Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko niin, että ADHD-ihmisillä on monesti kyky ylikeskittymiseen?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta sitä ei valitettavasti tapahdu usein. Esim. saatan lusmuilla koko syksyn ja teen sitten kuukaudessa ne hommat jotka muut teki syksyn aikana, ja teen sen hyvin. Mutta olisi silti helpompaa, jos olisi tasaisempaa se suorittaminen.
Siis olet ihan itse elämäsi noin järjestänyt.
Jos pystyt keskittymään kuukauden, niin kyllä pystyt muulloinkin.
Sanonpa vain, että ADHD ont ekosyy, jolla likaiset työt jätetään jollekin toiselle
Niin, en minä tiedä mitä mieltä olisin koko ADHD:sta enkä selittele kenellekään sitä, mutta kai tässä ajassa ja nyky-yhteiskunnassa on jotain miksi sen tyyppiset ihmiset eivät enää pärjää ja tarvitsevat diagnoosia ja sitä kautta tukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on. Joko ylikeskityn tai en keskity olleenkaan vaan sähellän ja ajatus poukkoaa.
Ihmiset on ihan äimän käkenä kun pystyn omassa ammattiaiheessani täydelliseen, rationaaliseen argumentaatioon ja pitämään 100% keskittymisen vaikeassa ongelmanratkaisussa tuntikausia.
Sitten kun "herään" ja aihe ei kiinnostakaan, oon ihan pihalla ja höhlä enkä tajua mistään mitään.
Niin koska päätät ettet halua keskittyä johonkin tiskaamiseen. Tuolla tavalla laitt itsesi etuoikeutettuun asemaan. EI ole reilua.
Niin, tämähän on ihmisen oma vika jos on neurologisesti epätyypillinen. Vähän niikun sekin , jos on joku vamma syntyessään tai saa vaikka syövän. Miksi on niin vaikea ymmärtää asioita, jotka ei näy fyysisesti ulospäin? Kannattaa tutustua aiheeseen, eikä vaan soittaa suuta
Nyt sanot että sinulla on vamma. Aiemmin sanoit, että pystyt keskittymään. Mikä se sinun vammasi on?
Mikä aiheuttaa toimintarajotteitasi?
Opettele lukemaan t. eri. Vai oletko tosta tekstistä myös sitä mieltä että kirjoittajalla on syöpä?
Miksi kiinnostaa tämä aihe niin kovasti, jos totuutta on vaikea niellä? Kyllä, hyperfokusoinniksi sitä kutsutaan. Ja kyllä, se on tyypillinen piirre Adhd:ssa.
Aiemmin kehuit:
hmiset on ihan äimän käkenä kun pystyn omassa ammattiaiheessani täydelliseen, rationaaliseen argumentaatioon ja pitämään 100% keskittymisen vaikeassa ongelmanratkaisussa tuntikausia.
Tajuatko, olet lahjakas ja älykäs; et ole mikään tukea tarvitseva adhd.
Ne ihmiset, jotka ovat vankilassa tai lastenkodissa ovat tukea tarvitsevia. Et sinä.
Mun mielestä yhteiskunnan resursseja kulutetaan ihan liikaa älykkäiden ihmisten hoitamiseen. Täällä on oikeasti tukea tarvitsevia. Katsokaa sitä maria doc -ohjelmaa, siinä monta esimerkkiä. Mutta sitä en ymmärrä, että nämä yliopistossa uraa tekevät älyköt tarvitsevat itselleen jonkun diagnoosin. Jotain on pahasti pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensäkin älykkäät pärjäävät tutkitustikin elämässä hyvin. Eikö voisi olla kiitollinen siitä kyvykkyydestä? Ei se ole niin vakavaa, jos joskus tulee jotain ongelmia vaikkapa kotitöiden kanssa. Se on ihan NORMAALIA. ET TARVITSE DIAGNOOSIA. Jättäkää ne diagnoosit niille, jotka oikeasti tarvtisee.
