Antakaa vinkkejä aloittevalle vanhan talon korjaajalle (perinnerakentajat varsinkin)
Kesämökkinä toimii. 1900-l alun osittain hirsirunkoinen talo, joskus tehty laajennuksia jotka ovat rankarakenteisia, kutterinpurua välissä. Edellinen omistaja on täyttänyt ulkoseiniä purulla tekemänsä ulkovuoriremontin yhteydessä, ikkunat on vaihdettu samalla. Wc/suihkutila lisätty noin 20v sitten, se menee kokonaan uusiksi. Tuo tila on rankarunkoisessa osassa taloa. Jotain yleisiä neuvoja tuon tekemiseen? Samat toiminnot säilyy, eli wc/suihku ja viereisestä huoneesta nipistetään vähän lisää tilaa että saa pienen tilan pesukoneelle ja kuivausrummulle. Kahteen huoneeseen tehtiin viime kesänä uusi lautalattia. Sinne laitettiin ilmansulkupaperi, jyrsijäverkko ja ekovillaa täytteeksi, maalattiin betolux-maalilla. Huoneiden hirsiseiniin (ulkoseinät) laitettiin puukuitulevyä ja tapetti. Väliseinään tuli vaakalaudat ja ekovilla, puukuitulevy. Onko ok (toivottavasti, ei niitä enää kyllä purkamaankaan aleta😅). Muualla on alkuperäiset lattiat eikä maalausta lukuunottamatta olla tekemässä niille muuta. Kylmäthän ne kyllä ovat vaikka mattoja on levitelty. Ilmanvaihto on sellainen mistä en oikein ymmärrä paljoa. Siellä on iso leivinuuni ja lisänä puuliesi, jossa talvella joka päivä tulet, sehän toimii poistona, eikö? Mutta korvausilma sitten. Missään huoneessa ei ole eikä ole kai ollutkaan, raitisilmaventtiilejä. Pitääkö niitä lisätä? Sisäilma tuntuu kyllä raikkaalta eikä ole hajuja tms. Ja kesällähän ei samalla lailla lämmitetä, miten sitten ilmanvaihto toimii? Ikkunat auki oli meidän valinta viime kesänä? Uuninpellit oli myös auki koko kesän.
En nyt ole oikein varma onko tällä nyt niin pointtia, kunhan kirjoittelen. Vähän epävarma olo kun välillä saa lukea kauhutarinoita miten vanhat talot on umpihomeessa väärien remontointitapojen vuoksi.
Kommentit (23)
Ilmanvaihtoasioista voin suositella Ilmakirjaa, se on aika perusteellinen opas painovoimaiseen ilmanvaihtoon.
Itse lisäisin kyllä korvausilmaventtiilit, koska muuten painovoimainenkin ilmanvaihto ottaa korvausilmansa jostain, mistä ei pitäisi. Ilma menee aina sieltä, mistä on helpoin ja ikkunan tiivisteraoista ei yleensä saa ainakaan kesällä riittävästi korvausta. Lisäksi kun on lisäeristystä, ei alkuperäinen ilmanvaihto enää välittämättä riitä - ja onhan kosteusrasituskin esim. suihkujen kautta lisääntynyt valtavasti.
Poistona toimii kesälläkin hormi, jos siinä on ilmanvaihtoventtiili asennettuna tai savupellin pitää auki. Toki painovoimainen ilmanvaihto toimii kesällä aina huonommin, jolloin sekä poistot (elintasosiivessä lienee esim kylppärissä kohdepoisto) että korvaukset apposen auki.
Onko talosta alkuperäisiä piirroksia? Niissä saattaa hyvällä tuurilla näkyä alkuperäiset ilmanvaihtoaukot, joita on myöhemmin tukittu. Jos sellaisen seinästään löytää, pääsee kaikkein helpoimmalla.
Tuota rossipohjan lumettamista olen itse karsastanut, koska talven kuiva ilma pääsee ilman sitä kuivaamaan loppukesän kosteuden alapohjasta. Toki, jos seinän ja alapohjan liitos ei ole tiivis, saattaa silloin tuulla sieltä tai huonosti eristetty lattia tuntua viileältä. En kuitenkaan koskaan tukkisi kissanluukkuja kokonaan.
