Lapseni loukkaantuu ja poistuu porukasta

Minkä ikäisistä lapsista on kyse?

Sitä se curling-vanhemmuus tekee.

Eikö tämä ole ihan normaalia käytöstä, että jos ei viihdy niin vetäytyy? Ei kaikkien tarvitse yrittää hampaat irvessä olla porukassa. Varsinkaan jos huutelu on ilkeämielistä. Toivottavasti löytyy joku ystävä jonka kanssa voi puuhata rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole ihan normaalia käytöstä, että jos ei viihdy niin vetäytyy? Ei kaikkien tarvitse yrittää hampaat irvessä olla porukassa. Varsinkaan jos huutelu on ilkeämielistä. Toivottavasti löytyy joku ystävä jonka kanssa voi puuhata rauhassa.

No ei kai tässä nyt siitä ollut kyse. Vaan ettei ap:n lapsi ottaisi kaikesta itseensä. Pakkohan tuota on opetella, ei elämästä tule mitään jos koko ajan loukkaantuu. Itseironia on ihan terve ominaisuus.

Juuri siitä on kyse ettei lapseni ottaisi kaikesta itseensä. Tyttö on nyt 8v.

Ap

Ei kuulosta yliherkkyydeltä, vaan terveeltä rajojen vetämiseltä. Ei lasten tarvitse kestää pottuilua kavereilta yhtään enempää kuin aikuistenkaan. Jos huutelu ei lopu keskustelemalla, neuvoisin lasta olemaan hengaamatta huutelijan kanssa yhtään enempää kuin koulun takia on pakollista. Jos koulussa on huutelua, siitä kannattaa reippaasti kertoa opettajalle, jolla on velvollisuus ottaa asia käsittelyyn.

T. Opettaja

Miksi kukaan olisi tuollaisten huutelijoiden kanssa ollenkaan? Jos ihmisellä on hyvä itsetunto hän ei ole tuollaisessa seurassa.

Tällä naisella on huono itsetunto kun se ei juttele ja vietä aikaa tuon miehen kanssa joka selvästi on hyvä kaveri vaikka puhuukin vähän loukkaavia asioita:

Häh? Sinähän ap tuosta otat itseesi, sinullahan se huono itsetunto on, sinullahan tuo ongelma on eikä sinun lapsellasi.

Koska kun lapsesi poistuu porukasta niin sinä koet että SINUN täytyy tehdä jotain. Vaikka sehän ei sinuun liity millään lailla.

Jos joku yksi ihminen jossain poistuu jostain porukasta niin miten ihmeessä se mukamas SINUUN liittyisi? Miten sinä pystytkin ottamaan sen jotenkin henkilökohtaisesti, miten pystytkin ajattelemaan että siinä on jotenkin kyse sinusta? Miten äärimmäisen kypsymätön henkisesti sinä oikein olet?

Se on hyvä asia että loukkaantuu ja pitää puoliaan niin. Ei ole hyvä jos joku loukkaa tai rikkoo rajoja, muiden pitää osata käyttäytyä hyvin. Huutelija ei saa huudella tyttärellesi, se pitää katsoa niin.

Niin: joka leikistä suuttuu se mustaksi muuttuu. Eli ei leikistä saa suuttua, ei saa poistua, pitää olla hyvä itsetunto ja pysyä paikalla.

Kun oli se Koskelan teinisurma jossa 3 teinipoikaa kiduttivat teinikaverinsa kuoliaaksi niin sekin oli niiden kolmen teinin mielestä "leikkiä". Sillä kaverilla oli hyvä itsetunto kun se ei poistunut. Minä olisin poistunut, en olisi jäänyt uhriksi, koska minulla on "huono itsetunto" tai siis: minulla on itsesuojeluvaisto. Sillä kuolleella pojalla ei ilmeisesti itsesuojeluvaistoa ollut, ehkä se oli autisti.

Ja nytkin ne venäläiset sotilaat ihan vain leikillään hyökkäsivät Ukrainaan. Ja monet ukrainalaiset lähtivät pois sieltä, tulivat tänne Suomeenkin! Poistuivat leikistä! Häh? Mikä niitä vaivaa? Eikö niille ole kasvatettu hyvää itsetuntoa?

Ja ehkä minä menen leikilläni tapaamaan aloittajaa, otan mukaani pesäpallomailan jolla alan hutkia häntä kohti. Jos hän poistuu paikalta niin minä ihmettelen että mikä kumma hänelle oikein tuli, häippäsi vaan kesken leikin, outo tyyppi. Eikö aloittaja osaa edes leikkiä?

LEIKILLÄÄN saa tehdä mitä vaan.

Ap ei tiedä mitä leikkiminen on. Se jos huudellaan ja pilkataan ei ole leikkimistä vaan turpiin kerjäämistä. Mutta se lapsi on sen verran hyvä ihminen että ei kenellekään turpiin antaisi. Se on yksi ihmisen hyvyyden mittari: ei anna kenellekään turpiin vaikka kerjättäisiin.

Tämä on mun mielestä hyvä leikki:

Kun vähän riidellään kumppanin kanssa niin sitten mennään leikisti kiusallaan sytyttämään koti tuleen. Sitten on hyvä mieli, se on kivaa se. Miks tosta joutu vankilaan, eikö poliisit ymmärrä leikkiä?

Mulla on vastaava loukkaantuja. Usein oli niin että muut eivät edes tienneet miksi lapseni loukkaantui ja lähti pois. Ensin opetin lapseni sanomaan että lopettakaa tai että ei ole kivaa kun huomauttelette koko ajan. Sitten opetin sanomaan rumasti takaisin. Ja todellakin saa poistua paikalta, jos ei viihdy. Ei sellainen ole mitään kaveruutta jos koko ajan tulee paha mieli.

Kiusaaminen loppuu kun poistuu paikalta. Kiusaamista ei tapahdu kun ei ole kiusaajien kanssa tekemisissä.

Niin yksinkertaista se on. Jos joku tuota ihmettelee niin ehkä hän ei yksinkertaisiakaan asioita ymmärrä, ehkä hänen päänsä sisällä kaikki on monimutkaista.

Lapsesi reaktio on terve, sinun ei.

Lähtisin itsekin pois tuollaisten kusipäiden seurasta ja etsisin itselleni parempia kavereita.

Mitä ihmisen päässä liikkuu, joka haluaa lapsensa väkipakolla viettävän seuraa lyttääjien ja kiusaajien kanssa?

Niin, ei mitään.