Lue keskustelun säännöt.
Kodinvaihtajakoira pissaa kuppinsa ääreen kun on syönyt -mikä vikana?
18.01.2023 |
Meillä on äärettömän kiltti, totteleva ja myös ilmeisen herkkä koira jonka adoptoimme rakastavalta omistajalta joka ei vakavan sairauden vuoksi kyennyt enää koiraa hoitamaan.
Nyt vuoden jälkeen koira on alkanut tekemään sitä että pissaa kuppinsa ääreen heti syötyään.
Pääsee ulos kolme pitempää lenkkiä ja yhden lyhyen just ennen kuin ollaan menossa nukkumaan.
Koira ei aina pissaa kupin ääreen, ennemminkin silloin kun olen antanut jotain "parempaa" kuppiin. Ja menee heti "häpeämään" (en halua inhimillistää) tekoaan toiseen huoneeseen pöydän alle vaikka kukaan ei sanoisi mitään.
Millä tällaisen saisi loppumaan? Kenelläkään kokemusta?
Kommentit (37)
Mulle tulee mieleen merkkaaminen. Jos katsoo tarhoissa eläviä koiria, niin ei ole lainkaan tavatonta, että kusaisevat koppinsa kyljet ja kuppinsa.
Piintyneistä tavoista voi olla hankala päästä eroon; melkeinpä yrittäisin poistaa sen kupin alkuunsa ja sitä kautta pyrkisin unohduttamaan käytöksen. Antaisin "herkut" (tai minkä jälkeen tätä olikaan) kongista tms. Tai ihan mieluiten kädestä (koska voihan se tuon konginkin kusaista, jos et ole ottamassa heti pois, kun on lopettanut) ja samalla pientä puuhailua, kuten kontaktiharjoitusta, kosketuskeppiä tai mitä haluatkaan tehdä.
Meillä on koiralla viehättävä tapa pyrkiä syömään peensä. Oletan tätä tapahtuneen alunperin turhautumisen/kyllästymisen seurauksena, koska on elänyt vuosia vähävirikkeisessä ympäristössä. Ollaan alusta saakka pyritty yksinkertaisesti estämään toiminto, jotta se ehkä hiipuisi pois. Jotain edistystä onkin tapahtunut; alkuun sai olla todella tarkkana ja opettaa koiralle, että saa luoksetulosta namin. Näin sen ajatukset sai käännetyksi pois peestä. Nyt ei ole lainkaan enää niin kiinnostunut, vaan lähtee tulemaan luokse kutsumattakin. En silti hetkeäkään epäile, etteikö edelleen söisi, jos jäisi aikaa viettämään jätöstensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neanderthalensis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että kyseessä sisälle eikä muiden pihoihin.
Virtsa on lannoite toope! Sinäkin syöt viurtsaa kokoajan sillä sitä ajetaan pellolle.
Virtsa on niin vahvaa että jos koira muutaman kerran tekee samaan paikkaan pihalle pissan eikä sade huuhtele sitä välillä niin nurmikko muuttuu siitä kohden keltaiseksi, nurmikko palaa kusesta. Ei ole kiva kun piha on täynnä keltaisia laikkuja.
Ohis
Anteeks mut kenellä enää on nurmikkoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "häpeäminen" kielii siitä, että sisälle pissaamisesta on rankaistu koiraa. Eli pissailu voi olla ihan puhtaasti stressireaktio. Usein pissaamisesta rankaiseminen vain pahentaa asiaa ja innostus (esim. hyvästä ruaosta) muuttuu stressiksi joka saa aikaan vahingon, jota koira on oppinut pelkäämään. Vaikka koti olisikin ollut rakastava, entisen omistajan henkilökohtaiset haasteet ovat voineet aiheuttaa haitallista käyttäytymistä koiraa kohtaan.
Koira kannattaa kuitenkin ihan ensimmiseksi viedä eläinlääkäriin ja se selvittää, ettei sillä ole mitään terveydellistä haastetta, joka pissailun voi aiheuttaa. Kivut kannattaa myös tutkia, koska eläimet ilmentävät niitä mitä moninaisemmin.
Kiitos tästä vastauksesta!
Koira on menossa ensi kuussa eläinlääkärille muiden asioiden takia, mutta tuon siellä tämän asian esiin.
