***Enskattarien viikonloppu la-su***
Kommentit (29)
Ihka ensteks keravatreffit keskiviikkona sopii mainiosti, sama aika ja paikka ilmeisesti.
Olen tulossa kipeäksi, kurkku on tosi kipeä ja räkä valuu, joten saattaa olla etten pääse paikalle jos olen kauhean kipeä, mutta ilmoittelen kyllä olostani ajoissa.
Eilen oltiin illalla kyläilemässä ja moikkaamassa kummipoikaa ja sen siskoja joten viikonloppu on mennyt joutuisasti.
Koira oli tosin ilmoittanut tyytymättömyytensä ja pissannut miehen työhuoneen lattialle, huomasin sen vasta äsken oli kiva kyykkiä tuolla lattialla tämän masun kanssa.
Nyt takaisin pehkuihin ettei mene pahemmaksi tämä tauti, huomenna kun on neuvolakin.
Mukavaa sunnuntaita kaikille
AA ja neiti 36+1
[color=FF00FF]Heh, tuntuu ihan hassulta kun taas maa vihertää, aloin jo tottua tuohon kauniiseen lumi maisemaan, toivottavasti tulisi vaan nyt pian takaisin!!
Innostuin tuossa näin sunnuntain kunniaksi pesemään hellan ihan perusteellisesti ja siinähän vierähtikin tovi jos toinenkin, mutta nyt on kiva kun hella on kuin uusi jälleen=)
Hieman suunnittelin, että josko tänään saisi aloitettua hieman tuota lakanan ompelu projektia, mutta saapas nähdä kuinka käy=)
Mammanalku oli kysellyt niistä liikkeitä, luulen, että tunsin ihan ekan liikkeen rv 20+0, mutta se oli ihan hentoinen muljahdus.. mutta uskon että se oli tiiti joka siellä liikuskeli..
Vasta lähempänä 30 rv aloin tuntemaan liikkeitä päivittäin ja alkoivat näkyä päälle päin... Sitä ennen saatoin tuntea liikkeen silloin, toisen tällöin ja välillä meni pitkiäkin aikoja, etten tuntenut mitään, eivätkä siis ulospäin näkyneet..
Hui, kun lara ja AA lähestyy myöskin kovaa vauhtia tuota poksahatamis pistettä=) Noh, paukkuuhan itelläkin jo kolmen kympin paremmalla puolella viikot, mutta silti sitä vaan aattelee että onhan tässä vielä aikaa, mutta kyllä se rupeaa pikkuhiljaa tästä hupenemaan=)
Mörötin ei ole itsestään ilmotellut, taitaa sielläkin olla jo oma tuhisija sylissä:) Noh, eiköhän tule itsestään ilmottelemaan kun kerkiää=)
Viiperolle kiitokset synnytyskertomuksesta!!!
kaippa sitä täytyy lähteä syömään kun alkaa jo pikkuisen nälkä tulla.. mutta palailen taas=)
terkuin siru ja tiiti rv 31+5[/color]
Viime kerrasta on jo yli kolme viikkoa. Emme ole vieläkään saanut nettiä toimimaan muuton jälkeen. Menee hermot.
Onnea kaikille vauvan saaneille. Laraleille erityisesti jaksuja.
Tulen heti paremmin palstailemaan, kun netti toimii kotona.
-Hermione ja poju rv 29+3
Ajattelin näin uutena odottelijana tulla vähän " haistelemaan" teidän seuraanne. Ensimmäisen odotus on siis meneillään ja kuumeillut olen tuolla enskattarien pinossa. Rv 5+3 on menossa ja aika sellaisilla tasaisilla ja rauhallisilla mielillä mennään eteenpäin...:) Ihana seurailla sitä, miten oma kroppa alkaa muuttumaan. Millaisia oireita teillä muilla on ollut tässä vaiheessa? Olette kertoneet niistä varmasti jo tuhannesti, mutta aina se vain tällaista ensikertalaista mietityttää...
Minulla on esiintynyt mm.
- alavatsan nippailua, varsinkin kun olen tehnyt jotain todella ahkerasti, esim. reipas kävely saa vatsan nippailemaan
- alavatsassa tuntuu myös painetta
- väsyttää -toisaalta mietin, että väsyttääkö minua tarpeeksi??:) Mutta on tämä niin voimakasta tämä " sumussa" kulkeminen, että kyllä tämä jotain muuta on kuin normaalia...
