Miten reagoit kun joku tietoisesti sanoo jotain loukkaavaa päin naamaa?
Reagoitko hämmentyneellä hiljaisuudella, käännät ns. toisen posken, sivallat jotain nasevaa takaisin menemättä kuitenkaan samalle tasolle vai annatko samalla mitalla?
Itse reagoin ensin hämmentyneellä hiljaisuudella, mietin asiaa muutaman päivän ja sitten sivallan takaisin asiallisesti mutta päättäväisesti. Kuitenkin niin että on viimeinen kerta kun käyttäytyy minua kohtaan törkeästi. Annan kiltin ja hiljaisen vaikutelman, mutta olen tarvittaessa hyvin lahjakas verbaalisesti ja otan törkyturvan intensiivisen huomion alle siksi aikaa että olen sanonut mitä mieltä olen hänen käytöksestään.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjeet jotka on ketjussa toimii ehkä puolitutuille tai työkavereille. Ei muille. Esim oma äitini ei ole koskaan elämässäni sanonut mitään kaunista, vaan tahallaan nälvii, loukkaa, piikittelee ja siis nimeomaan tarkoituksenaan loukata ja satuttaa.
Olen kokeillut kaikkia näitä tekniikoita mitä ketjussa mainittiin, ei toimi. Varsinkin suora haastaminen (mitä oikein tarkoitat? Miksi sanot noin? Jne) on kuin sotaankutsu ja siitä hänen raivonsa kiihtyy ja loukkaukset vaan kamaloitui. Toivoo usein ääneen että olisi abortoinut minut tai kumpa minua ei olisi olemassa.
Ei vaan toimi patologiseen ilkeilijään nämä tekniikat!Ja miksiköhän sä aikuisena ihmisenä edelleen kuuntelet tuollaista? Olisin katkaissut välit heti kun muutin pois kotoa.
En usko että olisir. On helppo uhota, mutta vaikea toteuttaa.
Olen kerran elämäni aikana laittanut välit jäähylle äidin kanssa ja siinä menetin koko suvun. Olin siis täysin eristetty ja yksin. Äiti käänsi kaikki minua vastaan ja vaati lopettamaan yhteydet. Tätä kesti 4 vuotta, kunnes sitten tilanne palautui.
Hinta on liian kova, siis se että koko lapsuusperhe katkaisee kaiken yhteydenpidpn ja kolo suku hylkii ja kääntää selän. Siksi helpompi on kestää loukkaukset.
Hyvä ihminen, jos sinun sukulaisesi ovat niin sokeita äidillesi, niin miksi sinä haluat olla heidänkään kanssaan missään tekemisissä??? Eivät normaalit ihmiset sen takia jotakin toista ihmistä ala karttaa, että yksi luonnevikainen kuspää niin päättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjeet jotka on ketjussa toimii ehkä puolitutuille tai työkavereille. Ei muille. Esim oma äitini ei ole koskaan elämässäni sanonut mitään kaunista, vaan tahallaan nälvii, loukkaa, piikittelee ja siis nimeomaan tarkoituksenaan loukata ja satuttaa.
Olen kokeillut kaikkia näitä tekniikoita mitä ketjussa mainittiin, ei toimi. Varsinkin suora haastaminen (mitä oikein tarkoitat? Miksi sanot noin? Jne) on kuin sotaankutsu ja siitä hänen raivonsa kiihtyy ja loukkaukset vaan kamaloitui. Toivoo usein ääneen että olisi abortoinut minut tai kumpa minua ei olisi olemassa.
Ei vaan toimi patologiseen ilkeilijään nämä tekniikat!Ja miksiköhän sä aikuisena ihmisenä edelleen kuuntelet tuollaista? Olisin katkaissut välit heti kun muutin pois kotoa.
En usko että olisir. On helppo uhota, mutta vaikea toteuttaa.
Olen kerran elämäni aikana laittanut välit jäähylle äidin kanssa ja siinä menetin koko suvun. Olin siis täysin eristetty ja yksin. Äiti käänsi kaikki minua vastaan ja vaati lopettamaan yhteydet. Tätä kesti 4 vuotta, kunnes sitten tilanne palautui.
Hinta on liian kova, siis se että koko lapsuusperhe katkaisee kaiken yhteydenpidpn ja kolo suku hylkii ja kääntää selän. Siksi helpompi on kestää loukkaukset.Hyvä ihminen, jos sinun sukulaisesi ovat niin sokeita äidillesi, niin miksi sinä haluat olla heidänkään kanssaan missään tekemisissä??? Eivät normaalit ihmiset sen takia jotakin toista ihmistä ala karttaa, että yksi luonnevikainen kuspää niin päättää!
Koska hänen äiti on narsisti ja hän on hyväksynyt totuudekseen tämän narsistin totuuden itsestään. Kuuntelee kaikki loukkaukset aitona kritiikkinä ja muodostaa todellisuutensa tämän häiriintyneen yhteisönsä kautta. Narsistiin toimii narsistin omat taktiikat tai sitten yksinkertaisesti lähtee pois. Mikään nurkissa nyyhkiminen ei toimi.
