Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi abi/ huoli syrjäytyneestä nuoresta.
26.01.2023 |
Mitä ihmettä tehdä vai odottaako ihmettä? Murrosikä koronan keskellä ja ekat lukiovuodet pitkälti etälukiossa ei todellakaan ollut hyvä juttu meidän laiskalle ja ujouteen/ vetäytymiseen taipuvalle pojalle. Nyt abivuonna ei osallistu mihinkään ja ne muutama kaverit, joita vielä yläkoulussa oli, ovat eri ryhmässä ja viettävät vapaa-aikansa muualla. Oma lapsi vain nyhjää tietokoneella/kännykällä. Hoitaa koulunsa alisuorittamalla ja käy pari tuntia viikossa töissä. Salilla käy yksinään eikä mitään muuta kiinnostusta kuin pelit tunnu olevan. Tulevaisuuden suhteenkaan ei tiedä mitä haluaa/ on päättänyt ettei pääse minnekään tai sitten mistään ei makseta tarpeeksi. Nyt pitäisi kiireesti hakea töitä kirjoitusten jälkeiseksi ajaksi mutta ei kuulemma halua 3-vuorotöihin, ei siivota eikä asiakaspalveluun. Jotta sittenhän niitä vaihtoehtoja riittääkin kouluttamattomalle 19-vuotiaalle.. Ei tunnu ollenkaan ymmärtävän että tuossa elämänvaiheessa ei valita työpaikkaa vaan otetaan mitä tarjolla on ja sitten edetään oman työn ja viitseliäisyyden avulla.
Varmaan saisi masennusdiagnoosin lääkäristä mutta kun ei itse koe että olisi mitään ongelmaa, häntä ei vaan huvita :( Eikä kiinnosta keskustelu kenenkään kanssa jne. Turhauttaa, ärsyttää ja huolestuttaa. Mutta mitä voi tehdä?
Kommentit (22)
Meneekö poika armeijaan? Mikäli on välivuosi tulossa, niin poikaa kannattaa muistuttaa tietyistä reunaehdoista. Jos rahaa haluaa, niin pitää olla töitä tai jos meinaa elää tuilla, niin sitä varten on haettava tiettyyn määrään opiskelupaikkoja. Nyt on se aika, kun elämästä pitää ottaa vastuuta. Jos taas on kesällä menossa armeijaan ja jotain töitä on jo, niin antaisin olla. Ehkä kysymällä saisi tehtyä vähän lisää vuoroja nykyisessä paikassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän samaa meilläkin. Netissä pelaa paljon ja toki netin kautta pitää yhteyttä moniin, kun yhdessä pelaavat. Kotona on paljon. Saliharrastus on jäänyt, kun kotiin ostettiin painot. Ei osaa sanoa minne hakee yhteishaussa. Armeijaan meno kesällä.
Vie lääkäriin mielenterveysongelmien takia. Sillä ohjataan eteenpäin , mm käki ongelma on korvien välissä. Laiskoja paskoja ei kannata hyysätä, ehkä reipas potku perseelle voisi myös auttaa.
Voi herranjestas! Anna nyt poikasi rauhassa miettiä mitä haluaa äläkä ahdistele! Ei se nyt heti tarkoita, että on joku mielenterveysongelma. Olet minusta aika kamala vanhempi, valitan.
Menee inttiin vasta seuraavassa tammikuussa eikä tosiaankaan voi kirjoitusten jälkeen vaan istua kotona inttiin asti, johonkin töihin täytyy mennä. Ja eniten olen huolissani vetäytymisestä suurimmasta osasta kaverisuhteita, ei mene penkkareihin, ei käy missään jne. Jatkon suhteen en ole niin huolissani sinänsä vielä mutta se, ettei ole motia mihinkään eikä mikään kiinnosta huolestuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menee inttiin vasta seuraavassa tammikuussa eikä tosiaankaan voi kirjoitusten jälkeen vaan istua kotona inttiin asti, johonkin töihin täytyy mennä. Ja eniten olen huolissani vetäytymisestä suurimmasta osasta kaverisuhteita, ei mene penkkareihin, ei käy missään jne. Jatkon suhteen en ole niin huolissani sinänsä vielä mutta se, ettei ole motia mihinkään eikä mikään kiinnosta huolestuttaa.
