Lue keskustelun säännöt.
" Kansainvälisistä" nimistä suomalaisilla lapsilla
16.11.2006 |
Olen huomannut, että monelle kansainvälisyys on yhtä kuin ulkomaalaisuus kun joku kysyy lapselle kansainvälistä nimeä, sellaista joka istuu hyvin suomalaiseen suuhun mutta kävisi hyvin myös ulkomailla. Ehdotetaan nimiä kuten Alessandro tai Benedetta jotka ovat ihan italialaisia, tai sitten amerikkalaisia/englantilaisia nimiä tyyliin Kyle, Andrew, Chelsea ja Anthony. Mitä kansainvälisiä ne muka on? Ja miten ne Suomeen sopivat, suomalaiseen sukunimeen?
Suomessa on paljon nimiä, jotka ovat kansainvälisiä. Esimerkiksi Anna ja Maria ovat niin kansainvälisiä kuin olla voi. Poikien nimistä esim. Toni, Joel ja Markus ovat monessa maassa käytössä, ehkä hieman eri kirjoitusasussa tai eri tavalla lausuttuna, mutta kuitenkin.
Kiinnostaisi myös tietää, miksi joku Jakomäessä asuva Leenan ja Juhan tytär Deborah Tricia Stephanie Koikkalainen yleensäkin tarvitsee " kansainvälisen" nimen? Siksikö, että ehkä joskus tulevaisuudessa käy lomalla Inglesissä tai Alanyassa ja on kivaa että baarimikko osaa lausua nimen oikein?
Olen asunut ulkomailla ison osan 23-vuotisesta elämästäni: ensin 3 vuotta Madridissa Espanjassa, ja 7 vuotta Turkissa Istanbulissa, Izmirissä ja Ankarassa. Lisäksi olemme matkustelleet paljon perheeni kanssa. Nimeni on ihan suomalainen, eikä minulla ole ollut sen vuoksi koskaan ongelmia, vaikka olenkin asunut ulkomailla ja käynyt kansainvälistä koulua. Aviomieheni on turkkilainen (asuinhan ikävuodet 11-18 Turkissa) ja meidän lapsillamme on perinteiset nimet, kaksi nimeä kummallakin, toinen suomalainen ja toinen turkkilainen. Vaikka heidän elämässään tulee todennäköisesti olemaan sitä kansainvälisyyttä enemmän kuin monen muun ikätoverinsa elämässä.
Kunnioitetaan juuriamme, eikä turhaan yritetä kansainvälistyä nimiämme myöten!
Kommentit (37)
Taitaa olla väännökset englantilaisnimistä:Melissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeasti...Anna ja Maria! Voiko enää tylsempiä olla. Juuri tuon takia noita ei kukaan halua. Maria on myös vahvasti uskonnollinen nimi, mistä kaikki eivät pidä.
Lapsillani on ulkomaalaiset nimet (UK/FR/SWE), joista toisen olen saanut kokea suomalaisten suuhun vaikeaksi ja toinen taas on suomalaisillekin luonteva lausua.
MUTTA...en ymmärrä, miksi nimen pitäisi olla aina suomalainen. En ymmärrä, että lapsen nimeksi annetaan tyyliin Lehmus, tai Auringonkukka, joista kellään ei ole aavistustakaan, että onko kyseessä tyttö, vai poika. Vaan, kun ne on " perisuomalaisia" nimiä, niin ne ovat ilmeisesti hyväksyttäviä?
Melisa on kreikkalaista alkuperää, englanninkielinen maailma tuntee nimen muodossa Melissa, mutta esim. Turkissa se kirjoitetaan yleensä yhdellä s-kirjaimella. Tarkoittaa sitruunamelissaa.
Melike taas on alunperin arabialainen nimi, tarkoittaa kuningatarta. On yleinen myös Turkissa (islamilainen maa, paljon arabialaisia nimiä) jossa sanotaan merkitsevän myös enkeliä.
T: Erään Meliken äiti (terkut tutuille!)
Samaa tyyliä kuin Sofia, Katariina (eri muodot) ja Helena.
