Miksi siivoaminen ja siisteys on vanhemmille ihmisille niin tärkeää?
Äitini aina arvostelee, kun en jaksa siivota. Itseäni ärsyttää toisinaan suunnattomasti äitini piikamainen raivosiivoaminen. Itse käytän aikani mieluummin johonkin älyllisesti kehittävämpään toimintaan.
Perussiivouksen hoitaa siivousrobotti. Aikaisemmin kävi siivoojakin, mutta robotti sai korvata hänet
Itse olen myös kiireinen yrittäjä teknisellä alalla eikä aikani riitä vähäpätöisiin töihin.
Kommentit (58)
Siivoamaton koti vaikuttaa mielenterveyteenkin, lisäksi pinnat pinttyvät ja remonttia pitää tehdä useammin.
Jos on hyvin likaista se kielii mielenterveysongelmista. Myös liika kliinisyys ja neuroottisuus bakteerien suhteen kertoo jostain ongelmista. Normaalisti kyse on kuitenkin ihan vaan erilaista luonteista. Itse olen boheemimpi ja riittää että on suunnilleen siistiä. Ei likaa tai pahoja hajuja ja lattiat eivät pursua tavaraa. Pieni sekasotku on ok, tavarakasat vaikka jossain tuolilla ovat ok eivätkä lapsen lelut hänen huoneensa lattialla häiritse minua. Tällainen rennompi siivoamisen suhteen olen aina ollut ja tämä on vaikea joillekin ymmärtää. En edes näe jotain pieniä juttuja jotka esimerkiksi äitiäni häiritsee kun tulee käymään.
No ei se niin ole. Pienten lasten äidit ovat siistejä koska se on geeneissä.
Olen 57v ja mieluummin maalaan isoja tauluja, ompelen vaatteita, teen kaavoja ja verhoilen huonekaluja kuin putsaan nurkkia.
Töissä tietysti olen siisti.
Vierailija kirjoitti:
Myimme juuri asuntomme; jossa asuimme 15 vuotta. Lapsiakin. Oli myydessä kuin uusi , koska siivouksesta oli ihan alusta alkaen pidetty erittäin hyvä huoli. Jääkaappi, hella, uuni, sauna, vessat, kylpyhuoneet, parketti . Heijastui hintaan ja ostopäätökseen aivan varmasti.
Sulla on varmaan autona Toyota?
Sen omistajat on just samanlaisia, vanha romu on heidän mielestään "kuin uusi".
Eläkkeellä on paljon enemmän aikaa myös siivoamiseen, kun se on usein ainoa "työ". Lisäksi ei ole lapsia sotkemassa, joten koti pysyy helpommin siistinä. Mun anopille kotitöiden tekeminen on jotenkin sen arvon mitta, ja se päivittää monta kertaa viikossa faceen kuvien kera siivoamisiaan (ja selvästi odottaa kehuja ahkeruudestaan). Munkin vanhempien luona on ihan siistiä, mutta heillä on muitakin harrastuksia kuin kotityöt. Kaikki em. henkilöt n. 75-vuotiaita
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt tätä samaa. Tullut siihen tulokseen, että tämän raivosiivoamisen on pakko olla jäänne niiltä ajoilta kun sunnuntaisin oli kaikki kaupat kiinni eikä siis ollut muutakaan tekemistä kuin siivota. Yksi kokonainen päivä viikossa. Tavoista on vaikea päästä eroon.
Niihin aikoihin kun sunnuntaina kaupat olivat kiinni, sunnuntaita pidettiin lepopäivänä ja sunnuntaina siivoamista olisi katsottu pahalla. Tausta oli uskonnollinen, mutta omatkin vanhempani noudattivat kyseistä koodistoa, vaikka olivat ateisteja.
Vierailija kirjoitti:
Se on naisten itsensä keksimä mittari jolla mitataan ahkeruutta, kunnollisuutta ja pätevyyttä, hyvä emäntä pitää olla, kilpailulaji ollut iänkaiken naisten välillä. Miehet vielä "kannustaa" vaimojaan kehumalla kuinka kaverien vaimot silittää sukat ja alushousutkin. On ahkera ja hyvä emäntä.
Eräskin ahkera emäntä oikein silmät loistaen kertoi miten vieras pariskunta oli asuntoa käynyt katsomassa ja mies oli vaimolleen sanonut (eli nolannut) että kyllä sinunkin pitäisi noin prässätä kaikki vaatehuoneeseen. Se on itsetunnon mittari ja naisen arvon mittari että kaikki on AINA tiptop. Sitten voikin kettuilla kaikille muille väsyneenä ja raivoa pidätellen kun elämä mennyt puunaamiseen ja miehen vallan alla, kun toiset on uskaltaneet elääkin ja nauttia olostaan.
