Lue keskustelun säännöt.
palstalla parisuhdekokemattomia?
29.01.2023 |
Etkö ole koskaan seurustellut, ollut parisuhteessa?
Ikä?
Kommentit (27)
40v enkä ole koskaan seurustellut. Muutaman kuukauden juttu oli mutten sitä laskisi, kun oli lähinnä pari kyläilyä ja muuten pelkkää viestittelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen suomalaisen miehen oikeutena pitäisi olla tämmöinen. Joku jenkkipoika tätäkin panee!
https://thefappeningblog.com/wp-content/uploads/2018/04/TheFappeningBlo…
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen suomalaisen miehen oikeutena pitäisi olla tämmöinen. Joku jenkkipoika tätäkin panee!
https://thefappeningblog.com/wp-content/uploads/2018/04/TheFappeningBlo…
Aika magee perse.
Mies 44v.
En tiedä, mitä olen tehnyt väärin tai pikemminkin, mitä olen jättänyt tekemättä?
En vain osaa lähestyä naisia iskemismielessä.
Vierailija kirjoitti:
Mies 44v.
En tiedä, mitä olen tehnyt väärin tai pikemminkin, mitä olen jättänyt tekemättä?
En vain osaa lähestyä naisia iskemismielessä.
Naisia on hankala lähestyä, ellei liiku missään sellaisissa paikoissa missä soi musiikki kovalla ja väki örveltää humalassa. Tinderin voi tietysti ajan kulukseen kokeilla ladata, muttei kannata odottaa liikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 44v.
En tiedä, mitä olen tehnyt väärin tai pikemminkin, mitä olen jättänyt tekemättä?
En vain osaa lähestyä naisia iskemismielessä.
Mutta suhde voi löytyä kavereistakin (tai kavereiden kavereista), miksi joku iskemismieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 44v.
En tiedä, mitä olen tehnyt väärin tai pikemminkin, mitä olen jättänyt tekemättä?
En vain osaa lähestyä naisia iskemismielessä.
Mutta suhde voi löytyä kavereistakin (tai kavereiden kavereista), miksi joku iskemismieli?
Kaikilla ei välttämättä ole niin laajaa kaveripiiriä. Itselläni ei ainakaan naisia ole koskaan oikein ollut missään kuvioissa mukana jostain syystä, ilmeisesti kun olen pyörinyt sen verran luuseriporukoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mies 44. Ei kukaan nainen ole ollut sen vertaa kiinnostunut, että olisi aloitteen tehnyt. Itse olen ollut ihastunut vain varattuihin tai sekakäyttäjiin jamuihin sekoboltseihin. Onneksi itsesuojeluvaisto on pelannut etten ole sekaantunut.
Neljänkymmenen isommalle puolelle on selvitty parisuhteettomana. Nyt niitä ehdokkaita näköjään alkaisi löytymään, vaikkakin ovat jollain tapaa ongelmaisia. Eli pitäisi sitten tietyt vähemmän hyvät jutut hyväksyä toisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen 30v. Kerran yläastebileissä taisi joku tyttö tulla pussaamaan, siinä mun kokemukset.
34v Kukaan ei ole halunnut pitää edes kädestä kiinni. Luultavasti kyseessä on lihavuuden ja heikkojen sosiaalisten taitojen puute kuten myös liika alkoholin käyttö, joille en ole saanut aikaiseksi tehdä parannusta. Itseluottamusta ei ole yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella korkeita ikiä mainittu? Jos ei tuohon mennessä ole onnistunut niin kannattaa luovuttaa suosiolla ja koittaa olla ajattelematta koko asiaa. Ei se parisuhde enää sieltä koskaan tule.
Vierailija kirjoitti:
37v mies, ikisinkku, poikuus tallella.
Uskomatonta. Täällä samanlainen nainen. Ois kiva palata, jos tykkäät rehevästä ja äitinsä luona asuvasta immestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella korkeita ikiä mainittu? Jos ei tuohon mennessä ole onnistunut niin kannattaa luovuttaa suosiolla ja koittaa olla ajattelematta koko asiaa. Ei se parisuhde enää sieltä koskaan tule.
Yllättäen suurin osa miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella korkeita ikiä mainittu? Jos ei tuohon mennessä ole onnistunut niin kannattaa luovuttaa suosiolla ja koittaa olla ajattelematta koko asiaa. Ei se parisuhde enää sieltä koskaan tule.
