Mistä mielenterveysongelmat johtuvat?

Tässä hyvä artikkeli https://www.hs.fi/tiede/art-2000011822809.html .

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mielenterveysongelmia. On olemassa ongelmia kaiken vastuun siirtämistä muille. Mitä vastuullisempi ihminen, sitä terveempi ajatusmaailma. 

-Polymaatikko

Hyvä pointti. 

Ei ehkä ihan noin yksiselitteistä kuitenkaan.

Itse uskon myös siihen että mikä tahansa eläinkunnan eläin on evoluution saatossa rakentunut tietyn laiseksi ja voidakseen kaikin puolin hyvin se tsrvitsee tiettyjä elementtejä. Muutamia mainittakoot: terve ja turvallinen kasvuympäristä, hyvä ja laadukas, ihmiselle oikeanlainen puhdas ravinto, ilman tätä ei kasva ja kehity oikein. Riittävät sosiaaliset suhteet, lajityypilliset elinolot, eli liikkuminen, ulkoilma, luontoyhteys, terveet elämäntavat. 

Jos jokin näistä tai moni näistä ei toteudu, on jonkinasteisia ongelmia tiedossa.

Mt ongelmat ovat myös periytyviä.

Esim. traumaattiset tapahtumat elämässä.

Suomessa, eteenkin syrjäseuduilla SISÄSIITTOISUUS on ollut vuosisatoja jo se mikä aiheuttaa merkittäviäkin mt sairauksia. Saatetaan olla jo kolmannessa sukupolvessa jotain sukua toisille.  Ja siis tässä ei todellakaan puhuta vaan ajoittaisesta masentuneisuudesta tai "ilmastoahdistuksesta" vaan sairaalakierteeseen johtavista psyykesairauksista.

Toksinen ihmisten tarpeita hyväksikäyttävä kulutuskulttuuri, joka hyödyntää ihmisten sosiaalisia ja psyykkisiä perustarpeita tuottaen pakkomielteitä, addiktioita, persoonallisuuden kehityksen häiriintymistä, tunnesäätelyn ongelmia ja hermostollisia epätasapainotiloja. 

Tähän lisää toksinen ihmisten kärsimystä hyväksikäyttävä mielenterveysteollisuus, joka kehittää kyselykaavakkeille ja yhä kapeneville normaalin määritelmälle pohjautuvia käyttäytymistä ja tunne-elämää normittavia sairausluokituksia. 

Ala rahastaa ihmisiä sillä, että opettaa ihmiset säätelemään tunteitaan keskushermostoon vaikuttavilla huumaavilla aineilla ja kuvittelemaan, että 200 euroa tunnissa maksava diskuteeraaja on ainoa taho, joka voi korjata ihmisen pahan mielen ja poistaa pahat muistot. Ihmiset opetetaan sairastamaan omaa kärsimystään ja mikä pahinta, samaistumaan siihen, jotta loputon psyykelääkkeiden tyrkytys ja diskuteetaajien harrastama tunteilla ja traumoilla mässäily voisi jatkua hanaan tappiin. Se on ikiliikkuja, joka ylläpitää itse itseään. 

Mulla eräs jo pian viiskymppinen tuttu joka oireilee vuosittain. Aikuinen naisihminen ei osaa (suostu) yhtään auttamaan itseään. Tekee kaikki helvetin virheet jotta taatusti masisjakso koittaa taas ja jotenkin kun häntä kuuntelee niin taitaa ruokkia ja vähän jopa keksiä itse itselleen ongelmia jotta saa piehtaroida siinä masiksessa ja hups, olla kk sotalla sairaslomalla täydellä palkalla. Sit ollaan muka jotain osatyökykyisiä kun oikeasti on vaan työtä vieroksuva elämäntapahippi joka hankkii oudolla käyttäytymisellään joka työyhteisöstä potkut. Joka paikassa tulee muka syrjäytetyksi tiimissä ja pomon kiusaamaksi ja taas vinkku maistuu ja sit tulee  univaikeutta ym ongelmia ja kierre on valmis ja taas on saikkuja ym ym josta koituu vaan lisää ylianalysointia ja entistä enemmän mieli mustuu. Olen huomannut että joka kerta kun jää saikulle ja yksin kotiin, mieli mustuu entisestään. 

Mitään järkeenkäypiäkään ohjeita tai ehdotuksia siitä miten oloa ja jaksamista saisi kohennettua paremmaksi ei ota kuuleviin korviin joka hiton asiaan keksii monta selitystä miksi ei voi toimia niin, "ei se auta" ja jopa kieltää itsestään selvät asiat (vointia parantavat toimet) jotka jokainen aikuinen tietää. Itse ei tee mitään esim sille että vaihtaisi työpaikkaa, aina vaan on 5 selitystä miksi hän ei saa mitään muuta, no eii voi saada kun on 10 tekosyytä miksei edes yritä. Xx ala suorastaan ahdistaa ja ällöttää jo häntä mutta mikään muu ei käy hänelle, näkee vain esteitä edes yrittää. Minä olisin voinut vaikka tarjota hänelle aikoinaan erästä työtä, jossa ei tarvitse koulutusta, työhön perehdytetään ja sen oppii tekemällä, ei, ei hän voi kun...  tuli 4 syytä. Hän vaan jumittaa ja jumittaa samassa tilanteessa saaden valittaa ja piehtaroida jossain säälissä, ehkä tiedostamattomastikin myös saaden tällä huomiota. Näin sivusta seuranneena yksi hänen jälkikasvuistaan on ihan samanlainen tekosyiden keksija yhteiskunnan elätettävä, ei oo kauas omena puusta pudonnut.

Olisi hyvä jos hän kuulisi itse jälkeenpäin nää juupas eipäs, ei pysty, ei kykene, ei se auta, en osaa, enhän minä kykene enää, en minä kuitenkaan pääse, en vaan jaksa, keskustelut.  Syttyisikö mikään lamppu asenneongelmasta.