Ystävästä erkaantuminen

Mullakin päättyi vasta noin 4v ystävyys suhde. Itse lopetin sen. Oltiin ennen niin samanlaisia mutta jotenkin tuntui niinku oltais kasvettu erilleen. Tietyt asiat alkoi yståvässä ärsyttämään ja huomasin etten halua eikä jaksa enää kiinnostaa jutella yhtään mistään.

Nyt kun välit on poikki niin jotenkin tosi helpottunu olo. Toki myös haikea ja harmittaa tavallaan että näin kävi, mutta parempi näin joka tapauksessa.

Oli ainoa ystävä, muita ei ole eikä tule. En jaksa aloittaa enää mitään kaverisuhteita. Oon muutenki introvertti ja tottunu kai olemaan yksin.

Itse siis sanoin ystävälle tästä ihan.suoraan etten halua enää olla tekemisissä. Mun mielestä on parempi sanoa suoraan kuin että on vaan hiljaa ja antaa kaveruuden itekseen kuihtua. Mutta tapoja on monia, jokanen tekee miten parhaakseen näkee.

On kokemusta. En silti lähettelisi kenellekään mitään "erokirjettä" ontuvien selitysten kanssa niinkuin minulle lähetettiintällä viikolla.

Jos ystävyys ei tunnu hyvältä, niin mielestäni oikea tapa keskustella asiasta on esimerkiksi kertoa että olen voinut nyt vähän huonosti ja ollut kiireinen, älä loukkaannu jos minusta ei kuulu säännöllisesti.

Perustelut: se, että ensin ghostaa ja sitte kuukausien päästä laittaa jonkun sepitykseltä kuulostavan eroviestin on loukkaavaa ja jotenkin lopullista, varsinkin kun ihminen kuitenkin viestin lopussa toivoo voivansa säilyttää lämpimät välit on ristiriitaista.

Itselläkin on ollut useita ystävyyssuhteita joskus ns tauolla, ja vaikka osa tauoista on kestänyt esim vuodesta muutamaankin vuoteen-niin kaveruus on silti jatkunut, on pidetty yhteyttä epäsäännöllisesti ja jossakin vaiheessa sitten todettu että ollaan taidettu olla viime vuosina niin erilaisessa elämäntilateessa, että ystävyys on laimentunut. Molemmilla on siis ollut aikaa sulatella asiaa ja sitten se on ollut jo ihan ok. Jotkut näistä kaveruuksista on lämmennyt uudestaan ystävyydeksikin.

Pointtini siis on, että anna asian olla älä stressaa siitä, harvennnat yhteydenpitoa ja annat asioiden mennä omalla painollaan- jos ystävä ei ole tarkoituksella loukannut tai tehnyt jotain ihan kamalaa, niin älä lähetä mitään "eroviestiä" - se tuntuu lopulliselta ja ne kenties toivomasi lämpimät välit ei olekaan enää mahdolliset edes myöhemmin.

Älä polta siltoja takanasi

Jatkoa tuohon edelliseen. Minut siis ensin ghostattiin ilman selitystä, edellinen tapaaminen oli ihan normaali. Toki olimme eläneet hyvin eri tyylistä elämää viimeiset vuodet, niinkuin sitä ennemminkin.

Tämä hämmensi ettei ihminen vastaa edes puhelimeen (noin 2 kertaa 3kk aikana koitin soittaa), toisella kertaa laittoi hyvin passiivis agressiivisen sävyisen viestin- olit soitellu, mitä asiaa? Vastasin että kuulumisia olisin soitellut- miten menee? Täysi hiljaisuus taas kuukaudeksi kunnes ystävönpäivönö laittoi ns "erokirjeen".

Tiesin ja tajusin kyllä että ystävyys on laimentunut kaveritasolle, en ole tyhmä- jäin vaan miettimään että viestin perusteella tämä ihminen halusi katkaista välit mutta silti viestin lopussa toivoi kuitenkin että kohtaamisemme on jatkossa lämpimiä- häh?

Kerjäsikö jotain huomiota tuolla eroviestillään vai mikä ihme siinä oli- en aio selvitellä asiaa kun on muutakin elämää.

Hämmentävää ja samalla vähän ärsyttävää.

Useimmat jo laimenneet ihmissuhteet ei edes kaipaa mitään selittelyjä, enkä ymmärrä miksei niitä kuulumisia voisi joskus vaihtaa?

Jatkan vielä. En muutenkaan ole sentyyppinen ihminen, että odottaisin ystävyydeltä jotain täydellistä kaikkien asioiden jakamista. Jotkut asiat jaan mieluiten vaikka sisareni tai äitini kanssa, joku asia taas on helpompaa jakaa jonkun ystävän kanssa.

En ymmärrä sellaista ehdotonta ystävyyttä missä kaikki kuuluisi jakaa tietylle ihmiselle.

Onko tuo ystävyyden ehdottomuus erokirjeineen joku nykyjuttu? Vai ihmiskohtaista? Itse olen 40+ ja minulla on ystäviä ikähaarukassa 20-75v enkä ole aiemmin kohdannut vastaavaa käytöstä.

Erkaantuminen, kun elämäntilanteet vie hiljalleen erilleen- kuuluu elämään. Toinen sinkku, toisella ruuhkavuodet, ulkomailla asuinen jne.

Ei ole silti syytä ns "erota". Voi kuulumisia vaihtaa satunnaisestikin, kenties joskus onkin kiva istua jälleen kahville sen vuosien takaisen ystävän- nykyään etäisemmäksi jääneen tuttavan kanssa.