Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin tunnet Suomen lainsäädäntöä?
20.01.2023 |
Eli oletko koskaan perehtynyt siihen mitä laissa sanotaan? Suomessa nimittäin odotetaan kansalaisilta hyvää laintuntemusta sillä se on demokratian ehto ja kansalaisvelvollisuus. Ennen vanhaan joka talosta löytyi lakikirjat joista pystyi tarkistamaan mitä laki sanoo, mutta nykyään kun lain näkee helposti ja ilmaiseksi netistä, niin fyysisiä lakikirjoja ei enää tarvita, mutta se ei tarkoita sitä että suomalaiset on vapautettu velvollisuudesta tuntea oman kotimaansa lainsäädäntöä.
Kommentit (14)
Finlexiä tulee plärättyä tämän tästä ja useampia asioita on pitänyt viedä eduskunnan oikeusasiamiehen pohdittavaksi, sillä hyvin usein lakeja sovelletaan toisin kuin ne on kirjoitettu. Käytännössä mennään aina heikoimman ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen lain tietyiltä osa-alueeltaan erittäin hyvin ammattini vuoksi, mutta minun täytyy myöntää, että suurimmaksi osaksi lain tuntemus perustuu sen hetkisten tarpeiden mukaan tarkistettuihin yksittäisiin tietoihin. En siis voi sanoa, että osaisin Suomen lain kokonaisuudessaan.
Länsimaiden laki perustuu siihen että ihminen saa oikeutta. Täten laitonta on kaikki missä tehdään toiselle vääryyttä.
Elikkä ei tarvitse tuntea erikseen lakipykäliä.
Sitten on erikseen yhdessä päätettyjä lakeja, mielipiteitä jotka on kirjattu laeksi, kuten liikennesäännöt. Näistä on selvät kyltit olemasse, ettei niitä välttämättä tarvitse edes tietää.
Tutustun tiettyihin lain kohtiin kun asia on jollain tavalla ajankohtainen. Parhaiten ehkä työhön liittyen vuosilomalaki ja asumiseen liittyen asunto-osakeyhtiölaki (oon hallituksen pj). Rikoslaki tulee jossain määrin tutuksi uutisoinnin kautta. Mutta yleisesti tunnen kai aika huonosti. Ei minulla ole oikein tietoa mitä kaikkea esim perustuslaki pitää sisällään, vaikka varmasti tiedän paljon perustuslakiin kuuluvia asioita ihan yleissivistyksenä - en vain tiedä, että ne ovat sieltä peräisin.
Vierailija kirjoitti:
Länsimaiden laki perustuu siihen että ihminen saa oikeutta. Täten laitonta on kaikki missä tehdään toiselle vääryyttä.
Elikkä ei tarvitse tuntea erikseen lakipykäliä.
Sitten on erikseen yhdessä päätettyjä lakeja, mielipiteitä jotka on kirjattu laeksi, kuten liikennesäännöt. Näistä on selvät kyltit olemasse, ettei niitä välttämättä tarvitse edes tietää.
Toiselle vääryyden tekeminen kuuluu lähinnä rikoslakiin ja liikennesäännöt tieliikennelakiin. Nämä ovat vasta murto-osa lainsäädännön kokonaisuudesta. Yleensähän lait ovat tyyliä "Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä", joita ei yleistiedolla ja kylteillä hallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Länsimaiden laki perustuu siihen että ihminen saa oikeutta. Täten laitonta on kaikki missä tehdään toiselle vääryyttä.
Elikkä ei tarvitse tuntea erikseen lakipykäliä.
Sitten on erikseen yhdessä päätettyjä lakeja, mielipiteitä jotka on kirjattu laeksi, kuten liikennesäännöt. Näistä on selvät kyltit olemasse, ettei niitä välttämättä tarvitse edes tietää.
Toiselle vääryyden tekeminen kuuluu lähinnä rikoslakiin ja liikennesäännöt tieliikennelakiin. Nämä ovat vasta murto-osa lainsäädännön kokonaisuudesta. Yleensähän lait ovat tyyliä "Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä", joita ei yleistiedolla ja kylteillä hallita.
Kuuluu sarjaan "mielipide" kuten tieliikennelakikin. Yhtä hyvin voitaisiin tehdä laki että "kahden tuuman lankku pitää naulata neljän tuuman kuumasinkityllä naulalla ulkotiloissa."