Vierailija kirjoitti:
Tarkkaavaisuushäiriö tarkoittaa sitä että tarkkaavaisuus vaihtelee, ei sitä että tarkkaavaisuus puuttuu. Ylikeskitytään niihin asioihin jotka kiinnostaa ja jos ei kiinnosta niin keskittyminen heikkenee.
Juuri näin. Olen esimerkiksi itse erittäin hyvä keskittymään mielenkiintoisiin asioihin ja ilmiöihin, mutta vähemmän kiinnostavat viistävät ohi kuin puhurissa pilvet taivaalla. Tämä näkyi myös opinnoissa. Lukion oppimäärä oli helppo hallita, mutta yliopistossa tuli ekan vuoden opinnoissa vastaan kurssit, jotka selvitin hyväksymisrajaa hipoen. Olivat jotain minkä koin täysin turhaksi.
Toinen puoli on se, että voin keskittyä esimerkiksi maalaamiseen niin, että unohtuu tuntikausiin edes syödä. Sama ei koske monia muita tekemisiä, joita vain tehdään, kun on tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos pystyt ylikeskittymään niin aina parempi. Turha tehdä itsestään mitään adhd-uhria. Anteeksi vaan, mutta näin se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkkaavaisuushäiriö tarkoittaa sitä että tarkkaavaisuus vaihtelee, ei sitä että tarkkaavaisuus puuttuu. Ylikeskitytään niihin asioihin jotka kiinnostaa ja jos ei kiinnosta niin keskittyminen heikkenee.
Juuri näin. Olen esimerkiksi itse erittäin hyvä keskittymään mielenkiintoisiin asioihin ja ilmiöihin, mutta vähemmän kiinnostavat viistävät ohi kuin puhurissa pilvet taivaalla. Tämä näkyi myös opinnoissa. Lukion oppimäärä oli helppo hallita, mutta yliopistossa tuli ekan vuoden opinnoissa vastaan kurssit, jotka selvitin hyväksymisrajaa hipoen. Olivat jotain minkä koin täysin turhaksi.
Toinen puoli on se, että voin keskittyä esimerkiksi maalaamiseen niin, että unohtuu tuntikausiin edes syödä. Sama ei koske monia muita tekemisiä, joita vain tehdään, kun on tehtävä.
Luulin, että olin tällainen. Kunnes sain lapsen. Sen jälkeen olikin PAKKO keskittyä epämieluisiinkin asioihin. Se oli vain resilienssin puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on. Joko ylikeskityn tai en keskity olleenkaan vaan sähellän ja ajatus poukkoaa.
Ihmiset on ihan äimän käkenä kun pystyn omassa ammattiaiheessani täydelliseen, rationaaliseen argumentaatioon ja pitämään 100% keskittymisen vaikeassa ongelmanratkaisussa tuntikausia.
Sitten kun "herään" ja aihe ei kiinnostakaan, oon ihan pihalla ja höhlä enkä tajua mistään mitään.
Niin koska päätät ettet halua keskittyä johonkin tiskaamiseen. Tuolla tavalla laitt itsesi etuoikeutettuun asemaan. EI ole reilua.
Miten ihmeessä päätetään keskittyä johonkin? Minulla se keskittyminen napsahtaa päälle niin kuin jonkun huumeen vaikutus. Jos sitä ei tule niin minulla on vaikeuksia ihan pitää katseeni siinä tiskissä ja koko vartalo tuntuu oudolta, kuin lihakset olisi valtava vieteri joka räjähtää jos päästät siitä irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on. Joko ylikeskityn tai en keskity olleenkaan vaan sähellän ja ajatus poukkoaa.
Ihmiset on ihan äimän käkenä kun pystyn omassa ammattiaiheessani täydelliseen, rationaaliseen argumentaatioon ja pitämään 100% keskittymisen vaikeassa ongelmanratkaisussa tuntikausia.
Sitten kun "herään" ja aihe ei kiinnostakaan, oon ihan pihalla ja höhlä enkä tajua mistään mitään.
Niin koska päätät ettet halua keskittyä johonkin tiskaamiseen. Tuolla tavalla laitt itsesi etuoikeutettuun asemaan. EI ole reilua.