Yllättäen suurin osa miehiä.
Naiset ei tee tuosta numeroa ja elävät tyytyväisenä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Todella korkeita ikiä mainittu? Jos ei tuohon mennessä ole onnistunut niin kannattaa luovuttaa suosiolla ja koittaa olla ajattelematta koko asiaa. Ei se parisuhde enää sieltä koskaan tule.
Mistäs sinä sen tiedät? Itse olen noin 40 vuotias, enkä vielä ole osannut ajatella, että minun pitäsi luopua ja hylätä haaveeni parisuhteesta. - Toisaalta on tietysti mahdollsita, että elän loppuikänikin sinkkuna mutta miksi se olisi lopulta huonompi vaihtoehto? Uskoakseni molemmissa on puolensa, joten parasta keskittyä siihen, jossa kulloinkin on. Tai ainakin luopua jatkuvasta vertailusta.
Se mikä tympii on, että ihan liian usein meihin parisuhdetta kokemattomiin suhtaudutaan hyvin ennakkoluulosesti, jodienkin mielestä jopa tuomitsevasti. Tai vain niin, että jos on jo iäkkäämpi sanotaanko nyt sitten vaikka 35 (ihan sama voit laittaa tähän oman mieluisen ikäsi, jos 35 vuotias on tässä sinusta nuori) tai vanhempi niin jollet ole ollu parisuhteessa niin sinun täytyy olla sairas tai vakavasti vammautunut tai kenties elänyt hyvin pitkään muutoin hyvin suljetussa ympäristössä, kuten vankilassa.
Koska lienee selvää, että jos ihmine on neliraajahalvaantunut tai elää hoitolaitoskessa tai vankilassa tai muussa rajoitetussa javalvotussa ympäristössä, niin parisuhteen saaminen on luultavsti haastavampaa kuin meillä jotka elämme / olemme eläneet vapaina ja perusterveinä.
Minua harmitta se, ettei voida ymmärtää, että ilman parisuhde kokemustakin on voinut elää monin tavoin nautittavaa ja mukavaa elämää.
Ja en halua nyt kuulla niitä myös meihin vanhempiin kokemattomiin liittyviä ennakkoluuloja, joita myös tapaa säännöllsein epäsäännöllsiesti kuten, että olemme uskovaisia, jotka kelpuutamme kumppaniksi vain tosien toisen oman rajoittuneen uskomme sanemelan yksilön, jotta voisimme häne kanssaan elää uskomme ohjaamaa elämää.
Tai kuinka meillä on ihan epärealitsiset odotukset mitä kaikkea kumppanin täytyisi olla.
Ja tai kuinka itse olen viimeksi saanut kuulla olevani (kaappi)homo, jonka vain tulisi uskaltaa tulla kaapista ulos. Kun ei "normaalilla miehellä" voi kuulemma olla kavereina ja ystävinä sekä miehiä ja naisia ja pysyä vuodesta tosieen sinkkuna.
Vaikka kokemattomuus parisuhteesta on asia, jonka kanssa olen99% sinut ja olen sen hyväksynyt. Niin olen kyllä kokemusta jo oppinut, että luultavasti jos tai kun joku mahd vielä joskus haluaa tietää parisuhde historiaani, niin luultavasti pääsen vähemmällä, jos keksin, jonkun valkoiseb valheen. Sen sijaan, että rehellsiesti sanosin, että en ole ollut parisuhteessa. Vaikka miksi toisaalta valehtelisin. Jos toinen ei vois hyväksyä historiaani ja sitä mitä olen nyt omana itsenäni, niin mahtaisnko edes haluta itse hänen kanssaan parisuhteeseen. Itselleni kun parisuhde on ja on ollut aina enempi mahdollisuus kuin velvollisuus.
Täällä. Minulla on kyllä ollut lyhyitä suhteita mutta en miellä niitä parisuhteiksi. Jostakin syystä on todella vaikea löytää kumppani ja nettideitit tekee siitä entistä vaikeamman. Mielestäni vaatimuksetkaan ei ole niin kovat. Lähinnä vain odotan että minusta pidetään aidosti ja kohdellaan hyvin. Toki täytyy miehen myös miellyttää silmää. Ei vaan löydy.
N26
37v mies, ikisinkku, poikuus tallella.