Riippuu tapauksesta ja tilanteesta.
Jos tiedän, että toinen käy käsiksi en pidä tarpeellisena ryhtyä väittelemään loukkaako hän minua vai ei.
On yksinkertaisia ja tyhmiä ihmisiä, jotka saavat minun puolestani loukata ihan rauhassa. Sellaisia on helppo manipuloida olemaan eri mieltä.
Muistisairas vanhus ei enää tajua, mitä ja ketä loukkaa. En ota henkilökohtaisesti.
Lapset ovat lapsia loukatessaankin. Lasken lapsiin myös murrosikäiset häiriköt. Näen vain pahassa olossa kieriskelevän elämäänsä aloittelevan, Odotan, että pääsemme tilanteen yli ja itse asiaan mikä nuorta oikeasti ahdistaa.
Muissa tapauksissa yleensä suutun kunnolla ja sanon takaisin. Annan itselleni tilaa tulistua ja tuntea. Mutta se todellakin vaatii sen, että loukkaaja on minulle merkittävä ihminen elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjeet jotka on ketjussa toimii ehkä puolitutuille tai työkavereille. Ei muille. Esim oma äitini ei ole koskaan elämässäni sanonut mitään kaunista, vaan tahallaan nälvii, loukkaa, piikittelee ja siis nimeomaan tarkoituksenaan loukata ja satuttaa.
Olen kokeillut kaikkia näitä tekniikoita mitä ketjussa mainittiin, ei toimi. Varsinkin suora haastaminen (mitä oikein tarkoitat? Miksi sanot noin? Jne) on kuin sotaankutsu ja siitä hänen raivonsa kiihtyy ja loukkaukset vaan kamaloitui. Toivoo usein ääneen että olisi abortoinut minut tai kumpa minua ei olisi olemassa.
Ei vaan toimi patologiseen ilkeilijään nämä tekniikat!"Haukku ei haavaa tee".
Ei nälvimisiin kannata reagoida mitenkään.
Miksi reagoit äitisi ilkeilyyn?
Ikävien ihmisten kohtaamista kannattaa vältellä.No jos sulle oma äiti sanoo että toivoisi ette koskaan olisi syntynykään, niin vaikea sitä on olankohautuksella ohittaa.
T. Toinen jolla on narsistinen äiti, äiti joka yrittä tuhota lapsensa ja satuttaa kaikin tavoin
Tästä nyt on muutama vuosi aikaa kun hyvänlaisesti otin äitin kanssa yhteen kun kerroin hänelle mitenkä hän on vuosien mittaan satuttanut/rikkonut minut sisäisesti ja sanoin että olisit jättänyt minut pois välistä hän myönsi ja sanoi että jos olisi ennalta tiennyt niin olisi jättänyt minut pois
10% ihmisistä on persoonallisuushäiriöisiä. Niiden kanssa ei auta MIKÄÄN. He ovat patologisesti tuollaisia, viallisia ja täysin sairaudentunnottomia.
Mullakin on toinen vanhempi tuollainen. Sitä pitää joko kestää, olla kestämättä tai luovia jotenkin siinä välissä.
Pointti siis se että tuollaisen ihmisen kanssa asia ei korjaudu koskaan, ja mikään puhuminen ei asiaa auta, pahentaa vaan.
Joo, mulla on noin 10 x pahempi vanhempi, siis jotain sosiopaatin/psykon tasoa, loukkausta sataa kuin sarjatulta ja jos sanoo vastaan tai puolustautuu, se käy väkivaltaisesti käsiksi.
Näitä on niin monenlaisia näitä loukkaajia. Osa suorastaan hengenvaarallisia ja agressiivisia, osa kostonhimoisia narsisteja, mutta sitten taas vaarattomia oman elämänsä turhautuneisuutta purkavia nälvijöitä.
Siksi vähän vaarallista antaa ohjeita miten toimia. Siinä väärää ohjetta noudattamalla pahimmillaan lähtee henki sen loukkaajan toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Ohjeet jotka on ketjussa toimii ehkä puolitutuille tai työkavereille. Ei muille. Esim oma äitini ei ole koskaan elämässäni sanonut mitään kaunista, vaan tahallaan nälvii, loukkaa, piikittelee ja siis nimeomaan tarkoituksenaan loukata ja satuttaa.
Olen kokeillut kaikkia näitä tekniikoita mitä ketjussa mainittiin, ei toimi. Varsinkin suora haastaminen (mitä oikein tarkoitat? Miksi sanot noin? Jne) on kuin sotaankutsu ja siitä hänen raivonsa kiihtyy ja loukkaukset vaan kamaloitui. Toivoo usein ääneen että olisi abortoinut minut tai kumpa minua ei olisi olemassa.
Ei vaan toimi patologiseen ilkeilijään nämä tekniikat!
Välien katkaisu on yksi vaihtoehto. Itse en on ollut niin jyrkkä, vaan johdonmukaisesti sanoin äidilleni joka kerta, että "tuo ei ollut asiallista, jatketaan keskustelua sitten, kun osaat käyttäytyä". Ja lopetin puhelun /poistuin kylästä.