- välillä on pahoinvointia
- rinnat eivät ole arat muualta kuin nännien kohdilta...nännit ovat myös turvonneet ja paksuuntuneet...mieskin huomasi asian eilen saunassa.
Siinäpä siis tuntemuksia. Kovasti mietityttää tuulimuna juttu...toisaalta haluaisi painaa asian pois mielestään kokonaan, mutta toisaalta se aina pulpahtaa mieleen...onko teillä muilla ollut samanlaisia ajatuksia? Se on myöskin ihmeellistä, että ihoni on alkanut paranemaan näpyistä huomattavasti...onko tämä muille tuttua? :)
Nonni. Yritän päästä pikkuhiljaa teidän jorinoihin mukaan, tosin pidän vielä aika matalaa profiilia kaiken varalta. Mutta kyllä minä aion tästä plussasta myös hössöttää ja iloita, kun kerta tuntemuksia on ja viiva oli niin vahva! :)
*greetas*
Greetas - tervetuloa ja onnea plussasta! Täällä enskoissa on oikein mukava kirjoitella ja jakaa omia tunnelmia. Siispä vain rohkeasti kirjottelemaan. =)
Viikonloppu on mennyt hurjan nopeasti. Eilinen oli vierailupäivä ja nyt on kummankin vanhemmat sekä sisarukset ja meidän parhaat ystävät tietoisia vauvasta. Tuntui tosi ihanalta, kun anoppi oli ihan tohkeissaan vauvasta ja samalla selvisi, jotta aikapaljon löytyy vauvatavaroita heiltä. Mm. pinnasänky. Miehen siskontytön vauvatavarat on heillä säilössä. Ystävämme lupasivat myös turvakaukalon yms. Ystävillämme on myös suloinen 4 kk:n ikäinen poika ja minä tietysti ihan haltioituneena häntä eilisen illan hoitelin.
On tosi mukava lueskella teidän pidemmällä olevien ajatuksia tavaroiden hankinnasta ja kodin valmistelusta vauvalle. Tavallaan itselle vielä aika kaukaisia juttuja, mutta ehkä tuossa joulun jälkeen jo jotain voi kotosalla rueta tekemään. Tilaa vauvalle on hyvin kodissamme, mutta tietynlaisia kalusteiden järjestelyjä täytyy tehdä.
Tänään käytiin vähän katselemassa joululahjoja. Jotain saatiin myös ostettua. Tuntui vaan koomiselta kulkea kaupoissa, joissa on ihan joulu meininki, kun ulos tullessa kaikkialla ihan musta/vihreä maa...
Kandi ja AA: kun kerran talvi muuttui kesäksi, niin enpäs taidakaan ilmestyä Kulmikseen toppatakissa. =) Ehkä tunnistan teidät isoista mahoistanne... Toivottavasti AA paranet eikä tauti ihan kauheaksi äidy.
Nyt minä menen keittelemään glögiä. Anoppi laittoi eilen mukaan vaikka mitä herkkuja, niin onhan niitä leipomuksia maisteltava.
Jaksamista kaikille alkavaan viikkoon!
t. iida-linnea 17+4
Ja plussanneille enskoille!
Eipä oo ehtiny juurikaa käyä täällä,poju vie kyl kaiken ajan ;)Nyt ku se o ruvennu vaatimaan aina heilutusta vaunuissa et nukkus päiväsaikaan,ei paikallaan olo kelpaa :)Muutenki pitäs aina hereillä ollessa olla paljon äksöniä,monipuolista ja nopeasti vaihtuvaa ohjelmaa pienelle herralle....:)Ihana se on ja aika kiltti,yöt menee iha jees,nukkuu n.3-4h pätkiä nykyisin.Välillä kyllä on silmät aika ristissä täällä mutta sen väsymyksen aina unohtaa ku toukka silmät loistaen hymyilee ja jokeltelee;)
Viiperolle siitä kumista,että muaki harmitti ku jouduin käyttämään sitä ja täällä sitä käytettiin jopa 6-7vk ihan ja aattelin että ikinä ei varmaa päästä eroon siitä.Sit rupesin pikkuhiljaa aina yrittämään,et eka tarjosin paljasta tissiä ja jos ei onnistunu ja meni huudoks ni sit laitoin kumin.Ja sitku se vauva kasvaa sen suun motoriiikka kehittyyy ja se oppii sen kyllä sitten.Joten nou hätä,hyvä että vauva saa maitoa! :)
Oon ihan pihalla muitten kuulumisista,kateellisena luen teiän loppusuoralaisten juttuja!!!!!!!!!!Jospa sitä parin vuoden päästä rupeis seuraavaa yrittämää.
