suomenkielinen vauva ruotsinkieliseen päivähoitoon?

Kannatan. Mitä aiemmin se lapsi sisäistää sen toisenkin kielen, sen helpompaa muiden kielten opiskelu. 

Komppaan aiempaa kommenttia, että pääkaupunkiseudulla ainakin ruotsinkielisissä päiväkodeissa paljon huonompi henkilökuntatilanne. Olet varmaan kuullut, että paivähoito on on nyt kriisissä, hoitajia ei ole ja päivät ovat selviytymistä. Hirveä ajatus tässä tilanteessa laittaa pieni lapsi vielä vieraskieliseen ympäristöön kun turvattomuus on taattu jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Monessa kunnassa on estetty kielikylpykin lapsilta, jouden toinen vanhempi ei kieltä puhu. Vasta vanhempana, kun oma äidinkieli on vahva, on kielikokeen kautta voinut päästä kielikylpyyn ja se on täysin oikein! Se että pakottaa lapsen omien halujensa mukaan vieraaseen kieliympäristöön, on lapsen kaltoinkohtelua.

Ap nyt ihan suosiolla laittaa lapsensa suomenkielideen hoitoon ja vasta jos ruotsinkieli tulee asuinpaikan vuoksi lapselle luonnostaan, monesta paikasta tarpeelliseksi, miettii ruotsinkielistä hoitoa/koulua. Jos lapsi kuulee ruotsia vain pakotettuna päiväkodissa, hän oppii tasan alkeet molemmista kielistä, ei todellisuudessa sen enempää.

Ai että lapsi oppisi vain alkeet äidinkielestään suomesta vanhemmiltaan? Tuskinpa sentään, vaikka olisikin pitkät hoitopäivät. Ja suomelle lapsi altistuu muutenkin koko ajan. Kaikki ihmiset, telkkari, radio. Lapsi oppii itse jo puhumaan parivuotiaana, sen jälkeen hän myöschakee aktiivisesti juttuseuraa.

Millä tavalla voi "kuulla pakotetusti" jotain kieltä? :D Ei päiväkoti ole koulu, siellä eletään sillä kielellä.

Kielikylpyyn päiväkodissa ei ole mitään testejä.

En suosittele. Sukulaispiirissä on periaatteessa kaksikielinen perhe (äiti suomenkielinen, isä ruotsinkielinen), jonka lapset laitettiin ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun. Käytännössä isä kuitenkin puhuu ruotsia lasten kanssa vähän, joten lapsille suomi on selvästi vahvempi kieli. Lasten koulunkäynti on kärsinyt paljon siitä, että he ovat joutuneet käymään koulua heikommalla kielellään. Vaikka lapset puhuvat ruotsia sujuvasti, niin vielä yläkouluvaiheessa sanavaraston suppeus vaikeutti koulukirjojen ymmärtämistä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen äidinkieli vakiintuu noin viisivuotiaana. Silloin voi pyrkiä kielikylpyyn, mikä on teille oikeampi vaihtoehto.

Ja vanhempien pitää kyllä sitten osata myös tukea siinä ruotsin kielessä silti.

Ja alle kaksivuotiasta en nykyiseen surkeaan varhaiskasvatukseen laittaisi.

t. kielten ope

Kielikylpyihin on monessa paikassa vuosien jonot. Eli juuri nyt on hyvä aika pyrkiä. Sinne ei vaadita vanhemmilta ruotsin taitoa tai tukemista.

Lapsen kielenoppimisen herkkyyskausi on sitä parempi mitä nuorempi lapsi kyseessä. Mutta ehkä monessakaan päiväkodissa ei pienten ryhmässä ehditä puhua paljon lapsille.

Suomi ja englanti? Saksa?

Vierailija kirjoitti:

Kannatan. Mitä aiemmin se lapsi sisäistää sen toisenkin kielen, sen helpompaa muiden kielten opiskelu. 

Jos lapsella sitten sattuukin olemaan jotain kielellisiä ongelmia, niin ei sisäistä yhtäkään kieltä kunnolla..