Miten ihmeessä päätetään keskittyä johonkin? Minulla se keskittyminen napsahtaa päälle niin kuin jonkun huumeen vaikutus. Jos sitä ei tule niin minulla on vaikeuksia ihan pitää katseeni siinä tiskissä ja koko vartalo tuntuu oudolta, kuin lihakset olisi valtava vieteri joka räjähtää jos päästät siitä irti.
Oletko siis se ihmine, joka kehuu, että pystyy täydelliseen argumentaatioon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin on. Joko ylikeskityn tai en keskity olleenkaan vaan sähellän ja ajatus poukkoaa.
Ihmiset on ihan äimän käkenä kun pystyn omassa ammattiaiheessani täydelliseen, rationaaliseen argumentaatioon ja pitämään 100% keskittymisen vaikeassa ongelmanratkaisussa tuntikausia.
Sitten kun "herään" ja aihe ei kiinnostakaan, oon ihan pihalla ja höhlä enkä tajua mistään mitään.
Niin koska päätät ettet halua keskittyä johonkin tiskaamiseen. Tuolla tavalla laitt itsesi etuoikeutettuun asemaan. EI ole reilua.
Miten ihmeessä päätetään keskittyä johonkin? Minulla se keskittyminen napsahtaa päälle niin kuin jonkun huumeen vaikutus. Jos sitä ei tule niin minulla on vaikeuksia ihan pitää katseeni siinä tiskissä ja koko vartalo tuntuu oudolta, kuin lihakset olisi valtava vieteri joka räjähtää jos päästät siitä irti.
Oletko siis se ihmine, joka kehuu, että pystyy täydelliseen argumentaatioon?
En.
Mikä ihme jankkaaja adhd vihaaja täällä pyörii.. kumma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme jankkaaja adhd vihaaja täällä pyörii.. kumma juttu.
Olet kyllä harvinaisen väärässä. En vihaa ADHD-ihmisiä vaan sitä, että diagnoosin hankkivat ne, jotka eivät sitä oikeasti tarvtise. Siis älykkäät, jotka muutenkin pärjäävät elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme jankkaaja adhd vihaaja täällä pyörii.. kumma juttu.
Narsku joka yrittää keksiä diagnoosia uhrilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme jankkaaja adhd vihaaja täällä pyörii.. kumma juttu.
Olet kyllä harvinaisen väärässä. En vihaa ADHD-ihmisiä vaan sitä, että diagnoosin hankkivat ne, jotka eivät sitä oikeasti tarvtise. Siis älykkäät, jotka muutenkin pärjäävät elämässään.
Mitä ihmettä oikein sössötät? Miksi ihminen, pärjäämisestään riippumatta, ei saisi yrittää parantaa elämänlaatuaan? Ja mikä sinä olet päättämään kenellä tällaiseen on oikeus ja kenellä ei? Et selvästikään kykene edes ymmärtämään mistä keskittymishäiriössä on kyse.
Työssäni tapaan ADHD-diagnosoituja lapsia ja aikuisia. Osa selittää kaikki haasteensa ADHD-diagnoosilla. Osalla on yhtaikaisesti traumaattisia elämänkokemuksia ja tunne-elämän hasteita, mitkä osaltaan voivat aiheuttaa täysin samoja oireita luin ADHD.
Ap: ADHD ei tarkoita että ihminen olisi heikköälyinen.
Ja älykkyys ei tarkoita että vajaalla toiminnanohjauksella pelaaminen ei aiheuttaisi ihmiselle suuria ongelmia.
ADHD diagnoosia ei käsittääkseni saa elleivät oireet häiritse elämää jollain tavoin.
Alue: Aihe vapaa
Ei se minulla ainakaan ole omassa vallassa tai päätös mihin voin uppotua. Mun sisäisiä kieliä soittelee mm. monimutkaiset järjestelmät ja systeemit.
Jos vaikka yritän keskittyä tiskaamiseen, se on liian yksinkertaista pitääkseen mun mielenkiinnon yllä. Alan silloin kehittää sijaistoimintoja, kuten tehdä järjestelmiä jonka mukaan tiskaan tms. joka sitten tekee hommasta ulkopuolisen silmin hidasta ja omituista.