" Kansainvälisistä" nimistä suomalaisilla lapsilla
Olen huomannut, että monelle kansainvälisyys on yhtä kuin ulkomaalaisuus kun joku kysyy lapselle kansainvälistä nimeä, sellaista joka istuu hyvin suomalaiseen suuhun mutta kävisi hyvin myös ulkomailla. Ehdotetaan nimiä kuten Alessandro tai Benedetta jotka ovat ihan italialaisia, tai sitten amerikkalaisia/englantilaisia nimiä tyyliin Kyle, Andrew, Chelsea ja Anthony. Mitä kansainvälisiä ne muka on? Ja miten ne Suomeen sopivat, suomalaiseen sukunimeen?
Suomessa on paljon nimiä, jotka ovat kansainvälisiä. Esimerkiksi Anna ja Maria ovat niin kansainvälisiä kuin olla voi. Poikien nimistä esim. Toni, Joel ja Markus ovat monessa maassa käytössä, ehkä hieman eri kirjoitusasussa tai eri tavalla lausuttuna, mutta kuitenkin.
Kiinnostaisi myös tietää, miksi joku Jakomäessä asuva Leenan ja Juhan tytär Deborah Tricia Stephanie Koikkalainen yleensäkin tarvitsee " kansainvälisen" nimen? Siksikö, että ehkä joskus tulevaisuudessa käy lomalla Inglesissä tai Alanyassa ja on kivaa että baarimikko osaa lausua nimen oikein?
Olen asunut ulkomailla ison osan 23-vuotisesta elämästäni: ensin 3 vuotta Madridissa Espanjassa, ja 7 vuotta Turkissa Istanbulissa, Izmirissä ja Ankarassa. Lisäksi olemme matkustelleet paljon perheeni kanssa. Nimeni on ihan suomalainen, eikä minulla ole ollut sen vuoksi koskaan ongelmia, vaikka olenkin asunut ulkomailla ja käynyt kansainvälistä koulua. Aviomieheni on turkkilainen (asuinhan ikävuodet 11-18 Turkissa) ja meidän lapsillamme on perinteiset nimet, kaksi nimeä kummallakin, toinen suomalainen ja toinen turkkilainen. Vaikka heidän elämässään tulee todennäköisesti olemaan sitä kansainvälisyyttä enemmän kuin monen muun ikätoverinsa elämässä.
Kunnioitetaan juuriamme, eikä turhaan yritetä kansainvälistyä nimiämme myöten!
Kommentit (37)
Vierailija:
ennen niitä olivat Anna ja Maria, nykyään Tricia jne. Sama asia, vain eri aikakausi. Älä vaivaa niin kovasti päätäsi muiden asioilla.
Kysyin, miten se lausutaan, vastaus oli " no sloee tietty" . Ei mennyt nimi läpi, lapsesta tuli Sara.
Onhan englanti kyllä suosittu kieli maailmalla ja esim. Andrew nimeä on paljon USA:ssa, Kanadassa, Irlannissa, Australiassa, Briteissä jne..
siksi Maija, kun haluan kunnioittaa suomalaisia juuriani, mutta eihän sillä välttämättä ole mitään tekemistä suomalaisuuden kanssa, kunhan tykkää Maija nimestä.
Minä annan lapselleni nimeksi ihan minkä tahansa Hippokrateen, jos se musta hyvältä tuntuu eikä mun tartte sitä kenellekään perustella.
Kunnioitan omaa makuani. Kunnioittakoon muut myös. Mun mielestä on mahtavaa, että jonkun nimi on Arja Betty Jaqueline ...nen, olis sata kertaa tylsempää, jos sen nimi olisi Arja Leena Kaarina.
Vierailija:
Kysyin, miten se lausutaan, vastaus oli " no sloee tietty" . Ei mennyt nimi läpi, lapsesta tuli Sara.
Andrew Möttöset ja Jonathan Virtaset.
Mutta tuntuu vaan niin väkinäiseltä, kun tieten tahtoen etsitään lapselle sitä kansainvälistä nimeä, ja sitten pläjäytetään nimi joka ei ensinnäkään ole edes kansainvälinen vaan pelkästään ulkomaalainen, ja toisekseen niin vaikea etteivät edes vanhemmat osaa sitä lausua!
Vierailija:
siksi Maija, kun haluan kunnioittaa suomalaisia juuriani, mutta eihän sillä välttämättä ole mitään tekemistä suomalaisuuden kanssa, kunhan tykkää Maija nimestä.Minä annan lapselleni nimeksi ihan minkä tahansa Hippokrateen, jos se musta hyvältä tuntuu eikä mun tartte sitä kenellekään perustella.
