vauvan kuulo
Meidän vauvalta ei saatu synnärillä kuulovastetta kummastakaan korvasta. Nyt ollaan sitten pelätty siitä asti, että kuuleeko vauva vai ei. Poika on nyt 3kk. Käytiin korvapolilla jo yksissä tutkimuksissa, joiden aikana vauvan pitäisi nukkua. Poika heräili koko ajan, joten luotettavaa tulosta ei saatu. Uusi aika on kuukauden kuluttua. Meille sanottiin, ettei tutkimuksen mukaan voi tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen. Nyt haluaisinkin kuulla, että miten normaalisti 3kk ikäinen vauva reagoi ääniin ja miten käyttäytyy muutenkin. Mistä voisin päätellä kuuleeko hän vai ei? Onko jollain kokemusta siitä, miten käyttäytyy vauva, joka ei kuule?
Meidän poika ääntelee tosi paljon. Kirkuu, jokeltelee jne. Välillä tuntuu kuin kuuntelisi omaa ääntään. Että kirkuu omaksi huvikseen. Ja sitten naurattaa. En tiedä onko se vain kuvittelua. Mitä mieltä te muut olette? Äänteleekö kuuro vauva yhtä paljon kuin kuuleva? Tai olisiko ääntely jotenkin erilaista.
Olen itse ihan huolesta sekaisin. Toivottavasti joku osaa antaa vinkkejä. Noin pientä vauvaa kun on välillä niin vaikea tulkita. Ja itse sitä helposti sortuu toiveajatteluun. :-(
Kommentit (4)
Välillä tuntuu, että vauva säikähtää isoja ääniä. Välillä tuntuu, ettei reagoi mitenkään. Eli lopputulos taitaa kotikonstein olla aina epätietoisuus..
Kuulisin vielä mielelläni muidenkin mielipiteitä. Tuntuu, ettei huolta vauvan kuulosta oteta tosissaan neuvolassa. Eikä edes sielä kuulopolilla. Sanovat vaan, että katsotaan nyt. Ja mihinkään kysymyksiin ei osata vastata. Kai nyt on olemassa joitain kommunikaatioon liittyviä juttuja, joista voisi jotain päätellä? :-/ En tiedä. Tuntuu vaan kurjalta, kun ollaan kohta kolme kuukautta eletty epätietoisuudessa ja neuvolassakin vaan hyssytellään. Tottakai asia välillä unohtuu, mutta jossain takaraivossa se pelko kuitenkin jyskyttää. Välillä tuntuu, että tämä oma huoli kasvaa niin suureksi, että se haittaa ihan normaalia elämää.
Olisi kiva kuulla normaalikuuloisten n. kolmikuisten vauvojen käyttäytymisestä..
Meidänkään neidiltä ei saatu sairaalassa koetta menemään läpi kummastakaan korvasti. No kävimme sitten yhden kuukauden iässä uudestaan, eikä se vieläkään onnistunut vaikka typy nukkui koko toimituksen. No hoitajat kävivät kysymässä lastenlääkäriltä että onko korvat syytä tutkia, ja lääkäri oli vain sanonut et jos suvussa ei ole kuulosairauksia, ei korvia tarvitse vielä tutkia eli menemme nyt kahden kuukauden iässä yrittämään uudelleen ja jos ei vieläkään onnistunut niin sitten lääkäri katsoo kuulemma korvat.
Meille sanottiin ettei tuo tarkoita vielä yhtään mitään, eikä ole mitään syytä olettaa ettei neiti kuulisi. Korvakäytävät voivat kuulemma olla ahtaat tai edelleen kosteat.
Käytiin viime viikolla 2 kk lääkärissä jossa lääkäri katsoi yleisellä tasolla korvat ja semmoisella kellolla testas et kuuleeko vauva. No hyvin tyttö käänsi päätään kellon suuntaan. Kotona olen myös huomannut et seuraa ääniä ja reagoi varsinkin isonsiskon metelöintiin ja suuriin ääniin muutenkin, joten en ole ollenkaan huolissani. Neuvolan lääkäri oli sitä mieltä ettei välttämättä enää edes tarttis käydä koittamassa sillä laitteella, kun oli niin varma ettei kuulossa ole mitään vikaa, mutta sanoi kuitenkin et voi käydä jos itestä tuntuu siltä. Ja kyllä minä ajattelin ensi viikolla kuitenkin mennä vielä synnärille, et jos vaste nyt löytyis.
En tiedä oliko vastauksestani apua, mutta meidän kohdalla ei kyllä missään vaiheessa olla oltu huolissaan kuulosta ja enkä itsekään ole pelännyt. Toivottavasti teidänkin vauvan kuulo selviää.
Heann, neiti 2 kk ja neiti 1 v 6 kk
Meillä oli tänään 4kk neuvola lääkäri vauvallamme. Lääkäri kilisteli tiukuja, mutta vauva ei reagoinut niihin mitenkään. Lääkäri käski ottaa vauva syliin ja hän kokeili uudestaan. Ei mitään reagointia. Lääkäri päätyi katsomaan korvat ja totesi että kaikki kunnossa, puhtaat ja siistit. Otti torven käteen ja toiselta puolelta töräytettäessä pikkaisen silmät räpsähti. Toiselta puolelta ei reagoinut mitenkään.
Jos puhun vauvalle hän ei käännä päätään aina äänen suuntaan, hän ei reagoi mitenkään. Mutta jos saan häneen katsekontaktin hän naureskelee kyllä ja on hyvin seurallinen. Tänäänkin olen yrittänyt houkutella päätä kääntymään äänen suuntaan, mutta ainut milloinka hän reagoi oli se kun " karjaisin " keskimmäisellemme vaaratilanteen sattuessa.
Mutta joskus kun joku lapsi itkee hän alkaa myös itkemään. Hän jokeltelee ja naureskelee. Reagoi joskus koviin ääniin, muttei ala itkemään niistä eikä pahemmin säikähdä ääniä. Jokeltelusta sen verran että tämä nuorimmaisemme käyttää paljon kurkkuääntä, mitä muut lapsemme eivät ole tehneet. Toki hän myös kiljuu enemmän, mutta sen olen ajatellut johtuvan siitä, että meillä on niin paljon meteliä. Mutta toisaalta siis jokeltelee ihan yhtä kauniisti kuten muutkin lapsemme ovat tehneet.
Muistelen vanhempien lastemme reagoineen torveen voimakkaasti ja tiukuja kilkatattessa he ovat kyllä kääntäneet päätään. Mikä on normaalia käyttäytymistä ja mikä ei? Olen ihan hukassa, en osaa päättää onko vikaa vai ei!!! Tuntuu tosi tyhmälle... kolmas lapsi talossa, mutta en osaa ihan oikeasti sanoa kuuleeko hän vai ei?
joka tehdään laitoksella, ei ole aina luotettava. Meidänkään vauvalta ei kätilö saanut toisesta korvasta vastetta. Saatiin se itse, kun hän pyysi meitä koettamaan. Ja sitä saatiin testailla moneen kertaan.
Säikkyykö teidän vauva mitään ääniä? Meillä säpsähtää tosi helposti kovia ääniä. Kokeilkaa vaikka paukauttaa jotain, kun muuten on ollut hetken hiljaista. 3 kk paikkeilla tyttö myös alkoi pikkuhiljaa oppia etsimään suuntaa, mistä ääni tulee.