Enkä yhdistä Mariaa mitenkään superuskonnolliseksi.
maasta tulee: nimi kertoo perheen uskonnosta, kielestä, joskus yhteiskuntaluokasta (kuten palstan käsite lähiönimikin kertoo), joskus jopa poliittisesta ideologiasta. Aina kun tapaan Juri-nimisiä, mietin, että vanhemmat oli varmaan taistolaisia.
Minustakin näissä Tricia Chloe Möttösissä on jotain koomista. Jollain lailla nimen pitäisi kuitenkin kertoa, mistä ihminen on kotoisin. Saippuasarjojen maailmasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten esimerkiksi Melissa, Joel, Melinda, Max, Noel, Alexander....?
Miksi Virtasten ja Möttösten pitää valita nimeksi joku Ashley, Casey, Brooke, Matthew, Zoë...joka sitten lausutaan aivan eri lailla kuin kirjoitetaan?
Ei kai alkuperäinen kirjoittajakaan vaatinut että kaikkien lasten nimien pitäisi olla jotain Väinämöisiä tai Ainoja, mutta sen kansainvälisen nimenkin voisi edes yrittää valita Suomen oloihin jotenkuten soveltuvaksi, etenkin jos ainoat kytkökset ulkomaille on satunnaiset reissut Kanarialle!
Vierailija:
Ihan oikeasti...Anna ja Maria! Voiko enää tylsempiä olla. Juuri tuon takia noita ei kukaan halua. Maria on myös vahvasti uskonnollinen nimi, mistä kaikki eivät pidä.Lapsillani on ulkomaalaiset nimet (UK/FR/SWE), joista toisen olen saanut kokea suomalaisten suuhun vaikeaksi ja toinen taas on suomalaisillekin luonteva lausua.
MUTTA...en ymmärrä, miksi nimen pitäisi olla aina suomalainen. En ymmärrä, että lapsen nimeksi annetaan tyyliin Lehmus, tai Auringonkukka, joista kellään ei ole aavistustakaan, että onko kyseessä tyttö, vai poika. Vaan, kun ne on " perisuomalaisia" nimiä, niin ne ovat ilmeisesti hyväksyttäviä?
äärimmäisen harvoin törmää Zoe Virtaseen tai Tricia Möttöseen. Kyllä ne nimet onkin tyyppiä Melissa, Malinda jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos jollain on joku harvinainen nimi, niin se nimenomaan kertoo siitä, että on sukujuuria jossain toisella kieli- ja nimialueella.
Sukunimihän voi olla Virtanen, vaikka äiti olisi miten kaukaa tahansa.
Miettikääs nyt, onhan niitä vaikka kuinka paljon erikoisia yhdistelmiä ollut jo ennen tätä nykynaperoiden sukupolveakin.
Esimerkkinä vaikkapa Patricia Seppälä (nyt jo edemennyt, Sanoma WSOY:n omistajia eikä todella mikään persaukinen lähiön kotiäiti)
Omalle lapselleni en osaisi laittaa noin ulkomaalaista etunimeä, mutta minusta ne ovat mukavia piristyksiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etunimeä antaessa esim. jos äiti on kiinalainen ja isä suomalainen ja sukunimi suomalainen niin silloin suomalainen nimi.
Vierailija:
Ja jos jollain on joku harvinainen nimi, niin se nimenomaan kertoo siitä, että on sukujuuria jossain toisella kieli- ja nimialueella.Sukunimihän voi olla Virtanen, vaikka äiti olisi miten kaukaa tahansa.
Vierailija:
normaalisti Pameela. Samoin olisi outoa, että kotona miikael onkin muualla mikael tai jopa mikhael. No Micke sentään on molemmilla kielillä samalla tavalla lausuttava.
Itsekin asuin pienenä ulkomailla, peräti Ruotsissa ;-) Ruotsalaiset äänsi kuitenkin nimeni ruotsalaisittain eli erilailla kuin suomalaiset vanhempani kotona. Olisiko minun pitänyt olla oikomassa koko ajan? Ei ei mielestäni, vaan maassa maan mukaan.
