Möläyttelijöiden vertaistukiketju

En oikeasti tarkoita pahaa, mutta jostain syystä päädyn jatkuvasti tilanteisiin, jossa lauon jotain älytöntä, teen huonoja sanavalintoja tai en jotenkin osaa lukea tilanteita oikein. Esim. tuttu oli raskaana alkuvaiheessa ja mielestäni hän hehkui kauniisti. Niin päätin töksäyttää: "sähän näytät jo ihan raskaanaolevalta". Psykiatrin vastaanotolla itkin haasteita lasten kanssa ja tunsin itseni maailman surkeimmaksi kasvattajaksi. Psykiatri tarjosi vertaistukea kertomalla, että hänen lapsellaan on mielenterveysongelmia. Minä: "oi, en ole ikinä kuullut mitään noin ihanaa". Ajatukseni siis oli se, että tunsin kiitollisuutta vertaistuesta ja arvostin hänen avautumistaan. Että muillakin on vaikeaa. Esimiehelle täräytin, että en tykkää käyttää roikkuvia korviksia kun ne ei sovi silmälasien kanssa. Vain todetakseni, että jaa, esimiehellähän on roikkuvat korvikset ja silmälasit. Yhdessä juhlaporukassa aloin kehua vuolaasti yhden ihmisen vaatetta kovaan ääneen. Aikani hehkutettuani tajusin, että juhlakalulla oli käytännössä samanlainen mekko, johon en ollut kiinnittänyt mitään huomiota. Ja en tiennyt miten hoitaa asia kun häkellyin, niin en sitten sanonut mitään sen enempää, vaikka koko seurue näki minun tajuavan siinä hetkessä asian. Huoh.

Lista on aivan loputon.