Esim. meillä ei käy muita vieraita kuin aikuiset lapset. Heillekö pitäisi yrittää päteä? En jaksa uskoa tuohon kilpailuun. Yksin kotona on aika turha kilpailla. Ajat sitten muut asiat ovat menneet "hyvä emäntä" pyrkimysten ohi.
Ei se siisteys kyllä iästä ole kiinni, ihmiset on vaan erilaisia, kumma juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vähä-älyinen ei jaksa siivota eikä tajua että siivotessa polttaa samalla kaloreita. Robottiko se siivoaa roiskeet ja jarrujäljet? Uskallan väittää että aloittaja on omasta mielestään jotenkin oman sotkujen selvittämisen yläpuolella. Todennäköisesti ylipainoinen, laiska ja omasta mielestään älykkäämpi kuin muut. Jos on energinen, jaksaa myös siivota, ei se paljoa vaadi.
Entä jos ei ole energinen? On monia sairauksia, jotka aiheuttavat fatiikkia. Silloin on pakko priorisoida tekemisiään. Esim. siivoaako niillä vähillä voimillaan vai lopettaako työnteon.
On olemassa sanonta, "Siisti koti on ankea asua". Itse en tuota jaa, kyllä se törkyinen ja suorastaan paskainen on ankeampi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullekin on tärkeää. Suursiivouksia tai raivosiivouksia en harrasta. Ylläpitosiivous on ehdoton. Iltaisin aina koti kuntoon eli keittiö tip top. Joka huoneesta tasoilta lehdet ja tavarat omille paikoilleen. Pölyt ja imurointi kaksi kertaa viikossa. Säännöllisesti kaapit, seinät, ikkunat ym.
Tavaroiden paikoilleen laiton ymmärrän. Meillä käy viikkosiivooja hoitamassa loput.
No mut siivottu kuitenkin.
Saattavat muistaa vielä ajan, jolloin hygueniasta ei kovasti perustettu. Kuulemma vielä 1950-luvulla jotkut saattoivat nukkua päivävaatteissa tai jättää siivouksen vähemmälle.
Niihin aikoihin siisteysvalistus oli myös voimissaan. Hoitajasukulaisen kodissa oli kuulemma viikkosiivous joka aamu.
Vierailija kirjoitti:
Jos on hyvin likaista se kielii mielenterveysongelmista. Myös liika kliinisyys ja neuroottisuus bakteerien suhteen kertoo jostain ongelmista. Normaalisti kyse on kuitenkin ihan vaan erilaista luonteista. Itse olen boheemimpi ja riittää että on suunnilleen siistiä. Ei likaa tai pahoja hajuja ja lattiat eivät pursua tavaraa. Pieni sekasotku on ok, tavarakasat vaikka jossain tuolilla ovat ok eivätkä lapsen lelut hänen huoneensa lattialla häiritse minua. Tällainen rennompi siivoamisen suhteen olen aina ollut ja tämä on vaikea joillekin ymmärtää. En edes näe jotain pieniä juttuja jotka esimerkiksi äitiäni häiritsee kun tulee käymään.
Ylisiisteyskin voi kieliä ongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt tätä samaa. Tullut siihen tulokseen, että tämän raivosiivoamisen on pakko olla jäänne niiltä ajoilta kun sunnuntaisin oli kaikki kaupat kiinni eikä siis ollut muutakaan tekemistä kuin siivota. Yksi kokonainen päivä viikossa. Tavoista on vaikea päästä eroon.
Höpöhöpö, ei kukaan sunnuntaina siivonnut. Sehän oli lepopäivä. Kysypä joltain vaikka yli 80 vuotiaalta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut pitää siivoamista kunnollisuuden mittarina. Minä en.
Tässä on ehkä osuvin selitys kysymykseen "Miksi se on tärkeätä"
Jollei ole siivonnut tai tehnyt jotain "kunnon ihmisen" puuhia päivällä ei ole ansainnut sitä että illalla saa istua sohvalla.
Siivous on puhtautta, puhtaus on terveyttä.
Puhdas koti pysyy paremmin kunnossa.
Minua kiinnostaa mitä se AP:n "älyllisesti kehittävämpi toiminta" on?
Sellainen koti, kuin asukas, saastainen koti kertoo omistajastaan kaiken tarpeellisen. Sitten ihmetellään, kun vieraat ei ilkeä juoda tarjottua vettäkään lasista.
Tykkään siitä, että kotona on siistiä ja puhdasta. Siksi siivoan, vaikka olisin viikon näkemättä ketään.
Ainoa konsti saada pölyt pois matoista, ellei pesua lasketa. Imuroimalla ei lähde kuin isoimmat irtoroskat.