Entä jos ei saa töitä eikä halua niitä tehdä? Et sä voi pois kotoakaan äkkinäisesti potkaista vaan virallisen menettelyn kautta jollon saisi esim kaupungilta kämpän.
No sanotaan että kyllä aika vahvasti painostan töitä hakemaan/ täysylläpito loppuu kirjoituksiin JOS ei ole työpaikkaa. ( koululukuvuoden aikana tekemäänsä hommaa ei ole kuin muutama tunti viikossa eikä niitä ole tarjolla enempää) Toi nirsoilu kaiken hankalan ja työtävaativan homman osalta närästää eniten; itse oon aloittanut mansikkamaalta, siivonnut vessoja, ollut kaupankassalla ja tehnyt hampurilaisia aikanani. Ei silloin nirsoiltu sen suhteen mitä suostuu edes hakemaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika jätti lukion kesken kirjoituksien aikana. Kävi armeijan ja sitten onkin jo 7 vuotta maannut täällä kotona. Yöt tietokoneella, kolistellen tuolla yläkerrassa. Päivät nukkuu. Ei osallistu mihinkään kotitöihin. Ruoka kyllä kelpaa. Tuskinpa tuosta on ikinä mihinkään. Kunhan perheen nuorin 11 v tuosta kasvaa, niin muutan mökille asumaan. Hoitakoon mies tuon aikamiespojan syöttämisen ja pyykkien pesun. Minä haluan nukkua yöt ilman jatkuvaa yöhäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika jätti lukion kesken kirjoituksien aikana. Kävi armeijan ja sitten onkin jo 7 vuotta maannut täällä kotona. Yöt tietokoneella, kolistellen tuolla yläkerrassa. Päivät nukkuu. Ei osallistu mihinkään kotitöihin. Ruoka kyllä kelpaa. Tuskinpa tuosta on ikinä mihinkään. Kunhan perheen nuorin 11 v tuosta kasvaa, niin muutan mökille asumaan. Hoitakoon mies tuon aikamiespojan syöttämisen ja pyykkien pesun. Minä haluan nukkua yöt ilman jatkuvaa yöhäiriötä.
Apua! Ettekö heitä 25- vuotiasta pihalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telemarkkinointiin, puhelinmyyntiin ja outnound myyntiin pääsee aina.
Katsotte nuoren maailmankatsomukseen sopivia palveluja/tuotteita ja sitten hommiin. Nuori oppii myynti-ja neuvottelutaitoja, joille on aina käyttöä tulevaisuudessa, oli tekoälyä tai ei.
Porkkanaksi voit luvata aina tuplata nuoren palkan johonkin summaan saakka, koska myyntityö ei ole helppoa. Esim jos nuorelle maksettaisiin palkkaa 100e, maksat toisen 100e lisää, että nuorella on motivaatiota hommiin.
Onnea peliin!
M39
Vierailija kirjoitti:
No sanotaan että kyllä aika vahvasti painostan töitä hakemaan/ täysylläpito loppuu kirjoituksiin JOS ei ole työpaikkaa. ( koululukuvuoden aikana tekemäänsä hommaa ei ole kuin muutama tunti viikossa eikä niitä ole tarjolla enempää) Toi nirsoilu kaiken hankalan ja työtävaativan homman osalta närästää eniten; itse oon aloittanut mansikkamaalta, siivonnut vessoja, ollut kaupankassalla ja tehnyt hampurilaisia aikanani. Ei silloin nirsoiltu sen suhteen mitä suostuu edes hakemaan. Ap
No, jos jätät aikuisen ihmisen nälkään ja häädät niin saa varmasti nopeasti kaupungin asunnon ja toimeentulotuen.
Se että tekee ylipäätään töitä nyt lukuvuoden aikana on ihailtava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Poika rakasti vihreää dinosauruspehmoleluaan ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa juoda kaakaota koulun jälkeen ja nukkua öitä laavulla. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta jokin oli toisin ja yritimme selvittää mitä oli tapahtunut. Lukion ollessa lopuillaan toivoimme armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika oli ainoastaan uusien kuvioiden tarpeessa. Poika opiskelikin poliittista historiaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Moi satutäti!
