Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joilla ulkoisesti menee hyvin, mutta ei oikeasti enää jaksaisi koko elämää yhtään enää?
27.01.2023 |
olen yrittäjänä polttanut itseni loppuun jo vuosia sitten ja nyt olosuhteiden pakosta joutunut taas stressaavaan paikkaan, ja en jaksaisi enää koko elämää. Tarkemmin ajateltuna koko elämä tuntuu olleen yhtä vn kivireen vetämistä ja toisten ihmisten välinearvona olemista. Nyt tuntuu että alkaa jaksaminen loppua enkä tiedä miten tästä eteenpäin. Välillä katselen joitakin lähipiirin ihmisiä, jotka näyttävät luistelevan elämässä eteenpäin huolettomasti ja/tai yhteiskunnan varoilla ilman mitään omaa panostusta. Olen ollut aina tunnollinen ja tehnyt sen mitä "pitää tehdä" ja nyt en vaan enää jaksa.
Kommentit (28)
No alapa elää haluamaasi elämää, niin ei tarvitse katkerana katsella muiden elämiä, jotka näyttävät sinusta niin hienoilta ja helpoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No alapa elää haluamaasi elämää, niin ei tarvitse katkerana katsella muiden elämiä, jotka näyttävät sinusta niin hienoilta ja helpoilta.
Kiitos myötätunnosta, mlkku
Vtuttaa kun olen tehnyt niin kuin uunot ovat halunneet. Ja mitään kiitosta toisten puolesta tekemisestä en ole saanut, päinvastoin. Ennen olin huolissani muiden pärjäämisestä ja nyt ei enää paljoa kiinnosta. Itseni rikoin fyysisesti ja henkisesti aivan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vtuttaa kun olen tehnyt niin kuin uunot ovat halunneet. Ja mitään kiitosta toisten puolesta tekemisestä en ole saanut, päinvastoin. Ennen olin huolissani muiden pärjäämisestä ja nyt ei enää paljoa kiinnosta. Itseni rikoin fyysisesti ja henkisesti aivan turhaan.
On niin tuttua, monet neuvot on otettu ja tehty juuri päinvastoin kuin on neuvottu ja sitten on mennyt ihan metsään. Ja kuka sitten pelastaa, rahat kelpaa mutta neuvot ei. Joskus haaveilen että ottaisin repun selkään ja lähtisin.
Vierailija kirjoitti:
Vtuttaa kun olen tehnyt niin kuin uunot ovat halunneet. Ja mitään kiitosta toisten puolesta tekemisestä en ole saanut, päinvastoin. Ennen olin huolissani muiden pärjäämisestä ja nyt ei enää paljoa kiinnosta. Itseni rikoin fyysisesti ja henkisesti aivan turhaan.
Joskus olo on niin sellainen että nyrkin ja työpaikan välissä. Rahaa arvostetaan minua ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mitä ulospäin näyttää ei ole totuus. Kaikilla meillä on omat kriisimme mitä niitä muita seuraa. Ei tämä elämä ole muutenkaan niin pitkä tai että mikään kriisi olis mitenkään merkittävä. Mennään eteenpäin sanos Jutikin.
Vierailija kirjoitti:
No alapa elää haluamaasi elämää, niin ei tarvitse katkerana katsella muiden elämiä, jotka näyttävät sinusta niin hienoilta ja helpoilta.
Tätä minä olen aina yrittänyt tehdä. Yritän olla mahdollisimman positiivinen ja ottaa kaiken irti elämästä, mutta olen kokenut niin paljon vastoinkäymisiä: syrjintää, yksinäisyyttä, työttömyyttä, masennusta. En vaan jaksa enää. Aina sanotaan, että kyllä se siitä helpottuu, mutta mitä jos ei?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vtuttaa kun olen tehnyt niin kuin uunot ovat halunneet. Ja mitään kiitosta toisten puolesta tekemisestä en ole saanut, päinvastoin. Ennen olin huolissani muiden pärjäämisestä ja nyt ei enää paljoa kiinnosta. Itseni rikoin fyysisesti ja henkisesti aivan turhaan.
Joskus olo on niin sellainen että nyrkin ja työpaikan välissä. Rahaa arvostetaan minua ei niinkään.
Terveyden myötä työkyky mennyt paskiaisten takia ja toki oman hölmöyden. Kuinka saatanassa voi antaa niin käydä. Onneksi kuitenkin on jotain hommannut aikanaan, ettei aivan tyhjän päälle jää.
Luultavasti ymmärrän jossain määrin miltä sinusta tuntuu. Olin ylitunnollinen ja paloin loppuun. Tein paljon asioita, joita itse en halunnut tehdä. Minulla perussyy tähän löytyy kasvatuksesta, ehkä sinullakin. Tein suurehkon elämänmuutoksen (muutin muualle, kauas) ja nykyään minua ei saa tekemään mitään mitä en halua. Viihdyn elämässäni ensimmäistä kertaa ikinä. Toki haastavat ajat kuormittavat yhä ja pahemmin kuin ennen loppuun palamista. Enemmän on kuitenkin hyvää kuin huonoa.