Ei käyttäydy siten että mihinkään sattuisi, vaikka palpoisin esim mahaa kun koira sitä auliisti näyttää.Ollaan madotettu myös.
Jos sillä on mitään merkitystä niin kyseessä isompi otus, sellainen Huskyn kokoa leveydeltä ja ehkä ison sakemannin säkä.
-AP
Eipä mitään :)
Hyvä, että koira on menossa eläinlääkärille. Se koiran kipu voi ilmetä tosiaan mitä ihmeellisimmin tavoin ja sitä on vaikea itse havainnoida.
Oma koirani on rescue-taustainen ja kodinvaihtajana minulle tullut. Käytöshaasteeta oli pelkoaggressiivisuus. Koira oli aiemman kodin toimesta kipututkittu, mutta itse kävin otattamassa siitä vielä uudet kuvat. Näistä kuvista paljastui sitten toisen lapaluun alta hauli. Niitä oli näkynyt aiemmissakin kuvissa, mutta tätä yhtä haulia ei ollut näkynyt ja se aiheutti koiralle varsinkin viileällä ja sateisella kelillä kipua. Haulin poistamisen jälkeen alkoi koulutus puremaan ihan eri tavalla.
Tsemppiä teille!
Huh, tuo on jo hurjaa. Eli rassua oli ammuttu!
Isovanhemmillani oli koira jonka ottivat pois kylän juopoilta. Sitä oli heitetty halolla jalkaan niin että jalka oli poikki. Isoisäni näki poikkinaisen jalan ja kuljetti heti lähimpään kaupunkiin ja ELL. Luun pää oli kuitenkin ehtinyt tulehduttaa lihaskudosta ja koira kärsi ikänsä "klenkkajalasta". Koira on siitä ihmeellinen että ei näytä kipuaan vaan menee urhoollisesti eteenpäin. Vaikka oli hyvät uudet omistajat niin koira silti aristi tiettyjä liikkeitä ja ääniä.Mutta meitä lapsenlapsia se vahti kuin soturi. Ei päästänyt ketään lähelle ja nukkui jalkopäässä. <3
Tosi kurjaa tuokin, onneksi isoisäsi oli eläinystävä paikallaan.
Valitettavasti rescueille ei ole mitenkään epätyypillistä, että niistä löytyy vanhoja väkivallan aiheuttamia vammoja. Ihmisen julmuutta ei voi kuin ihmetellä.
Koiran hampaat kannattaa muuten myös tarkistuttaa. Hammasvauriot eivät aina näy siten, että koira söisi varovaisesti tai esim. vingahtaisi jotain kovaa purtaesa. Koira oppii syömään kyllä "toispuoleisesti" ja varomaan kipeää kohtaa, joten hammasongelmatkin voivat pysyä pitkään piilossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen merkkaaminen. Jos katsoo tarhoissa eläviä koiria, niin ei ole lainkaan tavatonta, että kusaisevat koppinsa kyljet ja kuppinsa.
Piintyneistä tavoista voi olla hankala päästä eroon; melkeinpä yrittäisin poistaa sen kupin alkuunsa ja sitä kautta pyrkisin unohduttamaan käytöksen. Antaisin "herkut" (tai minkä jälkeen tätä olikaan) kongista tms. Tai ihan mieluiten kädestä (koska voihan se tuon konginkin kusaista, jos et ole ottamassa heti pois, kun on lopettanut) ja samalla pientä puuhailua, kuten kontaktiharjoitusta, kosketuskeppiä tai mitä haluatkaan tehdä.
Meillä on koiralla viehättävä tapa pyrkiä syömään peensä. Oletan tätä tapahtuneen alunperin turhautumisen/kyllästymisen seurauksena, koska on elänyt vuosia vähävirikkeisessä ympäristössä. Ollaan alusta saakka pyritty yksinkertaisesti estämään toiminto, jotta se ehkä hiipuisi pois. Jotain edistystä onkin tapahtunut; alkuun sai olla todella tarkkana ja opettaa koiralle, että saa luoksetulosta namin. Näin sen ajatukset sai käännetyksi pois peestä. Nyt ei ole lainkaan enää niin kiinnostunut, vaan lähtee tulemaan luokse kutsumattakin. En silti hetkeäkään epäile, etteikö edelleen söisi, jos jäisi aikaa viettämään jätöstensä kanssa.