Poikasi on 19-vuotias aikuinen, sanojesi mukaan alisuorittaa koulussa mutta 3-vuorotöihin, siivousalalle tai asiakaspalveluun ei halua. Ensinnäkin, en tiedä mitä asiakaspalvelulla tarkoitat, mutta sinne ei tasan varmasti oteta yhtäkään lukiolaista huonoin arvosanoin ja vailla tutkintoa saatika motivaatiota. Monesta asiakaspalvelutyöstä maksetaan 3000 e ja ylöspäin.
Mutta nyt asiaan. Poikasi kaipaa rajoja ja rakkautta, ja selkeästi myös opastusta. Hän on aivan ulapalla. Vanhempana olet kuitenkin hänet hoiviisi ottanut ja aikuiseksi nuoreksi mieheksi kasvattanut, joten suosittelisin vielä keskustelua. Jos hän ei suostu keskustelemaan sinun tai kenenkään muunkaan kanssa, niin minä sinuna hankkisin jostain apua jotta oppisin itse parempia keinoja keskustella hänen kanssaan. Älä aliarvioi sitä, miten suuri (positiivinen) vaikutus sinulla voi lapseesi vielä olla.
Teini- ja lukiolaisiässä ollaan myös usein niin herkkiä, että kaikki elämän normaalit vastoinkäymiset voivat hetkeksi viedä elämältä pohjan täysin, ja viedä itsetunnon pohjalukeemiin. Tällaisia ovat esimerkiksi seurustelusuhteen päättyminen. Eihän poikaasi ole kiusattu nykyisessä koulussaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika jätti lukion kesken kirjoituksien aikana. Kävi armeijan ja sitten onkin jo 7 vuotta maannut täällä kotona. Yöt tietokoneella, kolistellen tuolla yläkerrassa. Päivät nukkuu. Ei osallistu mihinkään kotitöihin. Ruoka kyllä kelpaa. Tuskinpa tuosta on ikinä mihinkään. Kunhan perheen nuorin 11 v tuosta kasvaa, niin muutan mökille asumaan. Hoitakoon mies tuon aikamiespojan syöttämisen ja pyykkien pesun. Minä haluan nukkua yöt ilman jatkuvaa yöhäiriötä.
Hänhän on sinun lapsesi!? Miten voit puhua noin omasta lapsestasi? Sinähän olet hänet tähän maailmaan saattanut ja tuollaiseksi kasvattanut!
Anna tehtäväksi lukea 10 kirjaa per kategoria ao aiheista. Vaikka amazonista kirjoja, joissa arvostelussa yli 4 tähteä.
Sales
Negotiation
Human Nature
Money
Jos ei muuta niin sivistys ja ymmärrys karttuu.
Suomessa on kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Syrjäytyminen on aivan normaali "uravalinta" tänä päivänä. Kaikista ei ole esimerkiksi lähihoitajiksi, jolloin syrjäytyminen odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika jätti lukion kesken kirjoituksien aikana. Kävi armeijan ja sitten onkin jo 7 vuotta maannut täällä kotona. Yöt tietokoneella, kolistellen tuolla yläkerrassa. Päivät nukkuu. Ei osallistu mihinkään kotitöihin. Ruoka kyllä kelpaa. Tuskinpa tuosta on ikinä mihinkään. Kunhan perheen nuorin 11 v tuosta kasvaa, niin muutan mökille asumaan. Hoitakoon mies tuon aikamiespojan syöttämisen ja pyykkien pesun. Minä haluan nukkua yöt ilman jatkuvaa yöhäiriötä.
Apua! Ettekö heitä 25- vuotiasta pihalle?
Ei kaikki heitä, anoppi piti hirveän paasauksen kuinka huono ja hirveä hänen siskonsa mies on kun heitti 30 vuotiaan aikuisen ukon piha-asuntoon kotoaan. Itse olen kaikki lapset laittanut ennen armeijaa omiin asuntoihin, hyvin ovat viihtyneet.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on 19-vuotias aikuinen, sanojesi mukaan alisuorittaa koulussa mutta 3-vuorotöihin, siivousalalle tai asiakaspalveluun ei halua. Ensinnäkin, en tiedä mitä asiakaspalvelulla tarkoitat, mutta sinne ei tasan varmasti oteta yhtäkään lukiolaista huonoin arvosanoin ja vailla tutkintoa saatika motivaatiota. Monesta asiakaspalvelutyöstä maksetaan 3000 e ja ylöspäin.