Voikaa hyvin!!!
-Pepsi ja Poju vajaa 10vk
Tääl on niin kiva käydä, kun saa tukea:)
Tänään poika söi taas enemmän tissistä ja oli aamulla jopa ihan ite heränny vaatimaan ruokaa:D Aika usein joutuu vähän herättelemään.
Muutenki syöminen alkaa jo sujumaan,et eiköhän poika pääse pian kotiin. :) Ootan niin paljon!
Ite oon aika kipee.Eilen tuli kaks kertaa joku ihme kohtaus, mahaan koski kauheesti ja persuksis oli ihan järkyttävä paineen tunne. Ja se kipu oli tosi kova. Sit illast asti maha ollukki kipee.. Kävin tänää lääkärilläki samal,ku olin siel sairaalas.
Ei löytyny mitää.. Virtsatientulehdushan mul todettii jo sillon,ku olin viel ite osastol, et en sit tiiä voiko noi kivut johtuu siitä.. Jännä,ettei oo vieläkää oikeen auttanu ne antibiootit.
Mut juu, oli vaan pakko tulla kiittämään teidän kaikkien tuesta. Pitäs varmaan siirtyä tonne vauvapuolelle,mut ei viel osaa:D Tänne sit tulee automaattisesti.
Taas täällä... pitää saada jotain kosketusta vauvamaailmaan kun tuli niin kamala olo äsken. Katsottiin Kaurismäen " Boheemielämää" DVD:ltä, ja siinä ne päähenkilöt elelee niin käsittämättömän lilluvaa kädestä suuhun -tyyppistä elämää, boheemielämää tosiaankin, että mua alkoi ahdistaa. Oli vähän liikaa viimeisillään olevalle naiselle, näemmä; oma opiskelijaelämä on tietysti myös hieman epävarmaa mutta ei kuitenkaan oikeasti lähellekään sitä elokuvassa kuvattua! Hetihän siinä tuli paniikit, että kamalaa olis vauvan kanssa tuommoisessa tilanteessa. Ja, että nyt mies pois gradunteosta ja takaisin tehtaalle. :-/ Oikeasti ihan pe****stä, mutta kyllä tämä raskaus on tehnyt musta aika raa' an materialistin ja kaiken pitää olla viimeisen päälle! Kun vaan muistas, että ei se vauva muuta tartte kuin sen, että vanhemmat on onnellisia ja jaksaa hoitaa ja rakastaa sitä. :' -) Huh huh.
No niin. Pitäisköhän sitä kommenttiakin pistää.
Greetas (meniköhän nicki oikein? Mä aina luotan liikaa muistiini näissä...), tervetuloa vaan porukkaan! Vastahan täällä joku haikaili, että mistä saadaan uusia enskoja mukaan kun on käynyt niin kova pokse viime aikoina, eikä ihan heti hiljenekään ainakaan näillä näkymin! =) Mulle tuli viestistäsi ihan mieleen oma viimekeväinen tupsahtamiseni tänne; mulla oli kans silloin jotain 5+ viikkoja ja kamalasti oireita, joita ei oikein meinannut itsekään uskoa todeksi! :-) Ihan samanlaisia oireita oli siis mullakin, ja ne nippailut alavatsalla saattoivat äityä ihan tosi koviksi, jos rasitin itseäni. Muistan esim., että viikonloppuna ennen maanantaista plussaamistani olimme tehneet pientä halkosavottaa vanhempieni luona, ja sen jälkeen illalla tulivat aivan uskomattoman kovat menkkamaiset kivut. Ajattelin, että nyt ne alkaa, mut mitään vuotoa ei tullut, ja siitä kummastuneena tein sitten ma testin, joka olikin selvästi plussa. :-) Ja se paineen tunne alavatsalla; ihan samat fiilikset oikeastaan kuin olis ollut vain menkat vähän myöhässä, mut kun se plussa tuli testiin, tiesin heti, ettei niitä menkkoja taida enää tullakaan vähään aikaan! =) Onnea vaan kovasti matkaan, toivotaan, että pikku möttönen siellä on eläväistä sorttia! :-)
Mä olen ihan ylitunteellisella tuulella. Syömään ja nukkumaan, sanois meidän äiti, tuleva mummo... :-P
Kandi, mäkään en muuten ole viimeiseen pariin viikkoon muuta tehnyt kuin ommellut, pessyt ja järjestellyt vauvaa varten kaikkea mahdollista suunnittelemaani. Kiva, meillä oli tuo muutto aika hankalaan aikaan, kaikki jäi niin viime tinkaan. Tai itse kai jätin esim. vaatteiden pesun ja lajittelun ja vaippojen ompelun viime tinkaan... Mut nyt on oikeasti pikku paniikki siinäkin, kun tuntuu, että viikot vilisee edelleen ja kaikkea on vielä tekemättä! Mut olen rauhoitellut itseäni, että nyt kaikki alkaa olla jo sellaisessa kondiksessa, että vauva saisi vaikka syntyä.
