Lapsen kaveri ehkä varasti, mitä tehdä?
Kertokaapa neuvoja mitä tekisitte tässä tilanteessa: meidän 8v lapsella oli kaveri kylässä, ei ole ennen ollut meillä, on uusi luokkakaveri. Nyt myöhemmin tänään meidän vanhempi lapsi sanoi, että hänen lompakostaan on hävinnyt 5e50senttiä. Hän on tosi tarkka rahoistaan, ja tietää sentilleen paljon hänellä on rahaa. Tämä nuorempi lapseni sitten väittää, että näki kun tämä kaveri otti lompakosta nämä rahat. Kivenkovaan hän väittää nähneensä tämän. Rahoja ei meiltä mistään löydy, eli ottaisitteko nyt yhteyttä tähän kaverin äitiin ja sanoisitte asiasta? Asia on melko vakava, ja mitä jos syytänkin turhaan (eli oma lapseni syöttää pajunköyttä)? Häneltä niitä rahoja ei kuitenkaan löydy, eikä mistään muualtakaan eli jonnekin ne on hävinneet. Mitä tekisitte?
Kommentit (18)
Ns. aikuisten oikeasti tilanne on sana sanaa vastaan. Tietysti jokainen vanhempi uskoo mieluummiin omaansa kuin toisen lasta. JOS kyseessä olisi aikuiset ja isot rahat, "näyttö" ei luultavasti riittäisi kaverin syyttämiseen... ;-)
Muita mahdollisuuksia:
8v on ostanut esim. lehden, eikä muista että on käyttänyt rahaa sen verran. Moni tarkka aikuinenkin joutuu joskus miettimään esim. tiliotteesta, että mikähän tuokin ostos oli...
Tai nuorempi lapsi on ottanut rahaa ja hädissään syyttää vierasta. Sellaistakin sattuu.
Oliko lompakossa muuten juuri tuo 5,05, mikä hävisi, vai jäikö sinne vielä rahaa?
10
Kaverin isä oli vielä poliisi ja heiltä katosi iso määrä kolikoita (olin kyllä nähnyt sen kipon, kun kaverini esitteli sitä). Kaverin vanhemmat syyttivät, että mä olisin kaverini kanssa pöllinyt ne! Kertoivat sitten omille vanhemmilleni, jotka eivät uskoneet minua vaan komensivat huoneeseeni. Meni hiukan luotto aikuisiin silloin. Syyllinen saattoi olla kaverini isoveli tai kaverini itse, mistäs sen tietää.
Että miettisin todella tarkkaan, ennen kuin syytät ilman todisteita.
asia pitääkin esittää niin, ettei syytä kaveria sen enempää kuin omaa tytärtäänkään, vaan asia täytyy tuoda esille niin, että halutaan selvittää, kuka teki ja mitä, varastiko joku vai valehteliko joku. Siinä voi käydä niinkin, että asia ei selviä, vaan molemmat puhuvat toista mitä toinen... Uskon kuitenkin, että jos joku valehtelee, niin se tulee varmasti esiin. Kyllä asia on minusta selvitettävä, koska joko a) kaveri varasti tai b) oma tyttäresi valehtelee
t:Se, jonka lapsi väitti kaverilta ottamiaan leluja suklaamunista saaduiksi (joka oli muuten huono vale, kun ne lelut ei olisi sopineet suklaamunaan, saati että olisimme joskus ostaneet hänelle 7 suklaamunaa, joista kaikista olisi tullut saman sarjan erilainen lelu)
Kaverin isä oli vielä poliisi ja heiltä katosi iso määrä kolikoita (olin kyllä nähnyt sen kipon, kun kaverini esitteli sitä). Kaverin vanhemmat syyttivät, että mä olisin kaverini kanssa pöllinyt ne! Kertoivat sitten omille vanhemmilleni, jotka eivät uskoneet minua vaan komensivat huoneeseeni. Meni hiukan luotto aikuisiin silloin. Syyllinen saattoi olla kaverini isoveli tai kaverini itse, mistäs sen tietää.