Miksi itsenäisen Suomen rikoslain alkusanat ovat edelleen Venäjän tsaarin aikaista liirumlaarumia? Miksi tätä ei ole muutettu nykyaikaan sopivammiksi alkusanoiksi? Haluaisin perusteellisen vastauksen!
.
"19.12.1889/39
Rikoslaki
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin siihen asti kun lakeja alettiin muuttamaan vihervasemmisto ja feminismi värilasit silmillä ideologian saattelemana
Dii kirjoitti:
Miksi itsenäisen Suomen rikoslain alkusanat ovat edelleen Venäjän tsaarin aikaista liirumlaarumia? Miksi tätä ei ole muutettu nykyaikaan sopivammiksi alkusanoiksi? Haluaisin perusteellisen vastauksen!
.
"19.12.1889/39
Rikoslaki
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:"
Suomessa on käytössä myös ruotsianaika8sia lakeja. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikainen rakennuskaari (1734/2, 7. luku), jossa velvoitetaan sakon uhalla kasvattamaan tietty viljelyala humalakasvia per talo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dii kirjoitti:
Miksi itsenäisen Suomen rikoslain alkusanat ovat edelleen Venäjän tsaarin aikaista liirumlaarumia? Miksi tätä ei ole muutettu nykyaikaan sopivammiksi alkusanoiksi? Haluaisin perusteellisen vastauksen!
.
"19.12.1889/39
Rikoslaki
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:"
Suomessa on käytössä myös ruotsianaika8sia lakeja. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikainen rakennuskaari (1734/2, 7. luku), jossa velvoitetaan sakon uhalla kasvattamaan tietty viljelyala humalakasvia per talo.
Rakennuskaari on osa Ruotsin vuoden 1734 lakia, joka koski myös kuningaskuntaan tuolloin kuulunutta Suomea. Se on yksi lain yhdeksästä kaaresta eli osasta ja se on edelleen osittain voimassa Suomessa. Kaari käsittelee monia rakentamiseen, tontin ja tilan hoitamiseen ja naapureiden suhteisiin liittyviä asioita. Sen rangaistukset on annettu taalereina.
7 luku Miten humalisto on istutettava ja kunnossa pidettävä
1 Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.
2 Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
3 Jos talonpojalla jo on kaksisatasalkoinen humalisto, pitäköön sen voimassa, ja enentäköön sitä, jos voipi. Jos hän laskee humaliston rappiolle, vetäköön sakkoa talarin kustakin neljästäkymmenestä salosta. Jos hän sen ihan autioksi jättää, vetäköön sakkoa kymmenen talaria ja tehköön humaliston uudestaan.
Dii kirjoitti:
Miksi itsenäisen Suomen rikoslain alkusanat ovat edelleen Venäjän tsaarin aikaista liirumlaarumia? Miksi tätä ei ole muutettu nykyaikaan sopivammiksi alkusanoiksi? Haluaisin perusteellisen vastauksen!
.
"19.12.1889/39
Rikoslaki
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:"
On Suomen historiaa. Miksi pitäisi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa oikeudenkäynneistä voitaisiin antaa tekoälyn suoritettavaksi. Tuomiot olisi parempia kun inhimillisten virheiden määrä pienenisi. Laki olisi myös tasapuolisempi.
Lakimiehet ja tuomarit voitaisiin lomauttaa.
Mitä enemmän opiskelin oikeutta, sen vähemmän tunsin lakia. Laki ja sen soveltaminen ovat eri planeetoilta, eikä niillä ole mitään tekemistä keskenään. Jos haluat opetella lakia, aloita poikkeuslainsäädännöstä. Sen jälkeen tutustu oikeuskäytännön mielivaltaan ja olet vähän jyvällä siitä miksi laki ei ole niinkuin sanotaan. Mitä enemmän lakiin tutustuu, sen enemmän huomaa, kuinka se on turhaa paskaa, jolla ei tee mitään.
Suvussa on tuomari. Olen aina saanut häneltä tietoja asioihin. Vinkiksi köyhälle on ilmaista saada oikeusapua. Vähävaraisuuden perusteella vaan juttelemaan.