Synnytysjännitys käväisi myös mielessä elokuvaa hämärissä tuijotellessani, tunsin jotain menkkakipujen kaltaista vasemmalla puolella selässä ja ajattelin, että kamala jos ne supparit nyt alkaa! :-/ Onneks meni ohi, eikä sinänsä mitään hälyyttävää, mut tuntuu silti aika jännältä odotella, milloin ja miten se oma synnytys sit käynnistyy!
Olikos joskus perjantaina tms. ollut puhetta seksistä ja masuista? Sitä mun piti kommentoida vielä. Että meillä seksiä on ollut tosi normaalisti koko raskausajan, masu ei ole edes kamalasti haitannut asentoja vasta kuin nyt ihan viimeisen kuukauden aikana. Mun mies tykkää masusta kovasti, ja mun halut on olleet jopa koholla normaalista aina alkuraskauden väsymysten ja pahoinvoinnin jälkeen! Tai ainakin seksi on ollut helpompaa, jotenkin yksinkertaista. =) Johtunee kohonneista hormonipitoisuuksista. Mut ymmärrän hyvin, että tilanne vois olla hyvin toinen jos mielenkiintoa ei oliskaan tai jotain vuotoa tai muita ongelmia tulis! Hellyys se kuitenkin tärkeintä on, ja onhan niitä konsteja miehen auttamiseksi jos se kovasti kärsii. ;-) Eniten mä nyt mietin, missä vaiheessa synnytyksen jälkeen tulee uudestaan seksi kuvioihin, musta tuntuu, että vauva muuttaa elämän niin täysin, että kun vielä on paikat hellinä, niin voi olla aika vaikea ainakin aluksi orientoitua seksuaalisuuteen taas! Ehkä sitä löytää toisaalta itsestään jotain uutta äitiyden myötä myös sillä puolella. Mene, tiedä.
Äh. Nyt taidan kuitenkin raahautua keittiöön murokupposelle, Samarinille ja sitä kautta vähitellen sänkyä kohti... Huomenna olen päättänyt aloittaa vielä gradutalkoiden viimeisen rutistuksen ennen synnytystä! Pitäkää peukkuja!
Hyviä unia, oman kullan + vauvelin kuvia
toivottelee Ladie ja potkuterveisiä lähettävä iltavirkku pikku-L viikoilla 37+3
Tai aamu on ollu jo monta tuntia sitten.
Taitaa itteellä hormoonit hyrrätä oikein kunnolla ku ei len tuli pari kertaa kunnon itku vaik ei oikein ollu aihetta ja nyt äsken herkistelin ku luin viiperon synnytys kertomusta. Onneks oon yksin koton.
Sellasta asiaa lähin kyselee, et millee toi kummi juttu toimii? Koska ootte kysyny niilt ketkä haluutte kummeiks? Ja ku kuuluu olla kaks kummia niin jos vaik toinen on jomman kumman sisar ja toinen on yks kaveri ni, ku on sylikummi niin onko se toinen sitte vaan kummi? Mitä eroo niil o?
On vähä sekasesti kysytty mut niin on noi ajatuksekki pääs sekasi. Kummit päätettiin eilen tai siis et kysytään ja toivotaan et suostuu.
sadeye&Pampale 23+2