Minunkin koira haluaisi syödä oman jätöksensä! En tosiaan tiedä sen elinoloista edellisessä elämässä, mutta ainakin vaikutti tosi rakastavalta ja hyvältä kodilta. Tai kai kaikki haluaa antaa sellaisen vaikutelman? Enemmän kuin merkkaaminen, mieleen tulee intopissa (ihan kuin pennuilla). Sellainen että nyt oli niiiiiin kiva juttu että rakko petti ja sitten "nolottaa" (koiraa ei koskaan rankaista, kouluttaminen menee aina positiivisen kautta). Ja menee piileksimään, mikä on myöskin käytös jota ei koskaan muutoin tee.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että kyseessä sisälle eikä muiden pihoihin.
No mene sinä pihahullu pois tästä keskustelusta. Täällä puhuu vastuulliset koiranomistajat eikä sinun katkeruutesi kohteet.
Kun talvella kävelee kaduilla, niin jokainen näkevä voi todeta, että vastuullisia koiranomistajia on _todella_ vähän. Aika moni vastuulliseksi itseään kutsuva esim kerää pökäleet vain jos joku kee, muuten antavat olla. Tämä on totuus. Oikeasti vastuullisia on hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "häpeäminen" kielii siitä, että sisälle pissaamisesta on rankaistu koiraa. Eli pissailu voi olla ihan puhtaasti stressireaktio. Usein pissaamisesta rankaiseminen vain pahentaa asiaa ja innostus (esim. hyvästä ruaosta) muuttuu stressiksi joka saa aikaan vahingon, jota koira on oppinut pelkäämään. Vaikka koti olisikin ollut rakastava, entisen omistajan henkilökohtaiset haasteet ovat voineet aiheuttaa haitallista käyttäytymistä koiraa kohtaan.
Koira kannattaa kuitenkin ihan ensimmiseksi viedä eläinlääkäriin ja se selvittää, ettei sillä ole mitään terveydellistä haastetta, joka pissailun voi aiheuttaa. Kivut kannattaa myös tutkia, koska eläimet ilmentävät niitä mitä moninaisemmin.
Kiitos tästä vastauksesta!
Koira on menossa ensi kuussa eläinlääkärille muiden asioiden takia, mutta tuon siellä tämän asian esiin.
Ei käyttäydy siten että mihinkään sattuisi, vaikka palpoisin esim mahaa kun koira sitä auliisti näyttää.Ollaan madotettu myös.
Jos sillä on mitään merkitystä niin kyseessä isompi otus, sellainen Huskyn kokoa leveydeltä ja ehkä ison sakemannin säkä.
-AP
Eipä mitään :)
Hyvä, että koira on menossa eläinlääkärille. Se koiran kipu voi ilmetä tosiaan mitä ihmeellisimmin tavoin ja sitä on vaikea itse havainnoida.
Oma koirani on rescue-taustainen ja kodinvaihtajana minulle tullut. Käytöshaasteeta oli pelkoaggressiivisuus. Koira oli aiemman kodin toimesta kipututkittu, mutta itse kävin otattamassa siitä vielä uudet kuvat. Näistä kuvista paljastui sitten toisen lapaluun alta hauli. Niitä oli näkynyt aiemmissakin kuvissa, mutta tätä yhtä haulia ei ollut näkynyt ja se aiheutti koiralle varsinkin viileällä ja sateisella kelillä kipua. Haulin poistamisen jälkeen alkoi koulutus puremaan ihan eri tavalla.
Tsemppiä teille!
Huh, tuo on jo hurjaa. Eli rassua oli ammuttu!
Isovanhemmillani oli koira jonka ottivat pois kylän juopoilta. Sitä oli heitetty halolla jalkaan niin että jalka oli poikki. Isoisäni näki poikkinaisen jalan ja kuljetti heti lähimpään kaupunkiin ja ELL. Luun pää oli kuitenkin ehtinyt tulehduttaa lihaskudosta ja koira kärsi ikänsä "klenkkajalasta". Koira on siitä ihmeellinen että ei näytä kipuaan vaan menee urhoollisesti eteenpäin. Vaikka oli hyvät uudet omistajat niin koira silti aristi tiettyjä liikkeitä ja ääniä.Mutta meitä lapsenlapsia se vahti kuin soturi. Ei päästänyt ketään lähelle ja nukkui jalkopäässä. <3
Tosi kurjaa tuokin, onneksi isoisäsi oli eläinystävä paikallaan.