Kotona Lea, mutta ruotsalaisille Liia tai Leea. Ei saa niuhottaa! Ja näin minä esittelinkin itseni. Jotkut joskus kysyi, miten nimeni sanottaisiin suomeksi, silloin kerroin sen. Muutoin en.
Ottaahan kiinalaisetkin usein itselleen englantilaisen nimen, kun alkavat työskenteleen monikulttuurisissa yrityksissä.
Ei tämä minusta sen kummempi asia kuin lempinimen käyttö kotona ja ns. " oikean" nimen käyttö kodin ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olis se, että lapsen nimi, mikä se sitten onkin, ei olisi jollain toisella kielellä jotain ikävää tai vastenmielistä vrt. Esko Aho, joka japanissa mielletään tyhmäksi naiseksi (ko-päätteiset naisten nimiä, aho muistuttaa japanin tyhmä-sanaa).
Ja tietysti tämä sukuopuoli, Janne on meillä pojan nimi, Virossa tytön. Aki on meillä pojan nimi, Japanissa tytön. Onhan Suomessakin Rauni, Kaino yms. nimiä, jotka ovat olleet samaan aikaan sekä tytön että pojan nimiä, mutta harva nyky-nimi on enää kaksineuvoinen.
Mieheni nimi on Esa, hän saa aika paljon postia ulkomailta, jotka alkaa miss/mrs :-) Ja Japanissa esa kuulostaa lemmikkieläinten ruoalta, joka siinä kulttuurissa ei ole niin hirveän mairittelevaa. Oma nimeni on japaniksi suunnilleen pyöreä, joten onneksi en ole lihava :-)
Varsinkin naisilla, mutta myös miehet vaihtavat joskus sukunimeä. Eli jos aina nimi annettaisiin vain isän sukunimen perusteella, niin lapsen nimi ei kertoisi mitään äidin juurista! Epäreilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimiin tottuu ja jos omaa lapsuutta ja kouluaikaa mietin, kyllä ne erikoiset, ei- suomalaiset nimet jäi mieleen piristyksenä Markojen, Tanjojen, Sarien yms. joukossa.
En ymmärrä sitäkään, miksi suomalaiseen sukunimeen ei saisi yhdistää ulkomaalaista etinimeä. Itselläni on toisinpäin- tuikitavallinen tylsä suomalainen etunimi ja ruotsalainen sukunimi. Olisikohan minustakin sitten pitänyt tulla joku Patricia tai Victoria, että olisi sukunimeen sopinut?
Mutta siitä on haittaa, että etununimeni on ulkomailla vaikea lausua. Ja vielä pahempaa, että se muistuttaa asuinmaassani erästä miehen nimeä. Ei muuten, mutta saan tavata nimeni moneen kertaan ja monessa paikassa on yllätytty kovasti kun miespuolista ihmistä ollaan odotettu esim. hammaslääkäriin ja nainen sieltä sitten tuleekin.
Meidän asuintalon aulassa työskenteli " Iceman" ja sitten mun työpaikalla oli " Snoopy" . Useinmiten olivat kuitenkin tavallisia nimiä, kuten Wendy, John, Michelle..
että on englanninkielinen etunimi, jota käytetään länsimaalaisten kanssa. Ihan siis Jesse, Helen tms. Just sen takia, ettei sitä alkuperäistä kukaan osaa sanoa.
Sukunimi on tavallinen suomalainen ja sit väännetään kaikenmaailman nimivotkotuksia.
Toki he SAAVAT antaa lapselleen minkä tahansa nimen ;)
ennen niitä olivat Anna ja Maria, nykyään Tricia jne. Sama asia, vain eri aikakausi. Älä vaivaa niin kovasti päätäsi muiden asioilla.
joskus paljon helpompaa kuin tankata aina sitä nimeä uudestaan ja uudestaan.
Mulla on ihan suomalainen nimi, josta kyllä löytyy maailmalta samankaltaisia, hieman erilailla kirjoitettuja muunnelmia (tyyliin Mari -> Mary).
Ulkomailla asuessani aloin ihan tietoisesti nimeäni kysyttäessä ääntämään sen niin, että kysyjä tajusi sen heti eikä viidenkymmenen toiston jälkeen.