ?
Kun Sepän Antti löytää Eliaksen ja tämän kuolleen äidin ja sisaruksen (vauva) hangesta.3. Kenen kohtaloa korjaisit ja miten ?
Felixin loppu oli jotenkin surullinen. Lennartille olisin toivonut perhettä. Mietin usein mitä olisi tapahtunut, jos Katri ja Johan olisivat menneet nuorena naimisiin.
Ruthin ja Oton rakkaustarina oli ihana.
Olen tällä viikolla katsonut Hovimäen uudestaan. Kolme ensimmäistä kautta olivat hyviä, mutta neljäs kausi ei. Neljännellä kaudella oli suhteessa liikaa vanhuksia ja keski-ikäisiä. Lapsia ei asunut Lindhoffeilla, Sepillä tai Ingbergeilla. Jotenkin haluan ajatella että tarina päättyi kolmanteen kauteen ja näin ollen hahmojen kohtalo jäi katsojan itse keskittäväksi.
1. Lempihahmoja on monia, mutta Aaron on jotenkin erityisen mielenkiintoinen ja rakas hahmo minulle, ei mikään aivan yksiulotteinen hahmo. Olen aina tykännyt myös Volodjasta ja Axelista. Myös minä tykkäsin jollain kierolla tapaa Sundeliuksen pariskunnasta. :D Ja Erkki on aivan mahtava ja ihana! Pidin kovasti myös Ullasta ja Cederin perheestä.
2. Turun palo on aina itselleni kokonaisuudessaan vaikuttavin jakso. Ekalla kaudella myös hauska kohtaus jossa Oiva Lothanderin näyttelemä pastori pitää saarnaa jossa messuaa kana-kristuksesta.
3. En voi sietää Vavaa, olisin suonut Wilhelmille paremman puolison. Myös Magnuksen kohtalo oli hyvin surullinen. Joka katselukerralla toivon että Iisakki olisi armahdettu ja saatu takaisin kotiin.
Minua on aina harmittanut että sarjassa jää niin paljon asioita käsittelemättä kausien välillä, esimerkiksi toinen kausi päättyy niin onnellisesti ja kolmannen kauden alkaessa onkin sitten kaikki se draama Esterin ja Carl Magnuksen välillä. Olisi myös ollut mielenkiintoista nähdä sarjassa, miten Johanna selvisi Magnuksen kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä se sarja, jossa käytiin läpi todella pitkä aika ja samat näyttelijät esittivät monia eri rooleja eli tyyliin isoäitiä, äitiä ja lasta tietyn ikäisenä eri aikakausina? Tämä tarinahan jäi kesken, koska rahat loppuivat. Alunperinhän oli kai tarkoituksena tarinan päättyminen ihan nykyaikaan eli suunnilleen siihen vuoteen, jolloin sarja kuvattiin.
Minuakin harmittaa että sotakausi ja ysärilopetus jäivät, vaikka tehtiinhän siitä romaani. Katsoin Hovimäen Dvd:ltä 2010-luvun alussa
Vierailija kirjoitti:
Olen tällä viikolla katsonut Hovimäen uudestaan. Kolme ensimmäistä kautta olivat hyviä, mutta neljäs kausi ei. Neljännellä kaudella oli suhteessa liikaa vanhuksia ja keski-ikäisiä. Lapsia ei asunut Lindhoffeilla, Sepillä tai Ingbergeilla. Jotenkin haluan ajatella että tarina päättyi kolmanteen kauteen ja näin ollen hahmojen kohtalo jäi katsojan itse keskittäväksi.
Lapsihahmot muutenkin etääntyivät sarjan kuluessa. Pikku-Ullalla oli oikea rooli, mutta myöhemmin näytti että lapset vain juoksevat taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Näen jo mielessäni, millainen Hovimäki olisi ollut 2020-luvulla. Korona olisi tappanut ei vielä niin kovin vanhan ylipainoisen ja sydänvaivaisen korkeasta verenpaineesta kärsineen isännän. Isäntä ei olisi hyväksynyt nuorimman lapsensa homoseksuaalisuutta ja välit olisivat menneet täysin. Yhtä vaikea isännän olisi ollut hyväksyä tyttärensä sinkkuutta velana olemista vegaanisuutta ja vihreisiin kuulumista. Äärikeskustalaisella ja syvästi uskonnollisella isännällä olisi ollut parhaat välit vanhimpaan lapseensa perussuomalaisten kunnallispoliitikkoon ja aluevaltuutettuun kansanedustajaksi haluavaan poikaansa. Sarjan lopussa tämä valittaisiinkin kansanedustajaksi, mutta isäntä kuolisi juurikin juuri vaalipäivänä koronaan.
Paitsi kartanon maat olisi jaettu muille jo 1900-luvun puolella
Vanhalle Sepän Antille (Aaronin, Annan ja Iisakin isälle) olisin kyllä myös toivonut onnellisempia viimeisiä vuosia. Hän oli niin sympaattinen, viisas ja avulias hahmo ja joutui kärsimään viimeisinä vuosinaan niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vanhalle Sepän Antille (Aaronin, Annan ja Iisakin isälle) olisin kyllä myös toivonut onnellisempia viimeisiä vuosia. Hän oli niin sympaattinen, viisas ja avulias hahmo ja joutui kärsimään viimeisinä vuosinaan niin paljon.
Aaronin vaimo Stina eli viimeiset vuotensa muistisairaana. Se surettaa nyt. Katsoin sarjan lapsena ja voi olla että jotain meni ohi
Suosikkini on Johanna
Monet sarjan kuolemat ovat eniten jääneet mieleeni. Mm. Iisakin ja Opettajatar- Katrin miehen kuolemat, mutta myös lasten kuolemat
Ehkä Johannan miniän kohtalon toivoisin olevan muuta kuin kiltti , liian ymmärtävä ja nuorena kuollut.
Oli muuten hauska nähdä tämä näyttelijä ruotsalaisessa Maria Wern -sarjassa.
Missä tämä nyt on nähtävissä? Areenallako?
Täällä yksi moneen kertaan Hovimäen katsonut :)
1. Lempihahmo on Johanna, miten hänestä kasvaa rautainen kartanon emäntä
2. Sepän Marian kuolema, miten hän aavisti sen ja laittautui valmiiksi
3. Felixin kohtalo säälitti, hänen elämänsä olisi saanut mennä paremmin. Wilhelm ei olisi saanut päästää häntä äitinsä matkaan ulkomaille.