Ihmiset, jotka antavat lapsensa tulla kylään mutta eivät kutsu koskaan itse?

En ymmärtänyt kysymystä

Jos kutsun jonkun lapsen MEILLE kylään niin se ei tarkoita, että odottaisin jotain vastavuoroisuutta.

Jos oma lapseni pyydetään kylään niin tarjoan vastavuoroisesti kyläilyä meillä.

Koska kotonamme on huutava äksy erityislapsi

Outoja. Lapseni ei koskaan mene muille lapsille kylään edes kutsuttuna, koska siitä seuraa automaattisesti vastavuoroisuuden vaatimus. Meille saa tulla leikkimään pihalle, mutta sisälle ei ole tulemista, koska silloin joutuisin laittamaan oman lapseni muille kylään.

Meidän lapset voivat nähdä muutamaa ystäväänsä ulkona tai ystävien kotona, mutta niillä käytöstävattomilla kakaroilla ei ole asiaa meille tonkimaan ja riekkumaan.

Meillä syynä oli pieni asunto ja sen ahtaus. Nyt on jo omat huoneet, joten voivat itse kutsua, jos haluavat.

En mitään mieltä. Jokaisella lieneen syynsä siihen. Omalla pojallani oli pari kaveria, jotka olivat aina meillä. Toisella syy oli se, että kyseessä oli pienehkössä asunnossa asuva suurperhe ja lapseni kaveri oli sisarussarjan vanhin. Pojat halusivatkin olla aina meillä, koska meillä saivat leikkiä rauhassa ilman pienempien sisarusten häiritsemistä. Toinen kaveri taas oli uusperheestä, jossa ei oikein tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Pojat olivat silloin jotain 9-10-vuotiaita ja yhden kerran oma poikani oli kaverillaan. Kaveri asui vähän kauempana ja noin tunnin kaverillaan oltuaan poikani soitti mulle, että voinko tulla hakemaan hänet kotiin. Kävin hakemassa ja toista kertaa poikani ei heille mennyt, mutta kaveri taas oli meillä paljonkin. Joskus jopa kokonaisen viikon ja menivät aamuisin yhdessä meiltä kouluun. Aika surullista, että äidillekin on ihan ok, että yksi lapsista pysyttelee pois kotoa. 

En kutsu lasten kavereita meille kylään koskaan eivätkä minunkaan vanhempani kutsuneet minulle kavereita, vaan lapset ovat aina saaneet valita itse, kenen kaverin kanssa haluavat olla ja missä he parhaiten viihtyvät.