Että miettisin todella tarkkaan, ennen kuin syytät ilman todisteita.
Itse epäilisin että lapset ovat saattaneet käydä kaupassa ostamassa jotakin eikä lapsesi uskalla tunnustaa sitä sinulle. Tai sitten hän on voinut antaa rahat kaverille - tai jopa ostaa kaverilta jotakin - ja nyt myöhemmin tullut katumapäälle.
Oma lapseni osti kaveriltaan lelun 6-vuotiaana minun tietämättäni tämän kaverin ollessa meillä kylässä. Kaverin äiti asian huomatessaan palautti rahat bumerangina...
yksi poika oli varastanut 200 euron lampun lapseltani. lapseni sanoi että:joku varasti lamppuni. mietin,ettei poliisille kannata sanoa,sillä eihän se mikään paha ole. mutta poikien taskut voi kyllä kstsoa,mutta ei se mitään ole. ps:se löytyi jo kylläkin !
Oikeasti et voi alkaa syyttää kaveria ilman todisteita. Yhtä hyvin nuorempi lapsesi on voinut ottaa rahat.
enää toista kertaa leikkimään.
Voisithan sinä tietysti jutella sen lapsen äidin kanssa ja korostaa, että et ole varma siitä, mitä tapahtui, mutta halusit kertoa hänelle, jos hän löytää lapseltaan ylimääräistä rahaa, niin voi sitten itse päättää, miten asian hoitaa. ITSE haluaisin ehdottomasti tietää, jos lapseni olisi varastanut - ja tutkisin hänen tavaransa ja panisin nöyrästi pyytämään anteeksi tekosiaan.
Mutta veikkaan, että aika moni muu äiti ei suhtautuisi kovinkaan positiivisesti.
Itse kysyin lapsini kaverin äidiltä, kun lapseltani oli hävinnyt keräilykortti ja vaikutti siltä, että kaveri voisi olla syyllinen. Korostin, että voi olla, että on muuallakin, mutta jos hän haluaa, voi kysyä lapseltaan asiasta. Lapsi tunnusti ja kohta hän palautti kortin ja pyysi anteeksi.
ja kerro, ettet ole varma, puhuuko lapsesi totta. Sitten toinenkaan äiti ei ole puolustuskannalla, kun asetut äitinä samalle viivalle. Ja toinen lapsi mahdollisesti tunnustaa itse kun äitinsä kyselee.
kun huomasimme tavaran kysyimme mistä se on tullut, hän sanoi löytäneensä pihalta. Sanoimme, että vaikea uskoa, että sine olisi pysynyt niin puhtaana ja ehjänä, kun oli sadesää. Sitten hän myönsi ja oli pahoillaan, että oli ottanut toisen oman. Seuraavana päivänä kävi palauttamassa tavaran isänsä kanssa ja pyytämässä anteeksi. Se oli vaikeaa, mutta helpotti hänen oloaan ja sai hänet ymmärtämään, etä toisen omaa ei saa ottaa.
Minusta olisi äitinä hyvä tietää. Koska jos varastaminen käy helposti eikä kukaan huomaa, tulee armaan helpommin mieleen tehdä sama uudestaan. Meidän ei ole ainakaan tarvinnut palata enää samaan teemaan tuon yhden kerran jälkeen.
Eli ota yhteyttä tuon kaverin vanhempiin ja selitä asia niin, ettet suoraan syytä sitä kaveria, vaan että epäilyn alla on myös oma 8-vuotias lapsesi, ja että haluat vaan selvittää, kuka puhuu totta ja kuka palturia. Valehteleeko tyttäresi, vai varastiko kaveri rahaa. Mikäli tuo kaveri onkin syyllinen, niin hyvä että se tulee ilmi, asiasta varmasti keskustelevat kotona ja toivottavasti varastaminen jää viimeiseksi kerraksi. Jos taas oma tyttäresi puhuu ohi suunsa, sitten teillä on kotona puitavaa ja keskusteltava valehtelemisesta. Eli kummassakin tapauksessa jomman kumman perheessä on vakava asia selvitettävänä.