Valitettavasti rescueille ei ole mitenkään epätyypillistä, että niistä löytyy vanhoja väkivallan aiheuttamia vammoja. Ihmisen julmuutta ei voi kuin ihmetellä.
Espanjassa asuessani näin koiria köytettyinä puihin, aitoihin, liikennetolppiin... Ja ne oli sinne hylätty päiviksi kuolemaan nälkään, janoon tai sääolosuhteisiin.
Minä en ole kyynikko vaikka kaikenlaista olen nähnyt, mutta silti tekisi joskus mieli sanoa että onneksi Jumala rakastaa kaikkia sillä minä en todellakaan siihen kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narttu? Jonkun sortin stressiltä tai alistumiselta kuulostaa. Koirathan ei yleensä sotke ruokailupisteitään eritteillä, vaan pyrkii tekemään asiat kauas syöntipisteeltä.
Pitäisikö ennen ruokintaa käyttää pidemmällä lenkillä ulkona? Niin että rakko on tyhjä. Sitten heti annetaan ulkoa tultua ruoka, ilman mitään numeroa. Tyhjällä rakolla sitä pissiä ei ainakaan tule lattialle litraa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että kyseessä sisälle eikä muiden pihoihin.
No mene sinä pihahullu pois tästä keskustelusta. Täällä puhuu vastuulliset koiranomistajat eikä sinun katkeruutesi kohteet.
Kun talvella kävelee kaduilla, niin jokainen näkevä voi todeta, että vastuullisia koiranomistajia on _todella_ vähän. Aika moni vastuulliseksi itseään kutsuva esim kerää pökäleet vain jos joku kee, muuten antavat olla. Tämä on totuus. Oikeasti vastuullisia on hyvin vähän.
Ja mitä sinä siellä näet? Minä asun ison kaupungin keskustan liepeillä ja täällä on oikein koirahegemonia. Yhtään jätöstä et näe silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että kyseessä sisälle eikä muiden pihoihin.
No mene sinä pihahullu pois tästä keskustelusta. Täällä puhuu vastuulliset koiranomistajat eikä sinun katkeruutesi kohteet.
Kun talvella kävelee kaduilla, niin jokainen näkevä voi todeta, että vastuullisia koiranomistajia on _todella_ vähän. Aika moni vastuulliseksi itseään kutsuva esim kerää pökäleet vain jos joku kee, muuten antavat olla. Tämä on totuus. Oikeasti vastuullisia on hyvin vähän.
Eipä niitä vastuuttomia tarvitse olla kuin pari, niin jälki on jo ihan kamalaa ja tämä sitten sataa niiden vastuullisten koiranomistajien niskaan.
Itse olin viikon niin sairaana, etten jaksanut lähteä lenkille koirani kanssa. Koira ulkoili vain omassa pihassa. Se sonnan määrä takapihalla oli silti ihan järkyttävä ja kyseessä on kuitenkin vain yksi tavallinen keskikokoinen koira.
Voisiko tässä olla kyse siitä, että koira merkkaa herkun omakseen? Ei voi piilottaa sitä (niinkuin vaikka herkkuluun pihalle), mutta haluaa jotenkin varata herkun omakseen. Ruoka on toki jo syöty, mutta se on sivuseikka, kuppi haisee silti vielä.
Esim. oma koirani saattaa lenkillä pissata vaikkapa kepin tms. päälle, jota on kantanut suussaan. Ikään kuin, että "tämä on minun leluni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että kyseessä sisälle eikä muiden pihoihin.
No mene sinä pihahullu pois tästä keskustelusta. Täällä puhuu vastuulliset koiranomistajat eikä sinun katkeruutesi kohteet.
Kun talvella kävelee kaduilla, niin jokainen näkevä voi todeta, että vastuullisia koiranomistajia on _todella_ vähän. Aika moni vastuulliseksi itseään kutsuva esim kerää pökäleet vain jos joku kee, muuten antavat olla. Tämä on totuus. Oikeasti vastuullisia on hyvin vähän.
Onneksi teitä nuppivikaisia on vähemmistö. Olen 20 vuoden ajan omistanut koiria, toiminut yhdistyksissä, kävelyttänyt koiria muiden koiranomistajien kanssa, asunut koirarikkailla alueilla ja silti, SILTI 99% on vastuullisia kakkojen korjaamisesta. Kerran ensimmäisen koirani kanssa sattui niin että viimeinen pussini olikin puhjennut, ja tien toiselta puolelta juoksi nainen koiransa kanssa että "HEIII TÄSSÄ SULLE PUSSI".