Mutta nyt asiaan. Poikasi kaipaa rajoja ja rakkautta, ja selkeästi myös opastusta. Hän on aivan ulapalla. Vanhempana olet kuitenkin hänet hoiviisi ottanut ja aikuiseksi nuoreksi mieheksi kasvattanut, joten suosittelisin vielä keskustelua. Jos hän ei suostu keskustelemaan sinun tai kenenkään muunkaan kanssa, niin minä sinuna hankkisin jostain apua jotta oppisin itse parempia keinoja keskustella hänen kanssaan. Älä aliarvioi sitä, miten suuri (positiivinen) vaikutus sinulla voi lapseesi vielä olla.
Teini- ja lukiolaisiässä ollaan myös usein niin herkkiä, että kaikki elämän normaalit vastoinkäymiset voivat hetkeksi viedä elämältä pohjan täysin, ja viedä itsetunnon pohjalukeemiin. Tällaisia ovat esimerkiksi seurustelusuhteen päättyminen. Eihän poikaasi ole kiusattu nykyisessä koulussaan?
Kiusaamista on todennäköisesti ainakin jossain vaiheessa ollut mutta poika ei asiaa ole koskaan myöntänyt, on kysytty usein ja eri tilanteissaa 8-luokasta alkaen. Välillä oli enemmän kaverien kanssa, välillä vähemmän ja korona viimeistään jumitti kotiin. Lukiossa joutui eri ryhmiin kuin vanhat kaverinsa eikä ole halunnut tutustua uusiin.
Miten keskustelet kenenkään kanssa, joka ei halua keskustella (vanhempiensa) kanssa? Vastailee vain lyhyesti kun jotain kysyy, Ukrainan kriisi aluksi selkeästi aiheutti synkkiä kommentteja, nyt ei vaikuta ihan niin maailmanlopun uhkakuvia vilisevän päässä. Vaikuttaa olevan suht tyytyväinen eloonsa ja oloonsa näinkin, huolehtii hygieniastaan, käy koulussa (kuulemma osa kavereista ei käy kuin juuri sen verran ettei tule hylättyä) Lähtee ajoissa töihin ja kouluun jne. minimiefortti jutut hoituu.
Kesätöistä ilmoittaa seuraavia raivostuttavia syitä miksi ei edes hae kaupungille tai siivoushommiin -liian pieni palkka-, ruokakauppaan, markettiin, muuhun myymälään, pikaruokapaikkaan tms -se kamala asiakaspalvelu ja tarvii koko ajan tehdä jotain- tehdas/teollisuustyö - ei halua olla koko ajan töissä/tehdä täyttä päivää. Mä olen ihan hiilenä näistä syistä, yritän välillä lempeästi ja välillä napakammin ilmaista että tuossa elämänvaiheessa ja tuolla koulutuksella EI kannata nirsoilla ja kukaan eikä mikään työpaikka tule ovelta hakemaan. Ja hyvästä palkasta on ihan turha haaveilla, nyt haetaan kokemusta ja mikä tahansa työ pitäisi kelvata! Ap
Vierailija kirjoitti:
Meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Poika rakasti vihreää dinosauruspehmoleluaan ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa juoda kaakaota koulun jälkeen ja nukkua öitä laavulla. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta jokin oli toisin ja yritimme selvittää mitä oli tapahtunut. Lukion ollessa lopuillaan toivoimme armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika oli ainoastaan uusien kuvioiden tarpeessa. Poika opiskelikin poliittista historiaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Näinhän se tuppaa vuorovaikutustaidottomille laiskoille luuseereille käymään. ylipäätään nuoret miehet vaati potkimista ,että ne saa motivoitua muuhun kuin tietokoneella pelaamiseen. Ylipäätään humanistisille aloille kouluttautuminen on tuhoon tuomittua.
Alue: Aihe vapaa
Margariini murhe