Mun oman tytönkin kanssa, joka nyt on kolmannella, käytiin pitkä ja vakava keskustelu varastamisesta, kun oli saanut kaverilta lainaan joitain pikkuleluja ja meille vanhemmille kertoi niiden tulleen joskus aikoinaan suklaamunasta. Eli aikomuksena oli "unohtaa palauttaa ne lelut kaverille ja pitää itsellään". Pitkään ja vakavasti keskusteltiin tytön kanssa varastamisesta ja siitä miten väärin se on, valehtelusta ja siitä, kuinka vaikea on nyt luottaa tyttöön. Ja painotimme sitä, että toivottavasti siitä jotain nyt oppi, toiselta ei voi viedä mitään. Tässä tapauksessa minä itse tajusin ihmetellä lelujen ilmestymistä tytölle.
Olemme myös sanoneet, että jos kadulta löytyy jotain, se pitää laittaa näkyville eikä ottaa mukaansa. Tavaran omistaja voi tulla sitä hetken päästä etsimään.
ei tuota voi jättää selvittämättäkään.
Menette selvittämään lasten kanssa asiaa vierailijan kotiin.
Jos tätä ei selvitetä se viestii että varastaminen on ok kun ei jää kiinni näille kaikille kolmelle lapselle.
Jos joku tekisi noin meillä asia ei jäisi siihen, syyllinen on saatava selville olipa se kuka tahansa. Asianmukaiset anteeksipyynnöt jne.
että miettisin tarkkaan, onko se 5 euroa niin iso asia, että sen takia kannattaa uhrata alkava kaveruus ja välit kaverin vanhempiin. Niin siinä melko varmasti kävisi. Opettaisin lastani pitämään tarkkaan huolta rahoistaan ja arvoesineistään. Varmaan tarkkailisin tilannetta kun tämä kaveri kävisi seuraavan kerran.
ajattelen juuri kuten tuo eräs tuossa sanoi, että viitsiikö sitä kaveruutta uhrata 5 euron takia. Kuitenkin sen tietää, että jos tuosta menen sanomaan niin varmaan jotenkin se väleihin vaikuttaa. Mutta, toisaalta, varastaminen on sen verran vakava asia (vielä toisen lompakosta vieminen), että moraalisesti tuntuisi väärin jättää asia tähän. Olen jutellut asiasta lapseni kanssa pitkän ja vakavan keskustelun, ja uskon kyllä nyt häntä, että tämä kaveri oli rahat vienyt. Mutta silti olen kyllä todella pettynyt myös omaan lapseeni siinä, että hän antoi sen tapahtua. Jos näki tämän, niin miksi ei tullut heti minulle asiasta sanomaan, asian olisi voinut silloin heti selvittää. Inhottava juttu, ja ikävä kyllä ei enää tee mieli tätä kaveria päästää meille leikkimään. Pitää todellakin näköjään alkaa pitämään arvoesineet ja rahat piilossa, kun lapsilla käy kavereita :(. ap
niin ei kuulosta sellaiselta porukalta joiden lapsen kanssa minä ainakaan haluaisin oman lapseni kaveeraavan. Fiksu vanhempi tietää, että lapsen kasvatukseen kuuluu tuollaisten juttujen setviminen, ja että kaikki lapset tekevät joskus väärin. En siis ole ap.
Unohdit luottokortit. Sinun täytyyy hankkia kassakaappi...
Kuule on parempi selvittää tilanne kuin kyräillä ja olla epäluuloinen lasten vierailessa. Ole rehellinen lasten tähden.
8-vee on lapsi joka tarvitsee aikuisten ihmisten asettamia rajoja.
ensi kerralla voi olla isompi summa,joko teiltä tai muualta