Onpa mukavaa, että muutkin pitävät vanhoista rakennuksista; itse ostin myös hiljan satavuotiaan talon, jota korjailen pikkuhiljaa. Tsemppiä puuhaan!
Vierailija kirjoitti:
Ilmanvaihtoasioista voin suositella Ilmakirjaa, se on aika perusteellinen opas painovoimaiseen ilmanvaihtoon.
Itse lisäisin kyllä korvausilmaventtiilit, koska muuten painovoimainenkin ilmanvaihto ottaa korvausilmansa jostain, mistä ei pitäisi. Ilma menee aina sieltä, mistä on helpoin ja ikkunan tiivisteraoista ei yleensä saa ainakaan kesällä riittävästi korvausta. Lisäksi kun on lisäeristystä, ei alkuperäinen ilmanvaihto enää välittämättä riitä - ja onhan kosteusrasituskin esim. suihkujen kautta lisääntynyt valtavasti.
Poistona toimii kesälläkin hormi, jos siinä on ilmanvaihtoventtiili asennettuna tai savupellin pitää auki. Toki painovoimainen ilmanvaihto toimii kesällä aina huonommin, jolloin sekä poistot (elintasosiivessä lienee esim kylppärissä kohdepoisto) että korvaukset apposen auki.
Onko talosta alkuperäisiä piirroksia? Niissä saattaa hyvällä tuurilla näkyä alkuperäiset ilmanvaihtoaukot, joita on myöhemmin tukittu. Jos sellaisen seinästään löytää, pääsee kaikkein helpoimmalla.
Tuota rossipohjan lumettamista olen itse karsastanut, koska talven kuiva ilma pääsee ilman sitä kuivaamaan loppukesän kosteuden alapohjasta. Toki, jos seinän ja alapohjan liitos ei ole tiivis, saattaa silloin tuulla sieltä tai huonosti eristetty lattia tuntua viileältä. En kuitenkaan koskaan tukkisi kissanluukkuja kokonaan.
Onpa mukavaa, että muutkin pitävät vanhoista rakennuksista; itse ostin myös hiljan satavuotiaan talon, jota korjailen pikkuhiljaa. Tsemppiä puuhaan!
Kiitos kirjavinkistä, ei olekaan tuttu vielä. Kailan Talotohtoria olen lueskellut kyllä.
Varsinaisesti tässä ei lisäeristystä ole, vai lasketaanko ne puukuitulevyt sellaiseksi? Kai ne lasketaan kun ajattelee. Nuo huoneet oli purettu paljaalle hirrelle ja ilman lattiaa kun tämä ostettiin joten en tiedä mitä on ennen purkua niissä ollut. Pinkopahvia ainakin jämistä päätellen. Ex-omistaja täytti puruosion vajautuneita seiniä myös, ja laittoi kipsilevyn seinään (rankarakenteinen puoli). Kipsilevyn takana ei ole villoja.
Suihkutilassa on kaappi josta poisto suoraan ulos jo ennestään, ja itse tila on tehty ihan luilleen puretulle paikalle noin 20v sitten jolloin on käsittääkseni jo käytetty ns nykyaikaisia vesieristeitä. En hirveän huolissani ole että mitään merkittävää vesivahinkoa ainakaan löytyy, mutta jos löytyy niin sitten korjataan.
Vanhoja alkuperäisiä piirustuksia ei ole enää valitettavasti jäljellä, mutta pari tosi vanhaa valokuvaa on jossa talo on suht alkuperäisessä kuosissa, ja niissä ei näy seinissä mitään ilmanvaihtoaukkoja. Hirsissä ei myöskään näkynyt.
Oletan että uusien ikkunoiden tiivisteissä on raot jota kautta ilma kulkee sisään. Tosin en ole tarkistanut, voisi tarkistaa kun menee seuraavan kerran. Eikö nämä ole riittävät? Sisäilma tuntuu raikkaalta.