Koska me tiedetään että se on laki. Ja tässä maassa me noudatamme lakeja.
Sitten on joskus, onneksi aika harvoin, tullut vastaan teitä nuppitapauksia. Kerran eräs vanha rouva katsoi kun koirani haisteli maata ja alkoi huutaa että KERÄÄ KERÄÄ KERÄÄ!!!
Molemmat minä sekä koira hätkähdettiin ja kun sain kysyttyä että "Kerää mikä?" niin nainen osoitti käsi vapisten ruskeaa syksyn lehteä.
Minä keräsin sen kakkapussiin jotta rauha palaisi maahan.
Tämä oli kesyin tapaus mutta sellainen joka itseäni edelleen vähän ehkä hymyilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen merkkaaminen. Jos katsoo tarhoissa eläviä koiria, niin ei ole lainkaan tavatonta, että kusaisevat koppinsa kyljet ja kuppinsa.
Piintyneistä tavoista voi olla hankala päästä eroon; melkeinpä yrittäisin poistaa sen kupin alkuunsa ja sitä kautta pyrkisin unohduttamaan käytöksen. Antaisin "herkut" (tai minkä jälkeen tätä olikaan) kongista tms. Tai ihan mieluiten kädestä (koska voihan se tuon konginkin kusaista, jos et ole ottamassa heti pois, kun on lopettanut) ja samalla pientä puuhailua, kuten kontaktiharjoitusta, kosketuskeppiä tai mitä haluatkaan tehdä.
Meillä on koiralla viehättävä tapa pyrkiä syömään peensä. Oletan tätä tapahtuneen alunperin turhautumisen/kyllästymisen seurauksena, koska on elänyt vuosia vähävirikkeisessä ympäristössä. Ollaan alusta saakka pyritty yksinkertaisesti estämään toiminto, jotta se ehkä hiipuisi pois. Jotain edistystä onkin tapahtunut; alkuun sai olla todella tarkkana ja opettaa koiralle, että saa luoksetulosta namin. Näin sen ajatukset sai käännetyksi pois peestä. Nyt ei ole lainkaan enää niin kiinnostunut, vaan lähtee tulemaan luokse kutsumattakin. En silti hetkeäkään epäile, etteikö edelleen söisi, jos jäisi aikaa viettämään jätöstensä kanssa.
Koiralla on todennäköisesti vatsahaava tai allergiasta tai suolistosairaudesta johtuvia pahoja vatsakipuja. Kakan syöminen ei ole mikään tapa, vaan koira koettaa helpottaa sillä oloaan. Kakan syöminen voi johtua myös huonolaatuisesta ruuasta (ei tarpeeksi vitamiineja) tai imeytymishäiriöstä.
Koirien vatsahaava on paljon alidiagnosoitu vaiva, kahdella rescuella oli sellainen. Jälkimmäiseltä löytyi useita vakavia arpia vatsalaukusta, eli ollut verenvuotoakin jossain vaiheessa. Löytyi allergia myös. Pikaisesti vatsan ultraan ja kannattaa valita sisätautien erikoislääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vien koirani ensin ulos ja sen jälkeen heti ruoka kun tullaan sisälle. Vaikka pieni koira, käyn 5 kertaa ulkona.
Fiksu koira kun osaa kuppiin pissata. Ei ollut varmaan kaksista ruokaa koiran mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu koira kun osaa kuppiin pissata. Ei ollut varmaan kaksista ruokaa koiran mielestä.
Missä luki että joku koira pissaa kuppiin?
Meillä on koira joka kykenee pidättään erittäin pitkää ja helposti työpäivän ajan. Vaikka olisi käynyt ulkona, ruoan antaminen laukaisee heti ulostamisen tarpeen. Koiran kippo on sijoitettu niin että huomaan heti kun hän on lopettanut syömisen. Saman tien menen hihnan kanssa ja vien ulos. Heti hänenkin huomio kiinnittyy siihen että pääsee ulos. Elimellinen vaiva tuntuisi tapauksessasi oudolta, koska silloin se ilmenisi myös muulloin ja muutakin ruokaa saadessa.