Jos lähtö kokonaan maailmasta tuntuu houkuttelevalta, et sinänsä häviä mitään jos kokeilet ensin muita keinoja tehdä elämästäsi hyvää. Toisin päin ei valitettavasti onnistu. Mieti mitä itse haluat ja toteuta vaihe vaiheelta jaksamisesi mukaan. Ja opettele sanomaan muille "ei käy".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin vituttaa, että olen työllistänyt useita henkilöitä, mutta kiitosta ei ole juurikaan kuulunut koskaan.
"..mutta ei oikeasti enää jaksaisi ..." Jospa ensin kokeilisi miten oikein kirjoitus sujuu, tuosta puuttuu vielä !enään, paljoa ja kauaa , oikeesti.. miten oikeasti jaksaa, joko jaksaa tavallisesti, tai ei, oikeasti ja väärästi jaksaminen ei taida olla sertifioitu? Miten voisin itse oikeasti hukkua? Miten hukutaan oikeasti ja mennään oikeasti naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakin vituttaa, että olen työllistänyt useita henkilöitä, mutta kiitosta ei ole juurikaan kuulunut koskaan.
Oletko v###u tosissasi?.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin vituttaa, että olen työllistänyt useita henkilöitä, mutta kiitosta ei ole juurikaan kuulunut koskaan.
Muistitko maksaa palkkaa myös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on varmaan paljon.
periaatteessa moni asia on hyvin mutta
itsellä ihan hyvä joskin henkisesti rankka työ. Tunnollinen ja ahkera osaaja muiden mielestä kuulemma.
Uusioperhe ja asiat periaatteessa hyvin.
Mutta kun ei enää ole iloa eikä tyytyväisyyttä elämään. Monesti jo mietin että voisi minut jo ottaa pois tästä maailmasta ( ja se Aina-Inkeri Ankeisen äänellä sanottu lause tulee tässä aina mieleen).
Työ ja yksinäiset illat. Niissä ei juuri ole enää syytä elää. (Muut siis harrastavat kaiket illat)
Miksi elää kun ei elämästä nauti?
onko se elämää että pitää aikansakuluksi tätäkin välillä lukea?
M50+
Ihminen on käyttöesine. Kun se on töissä kaluttu loppuun se on hyödytön.
Sitä alkaa pitää asioita itsestään selvyytenä. On tärkeää muistutella asioista itselleen. Nyt kun oltiin lähdössä lasten kanssa luistelemaan, niin pyysin serkkua lapsineen mukaan. Itse mentiin näppärästi uudella autolla ja heidän perheensä roudasi konkkaronkan kamoineen paikalle bussilla. Lapsilla ei ollut kunnon varusteita ja luistimet oli tylsät. Meillä ei. Kun siinä sitten lähdettiin sanoin, että napsautan kännykästäni saunan päälle. He harmittelivat kun ei ollut sinä vkl saunavuoroa taloyhtiössä. Tuli myös puheeksi että aion katsoa vaimon kanssa illalla jonkun leffan netflixistä ja ottaa muutaman erikoisoluen. Serkkupoika sanoi että heillä on netflix nyt tauolla ja ettei olutta passaa nyt ottaa, vaimo kun oli käskenyt säästämään hintojen noustua kaupoissa.
Pieniä juttuja. Mutta kun ne on niin tuikitavallisia, ettei sitä aina muista edes arvostaa että ei se noin kaikilla silti mene.
Vierailija kirjoitti:
"..mutta ei oikeasti enää jaksaisi ..." Jospa ensin kokeilisi miten oikein kirjoitus sujuu, tuosta puuttuu vielä !enään, paljoa ja kauaa , oikeesti.. miten oikeasti jaksaa, joko jaksaa tavallisesti, tai ei, oikeasti ja väärästi jaksaminen ei taida olla sertifioitu? Miten voisin itse oikeasti hukkua? Miten hukutaan oikeasti ja mennään oikeasti naimisiin?
Olipa höpsö kommentti, pullollaan joulutonta henkeä.
Ota lomaa jos voit. Jos on mahdollisuus työntekijään, ota se tai harjoittelija. Poista jotkut palvelut listoilta, järkevöitä ja siirrä eri firmalle huolehdittavaksi. Ja jätä sen minkä jaksaa, joku päivä lomien jälkeen. Jos uuvuttaa lopeta heti työt, sukulainen hoitaa loppuun helpot hommat. Ei ole pakko jatkaa yrittäjänä tai sillä alalla yrittäjänä. On myös mahdollista myydä yritys, jos ei myöhemmin kaduta, on yritysvälittäjiä.
Alue: Aihe vapaa
down