En reagoi mitenkään.
Äitihullulle kysymys. Onko vika sinussa vai äidissäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjeet jotka on ketjussa toimii ehkä puolitutuille tai työkavereille. Ei muille. Esim oma äitini ei ole koskaan elämässäni sanonut mitään kaunista, vaan tahallaan nälvii, loukkaa, piikittelee ja siis nimeomaan tarkoituksenaan loukata ja satuttaa.
Olen kokeillut kaikkia näitä tekniikoita mitä ketjussa mainittiin, ei toimi. Varsinkin suora haastaminen (mitä oikein tarkoitat? Miksi sanot noin? Jne) on kuin sotaankutsu ja siitä hänen raivonsa kiihtyy ja loukkaukset vaan kamaloitui. Toivoo usein ääneen että olisi abortoinut minut tai kumpa minua ei olisi olemassa.
Ei vaan toimi patologiseen ilkeilijään nämä tekniikat!"Haukku ei haavaa tee".
Ei nälvimisiin kannata reagoida mitenkään.
Miksi reagoit äitisi ilkeilyyn?
Ikävien ihmisten kohtaamista kannattaa vältellä.No jos sulle oma äiti sanoo että toivoisi ette koskaan olisi syntynykään, niin vaikea sitä on olankohautuksella ohittaa.
T. Toinen jolla on narsistinen äiti, äiti joka yrittä tuhota lapsensa ja satuttaa kaikin tavoinTästä nyt on muutama vuosi aikaa kun hyvänlaisesti otin äitin kanssa yhteen kun kerroin hänelle mitenkä hän on vuosien mittaan satuttanut/rikkonut minut sisäisesti ja sanoin että olisit jättänyt minut pois välistä hän myönsi ja sanoi että jos olisi ennalta tiennyt niin olisi jättänyt minut pois
Voi ystävä hyvä. Ei kannata hakata päätä seinään. Been there, done that. Ei kannata odottaa, että narsisti koskaan ottaa vastuuta tekemisistään. Itsensä voi pelastaa vain hyväksymällä sen, että koskaan ei tule saamaan anteeksipyyntöä eikä hyvitystä. Että voi vain suojella itseään uusilta loukkauksilta.
Riippuu tilanteesta ja siitä että kuka se loukkaaja on. Voi tuntua lähinnä huvittavalta, tai sitten yhdentekevältä, tai jos menee itsellä tunteisiin niin sitten todennäköisesti paukautan takaisin. Joskus turhankin surutta.
Hih, hymyilen kauniisti ja sanon " sellasta se on". Siinäpä loukkaaja sitten pyörittelee päätään kun ei tajua mitään. Nice!
Olen kun en olisi kuullut mitään, enkä enää koskaan noteeraa kyseistä ihmistä mitenkään, en mitenkään.
Kysymys näille vanhempiensa lyttäämille, miksi olette heidän kanssa tekemisissä? Järkevintä on heti 18v päivänä sanoa morjens ja hyvää loppuelämää.
Jos loukkaaja on nainen niin hymyillen myönnän hänen olevan oikeassa ja lisään itse vielä päälle jotain absurdia.
Jos loukkaaja on mies niin en piittaa yhtään, eli jää reagoimatta.
M
Vierailija kirjoitti:
En reagoi mitenkään.
Äitihullulle kysymys. Onko vika sinussa vai äidissäsi?
Tässä ketjussa ei ole se palstan virallinen äitihullu. Toksinen ja vaikea äiti on 20% ihmisistä joten hulluja äitejä on suomessa satoja tuhansia.
Mun äiti on toksinen, vihaa tihkuva sekopää joka haluaa lapsilleen pahaa ja aktiivisesti järjestää sitä pahaa. Jos ei itse niin välikäsiä käyttämällä.
Se että äitini on psykopaatti sekopää ei tee minusta sellaista. Se että SINÄ haukut julmien äitien lapsia äitihulluksi kertoo eniten SINUSTA. Lyö lyötyä, siinä se sun elämänasenne. Onnea ja menestystä.
Ajattelen, että se joku, joka haukkuu tyhmäksi, idiootiksi, jne. puhuu argumentointivirhettä, eikä keskity kunnon argumentteihin.
Jos se menee liian pitkälle, haastan argumentointivirhettä tekevät kunnianloukkauksesta raastupaan.
Pistin välit poikki työkaveriin samantien.
Ei haukku haavaa tee, typerin lause ikinä.
Kukaan ei ole koskaan tehnyt mulle noin. Toki ihmiset ovat puhuneet mulle jotain sitäsuntätä, mutta en tiedä miksi. En tiedä miksi ihmiset ovat puhuneet, ei se muhun mitenkään liity, se on vaan joku niiden juttu, en voi tietää miksi ihmiset puhuvat.
No jos sulle oma äiti sanoo että toivoisi ette koskaan olisi syntynykään, niin vaikea sitä on olankohautuksella ohittaa.
T. Toinen jolla on narsistinen äiti, äiti joka yrittä tuhota lapsensa ja satuttaa kaikin tavoin