Hymyilettekö helposti?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina suupielet korvissa. Olen ihan naurettava tyyppi! Onneksi osaan ja jaksan nauraa itselleni vielä! Joskus kyllä tekee tiukkaa hymyillä, jos/kun kanssaeläjät pilkkaavat ja ivaavat!
Tässä päivänä muutamana pari miestä nojaili kaupan seinään olivat kovin väsyneitä - varmaan rankka päivä takana- no, ystävällisesti hymyilin ja nyökkäsin heille, niin toinen mies sanoi, hyi saatana, mikä ämmäOlen hyvin lihava. Oikea lyllerö tyllerö.
Nainen 60v
Sinä joka osaat nauraa itsellesi, kestätkö sitä jos muut nauravat sinulle?
Olin aspana melkein koko ikäni ja aina piti/oli suotavaa hymyillä. Tekohymyä, tekonaurua.
Nyt eläkkeellä hymyilen ja nauran vain kun siihen on aihetta.
Tuleehan noita ilon aiheita onneksi joka päivä, ettei tässä mitään mörkkejä olla.
Nauroin pari päivää sitten tilanteessa ,taas jossa ei olisi tarvinnut. ei voi mitään.
En. Perusilmeeni on kuulemma varsin nyrpeä kun olen ajatuksissani. Saatan kyllä hymyillä ihan itsekseenikin, kun mieleen tulee jotain joka saa hyvälle tuulelle.
Hymyilen paljon, mutta olen varmaan vanhemmiten höpertynyt. Tunnen suurta rakkautta kaikkia ihmisiä, nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä, miehiä ja naisia kohtaan. Ihmiset on mun mielestä suloisia. Pääosin. Voisin pussata ja rutistaa kaikkia mutta sitten saattaisi joku soittaa poliisit. Pikkulapsia rakastan erityisesti ja tykkään niiden jutuista. Mulla on varmaan joku alkava alzheimer.
En varmaan kovin paljon, ainakaan aidosti. En ole mikään ilopilleri, pikemminkin hiljainen ja vähän totinen. Minulla on kyllä huumorintajuakin, mutta ihan mikä tahansa hauskuus ei saa minua hymyilemään tai nauramaan.
Etenkin töissä on silti pakko olla hymyilevinään tai nauravinaan muiden kahvipöytäjutuille. Muuten siihen tartutaan heti kiinni: "ai, Tiinasta tämä ei ollutkaan hauskaa". Eikä välttämättä ollutkaan, mutta ei siihen tarvitsisi huomiota kiinnittää. Sen kuin jatkaisivat vaan omia juttujaan.
En ilmaise tunteita kasvoillani. Aina sama resting bitch face, riippumatta siitä olenko iloinen vai surullinen.
Minulla on aina suupielet korvissa. Olen ihan naurettava tyyppi! Onneksi osaan ja jaksan nauraa itselleni vielä! Joskus kyllä tekee tiukkaa hymyillä, jos/kun kanssaeläjät pilkkaavat ja ivaavat!
Tässä päivänä muutamana pari miestä nojaili kaupan seinään olivat kovin väsyneitä - varmaan rankka päivä takana- no, ystävällisesti hymyilin ja nyökkäsin heille, niin toinen mies sanoi, hyi saatana, mikä ämmä
Olen hyvin lihava. Oikea lyllerö tyllerö.
Nainen 60v