Kunnioitan omaa makuani. Kunnioittakoon muut myös. Mun mielestä on mahtavaa, että jonkun nimi on Arja Betty Jaqueline ...nen, olis sata kertaa tylsempää, jos sen nimi olisi Arja Leena Kaarina.
Eli nimet jotka on ihan suomalaisessa kalenterissa, mutta käytössä muuallakin. Sukunimemme on suomalainen, mutta harvinainen. Minä halusin lapsille sellaiset yleismaailmalliset nimet, jotta suunnilleen länsimaissa näkee jo kirjeestä, että kumpaa sukupuolta on ja jos sitä nimeään antaa jossain, tulee suunnilleen oikein. Me ollaan asuttu kolmessa maassa ulkomailla ja kyllä siitä on ollut iso apu. Oma nimenikin on samanlainen, vaikka vanhempani kyllä alun perin sen antoivat ihan siksi, että kulkee suvussa.
Enkä tarkoita vain ulkomaalaisperäisillä, ulkomaalaisperäisiähän on suurin osa suomalaisten nimistä.
Ap. muuten on varmasti tietoinen, että Meeri-nimi on suomalaisten suuhun sopiva väännös Marysta, 1900-luvun alkupuolen amerikansuomalaisten peruja.
Kukin tavallaan, ei mikään nimi ole sellainen, joka ei jonkun mielestä ole kammottava!
Kaverin veljestä tuli 17 vuotta sitten Johannes - me oltiin aivan epätoivoisia ristiäisten aikaan, mutta niin vaan on Johannes aivan mahtava nimi tuolle pojalle.
Samoin yks 6 v. Erno on lunastanut sen nimen paikoin, samoin Martti, Raimo ja moni muu, jota aluksi on ajatellut, että minkä nimihirviön onkaan vanhemmat laittaneet lapsen ristiksi.
Oon joskus aikaisemminkin kertonut kaverin naapurista Israelissa, joka sai älyttömästi lapsia ja antoi kaikille aivan kreisejä nimiä, esim. Ronald Reagan ja Picasso, ja nämä on tosi juttuja. Antaa kaikkien kukkien ja JennicaJannicoiden kukkia vaan, niin ei ole niin tasaisen harmaan tylsää tämä elämä.
ja täällä ongelmana on juuri loytää nimi mikä sopii suomalaiseen suuhun. Eli sellainen suomalainen nimi minkä kuka tahansa voi ääntää.
Joten J:llä alkavista nimiä en harkinnut. Alli on kiva mutta se äännetään alley joten ei ole kiva.
Pasi on kiva mutta sitten meitä luulletaan jonkinlaisiksi himo pasifistismin kannattajiksi.
Lopulta lapsesta tuli Susanna
En minä nyt päivääni pilaa näiden Christopher Möttösten takia, mutta kyllähän se suun hymyyn vetää :)
Me olemme täysin suomalainen perhe, mutta asumme ulkomailla englanninkielisessä maassa. Meiden lapsilla on kansainväliset nimet ja se on osoittautunut hyväksi valinnaksi. Esimerkiksi yhden lapsemme nimi on Leo. Vanha suomalainen nimi, mutta käytössä myös englannin, ruotsin, saksan jne. kielissä. Suomessa meidän Leo esittelee itsenä " Olen Leo" ja asuinmaassamme; I' m [Liou]. Eli kääntää nimensä lausumismuodon heti kieleen sopivaksi. Toimii meistä mainiosti, koska jokainen osapuoli tietää heti nimen kirjoitusasunkin.
normaalisti Pameela. Samoin olisi outoa, että kotona miikael onkin muualla mikael tai jopa mikhael. No Micke sentään on molemmilla kielillä samalla tavalla lausuttava.
Äiti selitti tohkeissaan että " me haluttiin meiän pojal niinku semmonen nimi joka sopii sit niinku ulkomailleki, kato ku me matkustetaan niinku aika paljo" . Myöhemmissä keskusteluissa kävi ilmi että äiti on ollut kerran perheensä kanssa Tunisiassa, mies ei oo käynyt missään kauempana, eli heidän matkustelunsa on rajoittunut Tallinnan ja Ruotsin risteilyihin. Pitäähän pojalla toki niitä varten olla kansainvälinen nimi :D